Vuosi takana, uusi edessä

Kyllä aika rientää. Vastahan sitä vuosi 2012 loppui ja 2013 alkoi. Nyt sekin on lopuillaan. Kuluneeseen vuoteen on mahtunut paljon tapahtumia. Tapahtumia jotka ovat olleet aivan mahtavia kokemuksia, mutta myös niitä jotka ovat raastaneet sisintä ja saanut mielen kovin pahaksi. No, sitähän se elämä on!

Tämän vuoden ekassa postauksessani tein "to do-listan vuodelle 2013". Liitän sen nyt tähän ja tarkastelen saavutinko tavoitteitani:


2013 to do lista:

1. Näytellä Lahden kansanopistossa Kirsikkatarhassa Gajevin rooli enemmän kuin erinomaisesti
2. Perustaa oma teatteri (siis RY)
3. Matkustaa Berliiniin hiihtolomalla
4. Käydä Kansanopisto kunnialla loppuun
5. Päästä Teatterikorkeakouluun
6. Näytellä Kanavateatterin komediassa
7. Mikäli kohta 5 ei toteudu, ohjata viimeinkin Finnish Pie ja näytellä siinä.
8. Olla entistä parempi poikaystävä Emmille ja pitää suhteestamme huolta
9. Tehdä aivan vitun loistava kevätdemo koulussa.
10. Nauttia elämästä täysin siemauksin.


Kohta 1: Kirsikkatarhassa Gajev tuli kiskaistua. Oliko se sitten mielestäni erinomainen? En sanoisi niin tai tuskinpa koskaan on mikään roolisuoritus mennyt erinomaisen hyvin. Aina on parannettavaa, niin myös Gajevin kohdalla. Gajevin hahmo täydentyi esitysten myötä eheäksi ja viimeisten esityksien Gajeviin olen enemmän tyytyväinen, tietenkin. Näyttelin Gajevia niin hyvin kuin pystyin ja olen siihen tyytyväinen. Minulle se oli yksi historian muistettavimmista rooleista. Kevyesti.


Kohta 2: Jep. Aries oli virallinen kesäkuussa ja jo kaksi mahtavaa prokkista takana. Taiteellinen johtaja kiittää!

Kohta 3: Tuli käytyä. Tosi hyvä reissu :) ja seura tietysti <3. Toi mukavan hengähdyksen Kirsikkatarhan harjoituksiin. Ei muuta kuin uuteen reissuun heti kun mahdollista.

Kohta 4: Kyllähän tuo aika kunnialla toivottavasti tuli käytyä. Halusin hoitaa omat hommani niin hyvin kuin mahdollista. Hieno ja opettavainen vuosi!

Kohta 5: Heh, no, ei ihan tavoitteeseen päästy, mutta helkatin pitkälle siinä kuitenkin. Aina aamupäivässä tippuneelle jo pääsy iltapäivään ja sieltä edelleen 3. vaiheeseen oli jotain aivan uskomatonta. Se lisäsi nälkää ja uskoa tähän ihmiseen. Tuli sellainen fiilis että tässähän on oikeasti ihan realistisetkin tsäänssit tulevaisuudessa. Enemmän kuin tyytyväinen tämän vuoden tulokseen, toki pettymys kun ei loppuun asti päästy, mutta ensi vuonna sitten ;)


Kohta 6: Tämän kohdan olinkin unohtanut kokonaan. Ensiksihän minun piti vain näytellä syksyllä L-teoriassa, mutta sitten päätin suostua myös Juoruja farssiin ja onneksi niin teinkin. Pääsin vihdoin Kanavan sisälavalle ja sain tehdä ensimmäisen farssini, mielestäni oikein hyvin tuloksin. Tämäkin kohta tuli siis suoritettua puoli sattumalta. Itsehän en usko kohtaloon :P

Kohta 7: Hmm, no joo, ei toteutunut tuokaa kohta, tosin se johtuu ihan omasta päätöksestä. Finnish Pie (en siis tiedä olenko joskus selostanut mistä on kyse, mutta kerron sen nyt) on siis minun monta vuotta sitten ideoima näytelmä, joka tulisi olemaan parodia American Pie -sarjoista. Lyhyesti sanottuna näytelmä kertoisi suomalaisesta lukioporukasta, jotka yrittävät päästä poikuudestaan ja saada sitä itseään keinolla millä hyvänsä. Idea lähti aikoinaan vitsistä, mutta sen siivittämänä haluan vielä joskus toteuttaa tuon projektin. Tosin, en uhraisi siihen kahta kuukautta vaan vähintään sen vuoden. Kun se tehdään, siihen panostetaan kunnon kässärillä, lavasteilla ja kuten jo lupasin vuosia sitten, sitä en tee, ellen pääse näyttelemään Aten ja Martin kanssa kyseisessä näytelmässä. Finnish Pien aika tulee vielä. Wait for it!

Kohta 8: No, toivottavasti edes jotenkin olen tässä onnistunut Lahti söi paljon aikaa kevätkaudella, teatteriprokkiksissa on mennyt kosolti aikaa ja sitten oli se kuukauden erokin välissä, mutta sen jälkeen kaikki on sujunut oikein hyvin ja olen tyytyväinen että päätimme kokeilla vielä kerran. Itse en osaa vastata ehkä tähän kohtaa, Emmi osaisi varmasti. Toivon, että suoriuduin tästä edes tyydyttävästi.


Kohta 9:  Kevätdemoni oli mielestäni ihan jees. Hypetys ennen sitä ja bonuksena Kuusterän demo sen jälkeen sulkivat ympyrän hyvin. Olin tyytyväinen. Simo, jos luet tämän, lähde kanssani joku päivä tuopille?

Kohta 10: Jos minulta kysytään mikä on elämän tarkoitus, sanoisin että se on kolmella sanalla sanottuna "Elä hyvä elämä". Jos itse nauttii elämästään, uskon että silloin toteuttaa oman elämänsä tarkoitusta. Olenko nauttinut sitten tänä vuonna täysin siemauksin? You bet! Nautin aina. Päivittäin. Olen onnellinen että tällä hetkellä elämässä on kaikki hyvin, saan tehdä mitä haluan ja rakastan, teatteria. Minulla on perhe lähellä ja paljon ystäviä jotka kaikki voivat hyvin lisäksi Emmi on rinnallani joka tukee ja auttaa minua heikkoinakin hetkinä. Miksen siis nauttisi?




Huh, aika hyvä saldo 8/10 toteutui. Ensi vuodeksi en ole sen surempaa listaa väsännyt, mutta eilen Aten ja Elinan kanssa teimme meille oman Bucket-listan, jossa on 12 kohtaa jotka pitää tehdä ensi vuoden aikana. Listassa oli mm. Kaljakelluntaan osallistuminen, tankotanssin kokeilua sekä Big Towerin syöntiä. Odotan innolla niitä 12 kokemusta :)

Vuosi 2013 oli työntäyteinen vuosi: Olin mukana 5 teatteriprokkiksessa,  perustin oman teatterin ja hoidin sen asioita, päätin opintoni Lahden Kansanopistossa ja aloitin opiskelun Jyväskylän Ammattiopistossa. Onneksi oli aikaa myös treenaamiseen, Emmin kanssa yhdessäoloon sekä muihin kokemuksiin ja hauskanpitoon.

Mitään ihmeempiä en aio luvata ensi vuodelle, muuta kuin sen, että aion saada Arieksen näkyvyyttä paljon suuremmaksi ja että paiskin ahkerasti töitä ja treenaan, jotta voisin selvitä loppuun asti toukokuun pääsykokeissa!

Onnea kaikille vuodelle 2014!


2013

Jonin Joulu

Noniin, nyt on sitten suurin jouluhulina ohi ja on saanut jo ihan ottaa rennostikin! Joulun pyhiä viettelen täällä Laukaassa mummoni ja Piian kanssa, kuten joka vuosi on tapana :)


Piia tuli meille pari päivää ennen Joulua ja sitten kävimme Kuokkalassa sukuloimassa porukalla. Sekin kuuluu jokavuotiseen jouluperinteeseen. Aatonaattona käytiin Piian kanssa Jyväskylässä hakemassa Emmin luota taulutelkkari, joka oltiin ostettu mutsille (Mummolleni siis, mutta kutsun mutsiksi. Lapsuuden juttuja) yhdessä Petrin kanssa lahjaksi. Kävimme Muang Thaissa syömässä, joka on muuten tosi hyvä paikka. Suosittelen. Loistava lounas ja sushibuffetti! Sitten kävimme hakemassa jouluruuat aina laatikoista italiansalaattiin. Niin tosiaan ja kahden ja puolen kilon kalkkuna. Sitä ollaan nyt jo monta vuotta ostettu kinkun kanssa joulupöytään, kun itse en syö kinkkua. Kalkkuna on oikein maittavaa :)

Kuusi koristeltiin samana päivänä ja katsoin Sherlock Holmesin ja Baskervillen koiran. Sekin kuuluu omaan perinteeseeni. Joka aatonatto se on aina katsottava. Hyvä leffa. Matt Frewer ( markitan kovasti) esittää Holmesia. Kanadalainen leffa. Aatonaaton perinteeseen kuuluu myös se että laulamme kolmestaan Joulukaraokelevyn, joka on täynnä eri joulubiisejä. Tätäkin ollaan harrastettu varmaan 10 vuotta. :)

Jouluaattona meillä on myös samat rituaalit niinkuin aina ennenkin. Kaikki tehdään aina samassa järjestyksessä ja täsmälleen samanlailla. Minusta se on mukavaa. Tykkään muutenkin järjestyksestä ja sellaisesta kontrolloiduista jutuista muutenkin. Ehkä siksi jotenkin pidin hieman armeijaelämästäkin?

Mitenkä minun jouluaattoni sitten aina menee? No, minä kerron rituaalimme tässä koko kansalle:

  Piia ja minä heräämme klo 07:55 katsomaan Joulupukin kuumaa linja. Jossain välissä mutsi tekee riisipuuron joka syödään ennen Lumiukon alkua. Lumiukko tietysti katsotaan. Sitten kuuntelemme joulurauhan julistuksen, jonka jälkeen lähdemme Piian kanssa puolen tunnin lenkille (aina sama lenkki). Kun tulemme lenkiltä laulamme toisen joulukaraoke dvd.n ja juomme glögiä. Tämän jälkeen lähdemme hautuumaalle viemään kynttilät ja sieltä suuntaamme joulukirkkoon. Kirkon jälkeen on joulusauna ja sen jälkeen ruoka ja viimeiseksi avaamme lahjat.

Noin se menee samalla kaavalla joka joulu ja toivon että menee jatkossakin. Olen ihminen joka rakastaa perinteitä ja aion vaalia niitä myös jatkossakin :)

Joulu noin yleisesti on mennyt tosi mukavasti. Emmin kanssa vietimme oman pikkujoulun pari päivää aikasemmin Emmin luona. Sain Emmiltä lahjaksi Kismettipaketin ja WWE 2014 pelin pleikkarille ;) Aijaij, kyllä Emmi tietää mistä tykkään!  Täytyy aloittaa tykittää läpi heti kun opin näppäimet. Ovat kyllä kokonaan muuttuneet/vaikeutuneet sitten kun viimeksi ostin pelin v. 2006. Itse ostin Emmille ulkoisen kovalevyn tietokoneeseen, kun on sitä jo kauan toivonut :)

Singstarin sain Piialta lahjaksi tänä vuonna joten sitä on tullut Piian ja mutsin kanssa hoilattua. Kauheen vaikeita biisejä, paljon sellasia mitä en ole kuullukkaa. Noh, ehkä se tästä petraantuu. Ehkä tämä onkin salainen aseeni ensi toukokuun pääsykokeisiin ;P

Salilla kävin tänään treenaamassa ja ai että kun teki hyvää. Rauta tottelee kun mies käskee. Näinhän sen tulee mennäkin!


Kaikkein parhainta tässä on ehkä se, ettei ole mitään velvoitteita. Kerrankin voi tehdä päivät mitä haluaa ja nukkua myöhään. Ei ole oikeasti mitään ja se on hyvä. Viikko vielä lomaa ennen kuin koulu jatkuu. Nauttikaamme siis siitä!

Kaikille oikein mukavia joulunpyhiä :)

Aivan mahtava lahja Petriltä. Kiitos :D

Joulkuusi ja lahjuksia :P

Ah <3

Blogikalenterin 24.luukku

Nyt se on käsillä! Wuhuu! Viimeinen näyttelijä Joni Hyvösen blogikalenterissa! Kukahan se mahtaa ollakaan, katsellaanpas!

Blogikalenterin viimeisen luukun takaa paljastuu:

Kari Hietalahti

Tämä. Huhhuh. Ei voi muuta sanoa kuin huhhuh. Säästin tarkoituksella Hissun tähän viimeiseen luukkuun, koska tässä on mies, joka on minun all time favourite suomalainen näyttelijä. Rakastan kaikkea sitä mitä tämä mies tekee: esittää töhöä roistoa Rööperissä, naurattaa Läpivedossa tai sitten kalastaa Tommi Korpelan kanssa Pohjoiskalotilla. Hietalahti oli myös näitä legendaarisia naurattajia 90-luvun vintiöistä jotka sitten 10 vuoden kuluttua olivat kaikkien tiedossa mm. Aleksi Mäkelän leffoista. Mielestäni tuo on vaan niin kunnioitettavaa: aloitetaan hassutteluista ja noustaan koko ajan hierarkiassa ylöspäin. Hissu on opiskellut Nätyssä 80-luvun lopulla jonka jälkeen ollut KOM teatterissa kymmenisen vuotta. Hän voitti parhaan miesnäyttelijän kultaisen Venlan tv-sarjasta Roba ja täytyy sanoa että meni kyllä aivan oikealle henkilölle. Itse diggailin  herrasta etenkin Vares ykkösessä sekä Rööperissä. Kaapparia en vielä ole nähnyt mikä on suuri synti. Katson sen heti kun mahdollista. Kari Hietalahti on vaan mies ja näyttelijä, ei vaan TAITEILIJA joka saa minut viihtymään omalla osaamisellaan. Näyttelijä jonka seuraamiseen ei kyllästy ja joka jaksaa pitää mielenkiinnon vaikka mikä olisi. Hissu saa vaikka perunasäkin näyttämään hyvältä dialogiparilta omalla overiuudellaan (painitermi) ja karismallaan. Kari Hietalahti, simply the best! Kumpa minä tulisin joskus yhtä hyväksi!



Nyt kun tarkastelen tätä koko blogikalenteri konseptia, niin listasin suuremmaksi osaksi elokuvanäyttelijöitä. Suureksi harmikseni en ole niin paljon käynyt teattereissa että olisin voinut kerätä omia suosikkejani tarpeeksi lavan puolelta, mutta toisaalta kaikki listaamani ihmiset ovat kyllä olleet varmasti lavankin puolella joten sikälimikäli. Päätin olla itselleni rehellinen mitkä tähdet vaikuttavat minuun tällä hetkellä vahvimmin. Syynä myös se, että oma unelmani on nimenomaan se "The Leffatähti".

Toki tämä lista on tynkä. Puolet lisää olisi tullut heittämällä. Missä on Björkman? Nyman? Väänänen? Knihtilä? Korpela? Hukkanen? tai vaikka Milonoffit? Nooh, ei voi mitään.

Blogikalenterin 23. luukku

Hups, hiukan myöhässä tulee tämä toiseksi viimeinen nimi. Syytän jouluvalmisteluja. Parempi kai kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan joten tässä tulee:


Blogikalenterin 23. luukun takaa paljastuu:

Pertti Sveholm


Tämä mies on esiintynyt useissa elokuvissa ( itseasiassa yli sadassa, wau) sekä tv-sarjoissa mutta toki myös teatterilavalla. Sveholm tuo minulle Nikkarin tavoin mieleen rehellisen suomalaisen näyttelijän. Hänen olemuksensa ja habituksensa on vaan niin perinteistä suomalaista mallia kuin voi vaan olla. Sveholmin on voinut nähdä useaan otteeseen mm. Kari Heiskasen ja Timo Torikan kanssa yhdessä samoissa teoksissa, kuten esimerkiksi Veljekset tai Kolme viisasta miestä. Mies on toiminut myös ohjaajana parissa oopperateoksessa. Karismaattinen ja hyvä opettaja, josta on hyvä ottaa mallia!

Blogikalenterin 22. luukku

Tämän päivän luukun takaa paljastunee:


Jani Volanen

Tämä Pasila sarjan Pöystin äänenäkin tunnettu entinen KOM-teatterin näyttelijä kuuluu myös minun suosikkeihini. Nykyisin herra taitanee viihtyä Q-teatterin riveissä. Herra on toiminut näyttelijänä, käsikirjoittajana sekä ohjaajana ja mm. ensimmäinen Putous kausi olikin hänen käsialaansa. Liekkö sen takia paras kausi? Herra on myös näytellyt lukuisissa elokuvissa kuten Kielletty Hedelmä, Hulluna Saraan tai Vääpeli Körmyt, sekä tv-sarjoissa kuten Kaverille ei jätetä, Ihmebantu tai Helsingin Herra. Elokuvassa Romanovin kivet oli myös hauska nähdä herra parikymmentä vuotta nuorempana :)
Volasessa minua eniten miellyttää hänen kasvonsa, tarkemmin sanottuna hänen silmänsä. Mies pystyy mahtaviin ilmeisiin ja eleisiin jotka erottuvat edukseen.

Blogikalenterin 21. luukku

Viimeisiä viedään!


21. luukun takaa paljastuu:

Mikko Leppilampi


Ah, tämä suomen Leonardo DiCaprio. Itse Dicapriota en voi sietää, mutta Leppilammelle minä lämpenen. Herra on toiminut mm. juontajana sekä näyttelijänä ja ensimmäiset muistot herrasta taitavatkin olla juuri 2000-luvun alussa Helmistä ja Sioista.  Leppilammen parhaimpina suorituksina henkilökohtaisesti pidän Härmä - elokuvaa sekä Veijarit elokuvaa. Veijarit elokuvana ei ehkä monen mielestä ole kovin kaksinen tekele, mutta leffa vetosi minuun hyvin henkilökohtaisesti. Vaikka tarinan henkilöt olivatkin kolmekymppisiä, tuntui kuin olisin seurannut minun ja Aten nuoruusvuosien tarinaa, toki hiukan väritettynä. Pidin sitä silloin mahtavampana mitä siihen asti olen nähnyt, mutta toki alkuhuuman jälkeen ja rationaalisesti ajatellen se ei suinkaan sitä ollut, mutta yksi viihdyttävimmistä ja parhaista kuitenkin, koska se vetosi minuun henk. koht. Mikään muu ei ole pystynyt samaan ja se hetki sementoi Leppilammen minun yhdeksi suosikikseni.

Blogikalenterin 20. luukku

Joulu on jo ovella! Kuka mahtaakaan tänään olla vuorossa?

20. luukun takaa paljastuu:

Jasper Pääkkönen

Valinta kyllä yllätti hieman itsenikin. Miksi sitten Pääkkönen olisi yksi minun suosikeistani? Noh, ensinnäkin on mainittava että tämä täysin itseoppinut näyttelijä on päässyt irti siitä Salkkarileimasta, joka on painunut niin syvälle kaikkien Salatuissa Elämissä näytelleiden näyttelijöiden otsaan. Hän  oli pari ensimmäistä vuotta mukana Salatuissa Elämissä, mutta lähti sitten pois ja alkoi luoda uraa muualla televisiossa, mm. elokuvien puolella. Hän on taitava. Oikeasti. Ilman mitään teatterikouluja on päässyt todella pitkälle suomalaisessa elokuvamaailmassa. Jossain välissä hän vain pääsi pois siitä salkkarileimasta, enkä edes tänä päivänä aina muista että kyseinen herra on siinä sarjassa näytellyt. Toisin kuin esim. Pete Lattu, jonka nähtyä jossain muualla tulee aina mieleen "Hei, salkkareiden Kallehan se siinä!"
Pääkkösellä on riittänyt töitä ja hän on itsekin sanonut että kysyntää rittää, mutta pyrkii tekemään vain yhden leffan vuotta kohden. Läpimurto tapahtui Pahoissa Pojissa, sen jälkeen on tullut mm. Pahaa Maata, Vareksia, Mattia ja Rööpereitä, jotka ovat vain vahvistaneet miehen asemaa näyttelijänä. Viimeisimpänä Leijonasydän, jossa minusta herran paras roolisuoritus ikinä missään. Mahtileffa! Haluaisin herran nähdä joskus ihan lavankin puolella, mutta siihen saakka tyydyn ihailemaan häntä valkokankaalta. Mahtava elokuvanäyttelijä!

Loma, kuinka sinua rakastankaan!

Aijaijaijai! Se olis loma nyt! Eilen loppui työharjoittelu tuotantoassistenttina ja alkoi kauan odotettu Joululoma.

Eilen tosiaan olin viimeistä päivää harjoittelussa Harjun mediapajalla. Oli tosi mahtavat 6 viikkoa mitä sain siellä työskennellä. Se mesta tekee oikeesti ahkerasti duunia saadakseen aikaan hyviä konsertteja ja esityksiä. Porukka siellä, niin opettajat kuin oppilaatkin, on todella motivoituneita ja tunsin itseni etuoikeutetuksi kun sain seurata vierestä ja monitoreista kuinka monikameratyöskentely toimii. Eilen kokosin jopa ihan itse tv-kameroitakin ;) On tosin sääli että audiovisuaalinen ala lakkautetaan Jyväskylässä, eikä sinne oteta enää uusia opiskelijoita ensi vuonna. Taas sellainen asia jota ei voi ymmärtää. Nooh säästetään säästetään, koko ajan tässä kaikessa tunnutaan säästävän, mietin vaan yksi päivä että kun koko elämän ajan on kuullut aina kaikkeen syyksi "säästösyyt" niin milloin sitten alkaa se tuhlaaminen?


Emmi tuli eilen meille pitkästä aikaa ja vietimme laatuaikaa saunoen ja ruokaa tehden. Tein banaanikanaa. Se on bravuurini ;)

Tänään sitten nukuin pitkästä aikaa oikein pitkälle iltapäivään ja Kayan kanssa kävimme treenaamassa salilla. Nyt on hyvin myös aikaa treeneihin kun ei ole enää pariin viikkoon mitään velvoitteita. Salin jälkeen Kayan kanssa sitten hoitelimme Arieksen paperijuttuja ja pohdimme tarkemmin ensi vuoden projekteja. Aijaijai, niistä tuleekin todella herkullisia, mutta kerron niistä sitten Tammikuun puolella enempi :)

Mitä teatterimeininkiin tulee, minusta on mukava lukea miten kaikilla teatteritutuilla ja ystävillä menee, tai että tuntuu että jokaisella on jotakin meneillään. On hauskaa lukea esim. facesta ja huomata että jokaisella kiirettä pitää omian projektiensa parissa. Hyvä että hommia riittää kaikille :)

VAROITUS. ÄLÄ LUE ETEENPÄIN JOS EI SHOWPAINIJUTUT KIINNOSTA! :P




Tänään ajattelin rentoutua ja katsoa painia :P Olen about 10 kuukautta reaaliaikaa jälessä ja olen sen verran neuroottinen etten halua jättää jaksoja välistä vaan mennä kronologisessa järjestyksessä juonikuviot eteenpäin. Tänään tsekkaan Elimination Chamberin joka käytiin tämän vuoden Helmikuussa. Pääotteluna CM Punk vs The Rock WWE:n Mestaruus panoksena :P aijaijai. Kovaa settiä luvassa, toivon niin!

Oikeastaan mielessä on käynyt että pitäisi kirjoittaa painiblogia, missä voisin taivastella ja hämmästellä WWE:n nykytilannetta ja storylineja. Sinne voisin koota kaikkea markittamaani asioita painin suhteen. Noo, katsellaan jos tekemisen puute yllättää. Mutta kyllähän nämä kaksi kannattaa nähdä kehässä toistamiseen:

http://www.youtube.com/watch?v=TgF3iVmtglc

Mutta nyt on aika mennä blogin parista ja rentoutua. Hyvää Joulun odotusta kaikille :)

Blogikalenterin 19. luukku

Noniin annetaas paukkua!

Blogikalenterin 19. luukun takaa paljastuu:

Jukka Rasila

Rasilan valitsin kalenteriini lähinnä siitä syystä, että pidän herraa loistavana viihdyttäjänä. Herra oli yhtenä vuotena yksi parhaimmin tienaavista näyttelijöistä eikä mikään ihme, painananut 20 vuotta yhtäjaksosesti duunia vaan koska nauttii siitä mitä tekee. Tuo jos mikä on ihailtavaa. Jukkaa tai sanotaanko nyt lempinimellä Jugia en ole koskaan nähnyt missään kotimaisessa elokuvassa tai teatterissa vaikka toki on sielläkin esiintynyt, yksittäisissä tv-sarjoissa kylläkin  muutamaan otteeseen esim. "Pullukat" tai jos joku muistaa niinkin mahtavan sarjan joskus 10 vuotta sitten kuin "Me Stallarit". Jugi on tehnyt aika paljon mainostöitä ja dubbausduuneja. Lisäksi käsittääkseni hän on painottunut enemmän juuri viihdeohjelmien puolelle, kuten Putous, Ihmebantu, Hymy pyllyyn Läpiveto.... mitä näitä kaikkia nyt onkaan. Itse pidän Jugia viihdyttävimpänä ja nerokkainpana esiintyjänä Putouksessa, vaikkeivat hänen "sketsihahmonsa" tunnukaan uppoavan aina yleisöön. Lähinnä en tarkoitakaan nyt hänen huumorihahmojaan vaan sitä tilannetajua ja nerokasta lavallaolotyöskentelyään mitä hän ilmentää. Se erottaa hänen selkeästi muista putousnaurattajista. Helposti.

Blogikalenterin 18. luukku

Noniin, uusi päivä ja uusi markittamani näyttelijä. Markitus = Mark out/ Marking out. Painitermi. :P


Tämän päivän luukun takaa paljastuu:

Iina Kuustonen

Kyllä. Iina Kuustonen on tullut minun henkilökohtaiseksi naisnäyttelijäsuosikikseni. Okei, kokemusta ei ole vielä ehkä nimeksikään, mutta uskon että tulevaisuudessa todella kova nimi ja onhan hän sitä nytkin. Uskon että 50 vuoden päästä kyseessä on erittäin muistettava ja lahjakas naisnäyttelijä joka tullaan palkitsemaan palkinnoilla. Kuustostahan pidän Birnin kanssa suomen seksikkäimpinä näyttelijöinä. Kuustonen on tullut suuremmalle kansalle tunnetuksi Putouksesta, mutta myöskin sarjasta Helsingin Herra. Leffarooleja löytyy ihan kivasti ja olihan hänet rankattu tämän vuoden ahkerimmaksi näyttelijäksi. Iina on vielä nuori ja tulee varmasti paljon saavuttamaan urallaan ja minä aion olla eturivissä niitä ansioita seuraamassa! Hyvä Iina!

Blogikalenterin 17. luukku

Jiihaa! Joulu senkun lähestyy ja niin jatkuu blogikalenterini. Tänään bussissa tosin mietin että miksi mä teen tätä? Mitä tästä hyödyn? Miksen vaan kirjoita omasta elämästäni päiväkirjamuodossa kuin ennen? Onko tää ihan naurettavaa?  Jne. Nooh, oli tai ei, mutta musta tuntuu että tässä vaiheessa mun vaan kuuluu tehä tää. En tiedä miksi. Äänet päässä kai kehottavat tai jotain? :O


Paskanjauhanta sikseen ja uusi luukku auki!

Tänään blogikalenterista paljastuu:


llkka Heiskanen

Heiskas Ilkka on oma suosikkini Heiskasen veljeksistä. Palkittiin mm. Jussilla parhaasta sivuosasta Elokuvassa "Hiljaisuus" mikä oli kyllä oikea ratkaisu. (Kelpo leffa muuten) Ensimmäiset muistikuvani herrasta taitaa olla sarjasta Seitsemän jossa siis taloyhtiö lottosi porukalla ja voitti pääpotin ja sitten  melkein jokainen alkoi viekkaudella ja vääryydellä  hamuamaan itselleen rahoja. Hyvä sarja sekin! Tulisipa se taas. Heiskanen on esiintynyt useissa elokuvissa ja tv-sarjoissa aina 80-luvun alusta lähtien. Kannuksia on myös hankittu mm. Helsingin ja Vaasan kaupunginteatterista. Jo pelkästään herran ulkonäössä on jotain mikä säväyttää minua ja hänestä tulee heti ammattinäyttelijä mieleen. Mikä sen kuvan sitten luo? Itsevarmuus? Tieto ja taito? Kokemus? Ehkäpä näiden kaikkien summa. Oli mikä oli, Ilkka Heiskasta on miellyttävä katsella ruudussa ja miksen myös lavallakin, sikäli mikäli kun siihen joskus tilaisuus tulee.

Tosin yksi kysymys jää mieleen: "Miksei minulle ole kerrottu että sauna on lämmin?" ;P

 

Blogikalenterin 16.luukku

Jahans jahans... katsellaanpä mitä tänään löytyy!

Tämän päivän luukun takaa paljastuu:


Vesa-Matti Loiri


Yksi sana kykenee kuvaamaan tätä miestä: Legenda. Tämä kyseinen herra on todellinen taiteilija. Uraa löytyy niin laulajana kuin näyttelijänäkin. Yksi tunnetuimmista  rooleista toki on mm. Uuno Turhapuro, mutten koskaan ole oikein lämmennyt niille. Eivät jotenkin tuntuneet omalta jutulta. Repertuaarista löytyy niin Nasse-setää kuin Jean - Pierre Kuselaa muttei Loirin osaaminen onneksi rajoitu vain komediaan vaan myös vakavempaakin on tämä herra tehnyt elämässään niin elokuvissa kuin teatterissakin esim. Lapuan Liikkeen johtotähti Vihtori Kosola Lapualaisopperassa. Herran on ollut nuorempana myös kova urheilemaan ja on nyt tänä päivänänkin saanut itsensä paljon parempaan kuosiin kuin mitä oli muutama vuosi takaperin. Loistavaa! Oma henkilökohtainen Veskuhahmoni on kyllä Takkusen Jouko Pahoista Pojista. Aivan täydellinen rooli! Mieleen on myös jäänyt mitä Vesku joskus jossakin haastattelussa oli sanonut, että "kun näyttelee, niin kyllä sitä itse tietää milloin menee ihan päin vittua oma esiintyminen". Se on ihan totta. Kyllä sen itse tietää paremmin kuin katsomossa istuva. Vesa-Matti Loiri, yksi Suomen historian parhaimmista taiteilijoista.

Blogikalenterin 15. luukku

Noniin, katsotaanpas kuka onkaan tänään vuorossa. Täytyy sanoa että kävin mielessäni eilen läpi näitä suosikkinäyttelijöitäni ja eihän kaikki todellakaan mahdu tähän blogikalenteriin. Toinen mokoma menisi helposti heittämällä, mutta noh, minkäs teet. Pyrin kuitenkin miettimään tarkoin näyttelijät jotka tuon tässä esille.


15. luukun takaa paljastuu:

Lassi Alhorinne


Miksi valitsin Lassin? Syy oli yksinkertainen. En ole nähnyt Alhorinnettä pahemmin tv:n puolella enkä tosin teatterin lavallakaan mitenkään mahdottomasti( paitsi Kirsikkatarha), mutta valitsin Lassin tähän siksi, koska hän merkitsee minulle ihmisenä ja opettajana todella paljon. Lahdessa opiskellessani sain tutustua Lassin pedagokiikkaan ja minä pidin siitä. Näyttelijältä on vaadittava paljon, jotta tuloskin olisi edes jotenkin siedettävää. Olen kiitollinen Lassille hänen opettavasta vuodestaan. Opin tuon vuoden aikana kunnioittamaan itseäni teatterintekijänä mutta mikä ehkä vieläkin tärkeämpää, ajattelemaan itse. Uskaltaa tehdä omia ratkaisuja ja valintoja huolimatta muusta massasta. Lahden vuosi oli yksi elämäni opettavaisin ja tärkein. Toki mitään muilta vuosikurssitovereilta poisottamatta, mutta uskon että Lassin panos omaan kehitykseeni on myös erittäin mainittava. Kiitos Lassi että sain mahdollisuuden olla Lahdessa. Toivottavasti en pettänyt.

Niin tosiaan! Olihan Lassi salkkareissakin visiitillä hypnotisoijana ja Hurmaavassa Joukkoitsemurhassa myös roolissa. Hyvä Hyvä! ;P

Ohi on!

Jep jep! Nyt se olisi sitten käsillä. Loma! Okei, koulun työharjottelun puolesta loma alkaa vasta ensiviikolla, mutta teatterin suhteen se alkoi eilen! Virkistävää välillä pitää täysin vapaa viikonloppu, ettei tarvitse nousta aikaisin tai ole mitään velvoitteita. Tammikuussa toki alkavat kanavan treenit kesää varten, mutta se onkin sitten ainoa projekti missä olen mukana ennen kesää.

Eilen loppui Kanavateatterin Juoruja- farssi. Mahtava 120 päinen yleisö oli hyvin mukana viimeisessä vedossa. Yhteensä katsojia kävi yli 1200 joka on hyvä luku Kanavan sisänäytelmälle, kun viime vuonna yllettiin vain 800. Hyvä me! Mukavaa oli olla tässä projektissa mukana ja todellakin haluan lähteä farssin tekoon jatkossakin. Kayan kanssa oli suuri ilo tehdä lavalla jälleen yhteistyötä. Porukka oli hyvä ja hauskaa riitti koko matkan ajan. Kiitos kanssanäyttelijät! Kiitos ohjaaja! Kiitos muulle henkilökunnalle! Tämä oli hieno projekti!

Kiitos kaikille!

Juorujen jälkeen purimmi porukalla katsomon jonka jälkeen Kaya, minä, Paula ja Essi suuntasimme jatkoille Jyväskylään. Ensin Kayan tykö, jossa odotti koirat, jotka olivat käymässä Espoosta :) Tykkään koirista tosi paljon! Sitten oli vuorossa operaatio hiukset pois. Olin niin inhonnut lookkiani Kennyn roolissa, koska olin kasvattanut paksut pensseliviikset + tukkaa en ollut leikannut tai siistinyt aikoihin, joten kaikki ne saivat lähteä. Nyt olenkin sitten kalju kokonaan ensimmäistä kertaa. Täytyy sanoa, että se sopii mulle! Olen yllättynyt kuinka hyvin. Kayalta lähdimmekin sitten Jyväskylän yöhön jossa tuli notkuttua pilkkuun asti. Oli mahtavaa pitkästä aikaa juhliakin, kun ei tarvinnut olla heti seuraavana päivänä menossa johonkin.

Joululahjoja tuli tänään postiin ja kävin hakemassa. Ajattelin paketoida niitä tässä illan mittaan. Joululahjojen paketointi on tosi rentouttavaa hommaa ja muutenkin mukavaa touhua. Tulee aina hyvälle mielelle väkisinkin.

Punttitreenikin onnistui vaikka eilen tuli juhlittua. Olen tyytyväinen omaan kehitykseeni treenauksen suhteen. Nyt kun aerobistakin on alkanut enemmän taas harrastamaan hölkän muodossa, niin olo on tullut vain paremmaksi. Itse asiassa tällä hetkellä taidan olla elämäni kunnossa :)

Työharjottelussa oli viime keskiviikkona työn arviointi ja sain kaikista osioista täydet pisteet. Olin yllättynyt. Vaikkei työssäni olekaan tullut mitään vaikeuksia vastaan, mutta silti itse koen olevani aina kaikessa sellainen niinku keskiverto. Mutta oli positiivinen yllätys toki, että minusta on pidetty siellä niinkin paljon. Itse olen tykännyt tuotantoassarin hommista. Asiakaspalvelu on mukavaa :)


PS. Oli ihan pakko tänään peilin edessä kokeilla miltä näytän kaljun pään kanssa maihareilla, nahkatakilla ja maastohousuilla. Herranjumala mikä ilmestys :D alkoi itseäänki pelottaa. Vaikken todellakaan siis omaa mitään kansallissosialistisia aatteita, mutta kiusaus oli vastustamaton :P

Blogikalenterin 14. luukku

Tänään on jälleen aika avata Hyvösen blogikalenterin luukku ja ihmetellä uutta taiteilijaa!

Tämän päivän luukun takana on:


Aake Kalliala

Jatkakaamme eilistä Pulttiboislinjaa. Kallialahan on Suomen kansalle tuttu mm. juurikin noista huumoriohjelmista kuten Hymyhuulet tai Pulttibois, mutta myöskin draamasarjasta Kotikatu. Itse en ole Kotikatua koskaa seurannut, koska tarpeeksi taivastelua riittää Salkkareiden juonkuvioissa, mutta Aaken ero Peteliukseen on se minusta että Aake kykenee olemaan uskottavampi vakavimmissa rooleissa. Tiedä sitten johtuuko se juurikin siitä että hupailujen jälkeen Kalliala on ollut Kotikadussa 14 vuotta putkeen ja päässyt tekemään täysin erilaista roolia niinkin kauan tai sitten olen nähnyt Peteliuken suurimmaksi osaksi vain huumorirooleissa, enkä osaa mieltää häntä niin hyvin kuin Kallialaa vakavimpiin rooleihin. Mene ja tiedä.  Kallialaa on aina ilo nähdä Suomalaisessa elokuvassa ja hän saa näyttelemisen näyttämään niin helpolta omalla rennolla olemuksellaan.

Blogikalenterin 13. luukku

Tänään kalenterin takaa paljastuu:

Pirkka-Pekka Petelius

Tämä mies yhdessä Aake Kallialan kanssa olivat Suomen kansan vakioviihdyttäjät 90-luvu alussa. Pulttibois ja Manitbois olivat vaan niin nerokkaita ja kekseliäitä. Okei, jos nyt tehtäisiin samanlaista, se ei olisi yhtä hyvää, mutta nerous piilee minusta sinä, että nuo kyseiset sarjat osattiin tehdä juuri oikeaan aikaan ja se vetosi silloin suureen yleisöön. Nykyään on kaiken maailman Ketosta ja Myllyrinnettä, jotka ovat vain ripoffeja näide henkilöiden sketsisarjoista eivätkä mielestäni yllä samalla tasolle. PPP on myös ollut muissakin hupiohjelmissa mm. Tabu ja Hymyhuulet, mutta Petelius on paljon muutakin kuin "hah hah hah- viidyttäjä". Ikää miehellä on jo kunioitettavasti ja pystyy minusta esiintymään muissakn rooleissa kuin naurattajan ja se on minusta tärkeää. Herralla on myös mahtava ääni ja on suosittu myös muusikkona. Karismaa miehellä on vaikka muille jakaa. Pirkka-Pekka Petelius on minusta yksi Suomen parhaimmista viihdyttäjistä. Piste. Vittu piste!

Blogikalenterin 12. luukku

Tänään kalenterin läpän takaa paljastunee:.


Peter Franzen

Peter on minusta juuri ihannenäyttelijän muotti: karismaattinen, komea, nuorekas ja lihaksikas mies. Miten onkaa mahdollista ettei tämä herra näytä vanhenevan ollenkaan? Hänet panin merkille aikoinaan Pahat Pojat leffassa ja sen jälkeen olen seuraillut miehen televisiotyöskentelyä aktiivisesti. Hänet näkee oikeastaan joka vuosi uusimmissa kovan luokan kotimaisissa leffoissa. Näytteli pääosaa Leijonasydämessä, joka oli minusta tämän vuoden paras pätkä. Mies on toiminut myös ohjaajana omasta kirjastaan kertovassa Tumman veden päällä- elokuvassa. Mainittavan arvoinen teos sekin. Ei uskoisi että oli miehen esikoisohjaus. Yksi tämän hetken kovimmista ja suosituista näyttelijänimistä. Myös erittäin taitava!

Blogikalenterin 11. luukku

Tämän päivän näyttelijä luukun takaa tulee olemaan:


Pentti Siimes


Ah! Siimes kuuluu myös Fave Fiveeni helposti. Ensimmäistä kertaa tutustuin mieheen elokuvassa Kaasua Komisario Palmu, joka muuten on yksi Suomen historian parhaimmista leffoista ikinä. Oikeesti. Tsekatkaa! Kurt Kuurna on vaan yksi parhaimmista hahmoista mitä on! Siimeksen näytteleminen teki minuun jo tuolloin vaikutuksen ja ilman häntä ei kolme ensimmästä Palmua olisi olleet niin mahtavia. Siimes on esiintynyt myös usein Ritva Valkaman aisaparina mm. sketsisarjassa "Parempi myöhään" Parhaiten on mieleen jäänyt Ritvan ja Pentin yhteisbiisit: "Sinut haluan vain" Akuna ja Iineksenä sekä "Ei oo, ei tuu" Valkaman ollessa kotirouva ja Siimeksen ollessa nahjusukko. Tämän kyseisen herran tahtoisin niin tavata ihan face to face. Yksi suurimmista innoittajistani teatterin saralla. Kiitos Pentti että olet olemassa!

14 päivää Jouluun!

Joulu! Se lähestyy jo kovaa vauhtia. Itse olen henkilökohtaisesti tosi paljon Jouluihminen. Kaikkein parasta on vaan käydä jouluostoksilla ja kierrellä ostareita, jotka on jo täysissä joulutunnelmissa. Edes radion repeatilla soivat joululaulut eivät saa minua äreäksi :) Päinvastoin!

Tämä viikko on mennyt työharjottelussa Säihke-konsertin avustamisessa. Säihke on siis samanlainen konsertti kuin Loisto oli muutama viikko takaperin. Mahtavaa ilmaista livemusaa tarjolla aina ensi maanantaihin asti Jyväskylän Siltasalissa. Kannattaa tulla kuulemaan :) www.jao.fi sivulta löytää lisää inffoa!


L-teoria esitettiin vielä yhden kerran yleisön pyynnöstä Kanavateatterin lavalla viime lauantaina. Yleisöä oli ihan mukavasti ja he pitivät tuotoksestamme. Nyt kuitenkin on todettava että aikansa kutakin ja L-teoria vaipuu horrokseen. Uutta tekstiä ensi kesäksi pyörittelen mielessä. Olen vaihtanut mieltäni. En teekään Reviisoria kesällä Arieksessa, vaan jatkan omien tekstien tekoa ja kehittelen kesäksi uuden tuotteen!

Kanavassa on jäljellä enää vain kaksi esitystä: Huomenna klo 19 ja perjantaina klo 19. Sitten on aika kuopata sekin ja voin aloittaa lomani hyvillä mielin !

Emmi lensi eilen Norjaan Sutun luokse ja matka on toistaiseksi mennyt oikein hyvin. Tulee takaisin ensi sunnuntaina.

Jotenkin nuutunut ja haluton olo kirjoittaa mitään. Siispä en väännä tikusta sen enempää asiaa, vaan jätän kirjoituksen nyt tähän. Ei sitä aina vain irtoa, noo, jospa seuraavan kerran sitten :P

Blogikalenterin 10. luukku

Jep jep jep! Mitähän sitä 10. luukun takaa mahtanee paljastua?

Blogikalenterini 10. luukun takaa löytyy tänään:

Laura Birn

Ah, tässäpä vasta nainen minun makuuni. Tämä kyseinen nainen jakaa ykköspallia Joni Hyvösen "Seksikkäimmät naisnäyttelijät "- osiossa yhdessä muuan toisen kaunokaisen kanssa, josta lisää tulevaisuudessa. Birnin edesottamuksia olen seuraillut jo 2000 - luvun alussa tehdystä Helmiä ja Sikoja- elokuvasta lähtien. Siitä tähän päivään on mahtunut jos jonkinlaista roolia mm. Karjalan Kunnailla sarjasta, aina Puhdistukseen, joka btw oli mielestäni viime vuoden paras suomalainen pätkä. Birn vakuutti myös meikäläisen tämän vuoden parhaassa kotimaisessa, Leijonasydämmessä. Naisen viralliseksi "näyttelijäpariksi" on jo päässyt vakiintumaan muuan Franzenin herra, mutta mikäs siinä, kun kerta kemiat pelaavat. Birn on ehdottomasti tämän hetken yksi kuumimmista naisnäyttelijänimistä Suomessa. Hyvä Laura!

PS. Jos joskus etsit uutta vastanäyttelijää, pick me! :)

Blogikalenterin 9. luukku

Noniin, jälleen yksi työpäivä takana Säihke-konsertin parissa. Voisin huomenissa pakertaa tänne vähän omiakin kuulumisia. Nyt tyydyn vain kirjaamaan tämän päivän kalenterin luukun takaa paljastuvan suosikkinäyttelijäni ;P


Luukun numero 9 takaa paljastuu:

Juha Veijonen

Tämä kyseinen herra kerää kansalta sekä kritiikkiä että kiitosta, johtuen miehen varsin huikentelevista elämäntavoista. Vaikka mallasjuoma saattaakin maistua niin että Vares leffat jäivät vaan kahteen, on Veijonen silti kovan luokan tekijä suomen elokuvateollisuudessa. Tästä näyttelijästä voi käyttää tätä legendaarista sanaa "Äijä". Olen itse kova Veijosfani ja herra kuuluukin minun henk. koht. Fave Fiveen, jos nyt saan Booker T:tä kompata. Rööperi, Häjyt, Vares... u name it! Taattua viihdettä ja solidia äksöniä kun herra on mukana. Oli myös suuri ilo päästä näkemään mestari ihan livenä ja teatterin puolella toissakesänä Kartanonkievarin kesäteatterissa Agapetuksen Syntipukissa. Hieno show! Ei jättänyt kylmäksi teatterin puolellakaan, Yhteiskuva kruunasi kokemuksen ;)

Blogikalenterin 8. luukku

Tänään luukun takaa singahtaa rivosti silmiemme eteen:


Heikki Kinnunen


Herra Kinnusta fanitan myös aivan kybällä. Hän omaa miellyttävän äänen, jota on mielekästä kuunella. Sääli ettei taida toimia kertojana missään dokkareissa tai toimia äänikirjojen lukijana. Korjatkaa toki jos olen väärässä. Kultainen Venla ja Pro Finlandia mitali olivat aivan oikeutettuja pitkän uran tehneelle suurtaiteilijalle. Karjalan Kunnailla - sarja ei olisi ollut mitä oli ilman Kinnusen panosta. Lopuksi vielä ehkä legendaarisin lausahdus mikä on jäänyt häneltä mieleen: "Mitä minä sanoin, vettähän siinä vain oli"

Blogikalenterin 7. luukku

Haluan tässä ensimmäisenä sanoa kakille niille helvetin mellakoitsijoille sinne Tampereelle että HÄVETKÄÄ! Oikeesti. Syytä tuskin turha mainita...


Joka tapauksessa, iloisempiin asioihin !

Tämä päivän luukun takaa paljastuu:

Samuli Edelmann

Tämä kyseinen herra on yksi  minun ylin henk. koht. suosikkini,mitä tulee suomalaisiin näyttelijöihin. Äijä aloitti huumoriohjelmalla Vintiöt muiden kollien kanssa viihdyttää suomalaisia tv katsojia 90-luvulla ja 10 vuotta siitä eteenpäin mies nousi yhdeksi tunnetuimmaksi ja pidetyksi suomalaiseksi starbaksi. Vaikka nuorempana taisikin olla hieman viinaan menevä ja aika koltiainen muutenkin, ei se miestä pahenna. Kaikkihan me! Nykyään uskossa oleva mies on yksi varmimpia suorittajia elokuvissa ja jos joku ei ole nähnyt esim. elokuvaa "Tumman veden päällä" suosittelen lämpimästi. Edelmann sopii isän roliin kuin nyrkki silmään. Herra omaa myös oikein komean lauluäänen, josta tämä Laukaa poika on kade!

Blogikalenterin 6. luukku

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!


Tänä päivänä luukun takaa paljastuu:

Esko Nikkari

Vaikka tämä Lapuan lahja maailmalle menehtyi jo vuonna 2006, hänen jälkensä on näkyvä suomalaisessa teatterimaailmassa. Tässä on minusta näyttelijä, joka on täydellinen suomalaisen miehen perikuva. Ei sliipattuja hiuksia, ei sixpac- vartaloa, ei mikään kiiltokuvapoika joka komeilisi jokisessa bussipysäkin seinässä mainostamassa uutta leffaansa, vaan täydellinen,aito, rehellinen suomalainen mies. Tämä oli juuri Nikkarin vahvuus, joka korostui hänen taiteessaan. Miellyttävä ja taitava ihminen katsoa. Sääli, etten häntä koskaan livenä ehtinyt näkemään.

Blogikalenterin 5. luukku

Tänä päivänä luukun takaa paljastuu näyttelijä:

Pekka Valkeejärvi

Charmantti herrasmies, joka työskennellessään saa minut liimattua televisioruutuun (ja miksei teatterinpenkkiinkin) KOM- teatterin vakiokasvon mehukkain rooli koskaan oli ehkäpä elokuvassa Rikos & Rakkaus Komisario Torsti Rautapää. Hieno hahmo ja tämän roolisuorituksen mahdollisti ainoastaan herra Valkeejärvi. Ei sovi unohtaa myöskään elokuvaa Rööperi, jossa starpoweria ja overiutta (painitermi) näyttelijöiden toimesta oli vaikka muille jakaa. Odotan malttamattomasti hänen (Pekan) tulevia teoksiaan.

Blogikalenterin 4. luukku

Joulukalenterin 4. luukun takaa paljastuu:

Martti Suosalo

Tämän hetken parhaimmistoa mitä suomalaisella teatterimaailmalla on tarjota. Suuren ja mahtavan Jouko Turkan oppilas, joka saa huononkin suomalaisen elokuvan katsomisen arvoiseksi, ainakin allekirjoittaneella. Uskomaton karisma. Kokemusta ja taitoa riittää ja omaa laajan teatteritaitoarsenaalin mistä ammentaa. Tällä miehellä on  jo nyt aivan jumalattoman upea ura, eikä loppua näy. Onneksi. Jos näyttelijöillä olisi oma Hall of Fame, tulisi Suosalo nimittää sinne ensimmäisten joukossa.

Blogikalenterin 3. luukku

Noniin! Joulukuu on alkanut ja minä kiitän! Joulu on minusta vuoden parasta aikaa, etenkin sen odotus :) moni kaveri sanoo ettei voi sietää Joulusesonkia,mutta itse kuulun niihin, jotka nauttii siitä, että saa kierrellä kaupoissa, missä on joulumeinki. Se rentouttaa. Jouluostoksillekin pitää tässä lähi aikoina lähteä. Tykkään myös ostella paljon lahjoja läheisille :)

Viime lauantaina vietimme pitkästä aikaa lukiolaisporukalla iltaa Jyväskylässä ja oli mukavaa. Oli mahtavaa nähdä Tonya, Roopea, Rikua, Simoa, Aleksia, Tanjaa ja Suvia. Oli myös mahtavaa kuulla miten kaikilla pyyhkii nykyään ja missä he vaikuttavat. Kuka on menossa Libanoniin rauhanturvaajaksi tai kuka toimii yrityksen työnjohtajana. Kalja virtasi ja läppä lensi. Toivottavasti seuraavaa kertaa ei tarvitse kahta vuotta venata :P

Sunnuntaina vietimme Emmin 23v. synttäreitä. Kävimme Emmin ja Kayan kanssa Americas Dinnerissä syömässä (Ah, niin romanttista).

Töissä menee oikein kivasti eikä teatteriinkaan mitään uutta juurikaan kuulu. Kanavassa Juorut jatkuvat ja seuraava esitys onkin huomenna klo 19!

Ainii, tosiaan! Kanavateatteri pyysi että esittäisimme L-teorian vielä yhden kerran ja vieläpä Kanavan lavalla. Lopulta kun Attekin antoi myöntävän vastauksen, oli asia selvä. L-teoria siis vielä kerran yleisön pyynnöstä Lauantaina 7.12. klo 20 Juoruja-esityksen jälkeen. Sinne vaan vielä hekin, jotka eivät ole päässeet teoriaa vielä kuulemaan. Hyvä tsäänssi nähdä sekä Juorut että L-teoria ja saada minua oikein tuutin täydeltä, mikäli rakkaat lukijani sallitte moisen ilmaisun.

L-teoria kuitekin on tämän jälkeen aika painaa unholaan ja katseet ovat jo uudessa tekstissä. Se tuleeko siitä yhtä hyvä kuin L-teoriasta, en osaa sanoa,sen tiedän että se tulee olemaan täysin erilaista.

Nyt kun on joulukuun 3. päivä haluaisin laittaa tänne joka päivä nyt jouluaattoon asti jonkin jutun aina joka päivä. Sellainen niinku virtuaalinen joulukalenteri. Mutta mitä listaisn tänne?

Painijoita? No ei. Tuskin ketään kiinnostaa etenkään ne, enkä usko monenkaan lukija ymmärtävän niistä paljoakaan. Toivon tosin että olisin väärässä ;)

Lempibiisejä? Maybe

Suosikkinäytteijöitä? Kenties

Himoitsemiani naisia? Hah, eivät taida päivät riittää!


Taidan ottaa kuitenkin näyttelijäkategorian, kun kuitenkin itsekin teatteri-ihminen olen ja koska olen tylsä, enkä keksi mitään freesiä. Listaan siis päivittäin jonkun tunnetun näyttelijän, jota ihailen, josta pidän, joka inspiroi minua, ketä rakastan katsoa jne. Hyvä myös kirjata näitä nyt ja katsoa 10 vuoden päästä kuinka mieleni on muuttunut. Tai sitten ei :P

En tietenkään näin noviisina ja oppilaana voi sanoa olevani mikään näyttelijäanalysoija, mutta siltikin tykkään listata suosikkejani :P


Vaikka nyt onkin 3. päivä niin olkoon. Aloittakaamme kuitenkin tästä päivästä:

Joulukuun 3.kalenteriluukku:

Matti Ranin

Teatterineuvos, joka valitettavasti siirtyi toiseen dimensioniin muutama päivä sitten. Kunnioitettavat 87 vuotta tallusti Suomen maan kamaralla. Mahtava näyttelijä ja esiintyjä, joka teki vaikutuksen minuun ensimmäistä kertaa Komisario Palmussa Tuomari Virtana. Ranin ansaitsee tulla manituksi, ei suinkaan siksi, että on juuri nukkunut pois, vaan siksi, että on mielstäni yksi Suomen teatterialan parhaimmistoa.


Kaikille mukavaa joulun odotusta :) Olkaa kilttejä!