perjantai 25. huhtikuuta 2014

But where is the Jon of Finland?

Heidoooo!

Perjantai on koittanut ja viikonloppufiilis on huipussaan! Ilma on lämmin ja aurinkoinen ja istuskelen nyt rakkaan koneeni ääressä tätä kirjoitusta kirjoittamassa. Saunassa oli myös ilo käydä, kuten aina!

Paljon on asiaa mistä voisin kirjoitella mutta aloitellaan nyt viikon alusta:

Pääsiäisloma loppui viime maanantaina ja tiistaina oltiinkin sitten jo koulun penkillä. Koulussa en kuitenkaan notkunut paria päivää kauemmin koska keskiviikkona suuntasin kohti Vantaan Myyrmäkeä missä Piia ja Petri asustelevat. Matka taittui kimppakyydillä oikein mukavasti. Ekaa kertaa kokeilin tuota kimppakyytiyhteisöä Facen avulla ja hyvin toimi. Meitä oli autossa viisi henkeä ja pääsin sillä Pasilaan asti. Täytyy alkaa harrastamaan tuota systeemiä enemmänkin, vaikka toki junissa on se oma fiiliksensä :)

Vantaalla sitten oli illan treeni Myyrmäen uimahallin salilla. Tuli siinä samalla käytyä kastautumassa hieman altaassakin. Treenini ovat nyt sujuneet oikein mukavasti ja koen olevani parhaassa lihaskunnossa kuin koskaan. Painoa ei ole kuin n. 83 kiloa mutta se on tässä vaiheessa ihan hyvä. 85 saakoon olla maksimi. Se riittää minulle. Itseasiassa voisin kertoa tähän treeniohjelmani jotta voin tarkastella sitä tulevaisuudessa miten se on kenties muuttunut. Minulla on paha tapa tehdä samalla ohjelmalla pitkään. Inhoan muutoksia, vaikka tiedän että se auttaisi kehittymään nopeammin.

Maanantaina on Hauis- ja selkäpäivä. Teen hauiksen yleensä kolmella liikkeellä ja tarkoituksena on työstää maksimivoimaa eli mahdollisimman suurilla painoilla vähemmän toistoja. Suosin vapaita painoja ja niillä eri variaatioita. Selkää hoidan yleensä ylätaljassa sekä totta kai perus Mave eli maastaveto. Nyt kun tekee maastavetoakin puhtaammin niin on joutunut ottamaan aika reippaasti painoja pois tangosta. Nyt reenailen siinä 100 - 110 kilon kieppeillä ja se on ihan hyvä määrä taas tässä vaiheessa.

Tiistaina teen ojentajat käsivarret, eli forkut niin kuin bulkkaajat sanovat sekä vatsat. Ojentajilla teen myös noin 3 eri liikettä Täytyy sanoa että aivan mahtava yhdistelmä on ranskalaiset punnerrukset sekä kapea penkki. Niistä sitä poweria vasta irtoaa ja saa kaiken irti treenistä.

Keskiviikkona On jalkapäivä. Etenkin kyykky ja jalkaprässi on tehokkaita. Kyykkyäkin kun alkoi tekemään puhtaammin niin tunnekin on aivan erilainen. Olen nyt laittanut penkin kyykyssä perseen alle että tiedän mennä tarpeeksi alas, etten huijaa ja liike jäisi vajaaksi. Opettaa sitä nöyryyttä!


Perjantaina Onkin sitten vuorossa rinta, ojentajat osa 2 ja olkapäät sekä epäkkäät. Rinnassa etenkin penkki ja vinopenkki ovat hyvät liikkeet. Ojentajia olen jo jonkun aikaa tehnyt 2 kertaa viikossa. Se on auttanut jonkin aikaa allekirjoittanutta mutta täytyy taas jossain vaiheessa varmaan jättää se yhteen päivään per viikko. Hauista ja penkkiä tein joskus myös kahdesti viikossa ja se toimi jonkin aikaa, kunnes taas aloin ottamaan kevyemmin. Vatsat teen toistamiseen myös joko rintapäivänä tai jalkapäivänä.


Lauantaina tai sunnuntaina pyrin käymään heittämässä ainakin yhden aerobisen viikkoon eli hölkkäämässä about puolen tunnin lenkin. Nyt kun kevät koittaa niin täytyy alkaa käydä useamminkin. En sano että olisin mikään fittnessguru tai että onko ohjelmani järkevä, mutta uskon siihen että on tehtävä niin miten itselle tuntuu hyvältä. Ainakin itse olen saanut huomattavasti kehitystä omalla treenilläni joten koen sen hyväksi itselleni :)


Mutta joo, en mennyt Helsinkiin vain pumpatakseni Myyrmäessä vaan pääpointti oli mennä sinne Kimmo- Tv-sarjan kuvauksiin avustajaksi johon minut soitettiin muutama viikko takaperin. Siellä sitten tulikin oltua koko päivä ja olihan se nyt hienoa nähdä sellaisia herroja kuten Vatanen, Lavikainen tai oma personal favourite: Hietalahti työn touhussa.

Itse nautin suuresti olostani siellä. Porukka oli tosi ystävällistä ja ohjaaja Teppo Airaksinen vaikutti oikein mukavalta ja rempseältä! Ymmärrän että ohjaajilla on varmasti kiire moisissa hommissa mutta se että herralla on aikaa kätellä ja toivottaa tervetulleeksi vaikka olenkin pelkkä avustaja, oli minulle suuri juttu. Tuli heti tervetullut olo!

Ei passaa kertoa mitään erikoisempaa mitä siellä kuvattiin tai tehtiin mutta sain kunnian näytellä samassa kohtauksessa Niina Lahtisen kanssa joka oli hieno kokemus. Onhan se aina opettavaista saada työskennellä ammattilaisen kanssa. Niina vaikutti muutenkin hyvältä ja rennon oloiselta tyypiltä :) Hän tarjosi kollegansa kanssa minulle vielä kuvausten päätyttyä kyydinkin Pasilan asemalle mikä oli sangen ystävällistä ja yllättävää. Tai siis on aina mietityttänyt mikä asenne ammattilaisilla on juurikin avustajia kohtaan. Onko se sellainen hällävälinen ylenkatsova meininki. Onneksi ei ainakaan Niinalla ollut.

Juuri tuollainen asenne pitäisi olla kaikilla näyttelijöillä ja olen aina sanonutkin sitä, että jos minusta joskus tulee se ammattilainen.... anteeksi, otetaanpas tämä lause uudelleen. Eli: KUN minusta joskus tulee se ammattilainen haluan ja toivon ettei minusta tule sellaista assholea vaan nimenomaan kaikille ystävällinen ja kiva tyyppi. Nöyryys, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Näitä asioita minä toitotan! Tai että jos olisin joskus jonkun leffan tai tv-sarjan kuvauksissa ja vastaan tulisi avustaja, haluan katsoa häntä silmiin ja tervehtiä häntä ja antaa hänelle edes se sekunnin kestävä huomioni. Sellainen näyttelijä minä haluan olla :)


Hyvät fiilikset jäivät siis kuvauspäivästä. Kaikki tuollainen kun on aina niin ihmeellistä tälläiselle maalaisjuntille. Kuvausten jälkeen tapasin Monican jota oli kiva nähdä! Käytiin Arnoldsissa kahvilla ja donitsilla ja juttelimme kuulumisia mm. teatterista ja Teakista. Istuimme siinä rauhassa jutustelemassa, kunnes viereisen pöydän nuorta naista tuli häiritsemään röyhkeä huppariin pukeutunut nuorukainen joka päätti pokata itselleen päivän idioottipalkinnon kysymällä naiselta "Voisinko mä nuolla sun pilluas?" Hohhoijaa...Vitun hesalaiset taas. Onneksi asun Keski-Suomessa. Kyseinen röyhkimys tajusi poistua kun akti ei houkuttanut nuorta neitiä ja neidin luokse myöhemmin saapunut herrasmies lähtikin pian etsimään tätä antisankaria. Hohhoijaa. Eikä ollut edes humalassa. On sitä itsekin tullut oltua aikamoisessa tuiskeessa mutta käytöstavat on kuitenkin silloinkin ollut päässä. Ainakin pääosin :P


Eilen illalla sitten tulinkin vielä Jyväskylään ja tänä aamuna Laukaaseen. Huomenna suunnitelmissa on mennä aamusta Kanavateatterin talkoisiin auttamaan viimevuotisten lavasteiden purussa josta jatkan sitten Laukaan nuokkarille treenaamaan Teakin tehtäviä.

Teakin tehtävistä sen verran että olen ollut jonkun aikaa hukassa Macbethini kanssa mutta viime kerralla löysin siihenkin ratkaisun. Aloin ajattelemaan opettajaani Julius Susimäkeä ja hänen tapaansa tehdä Peer Gyntiä. Hänen tavastaan näytellä revinkin sitten aivan uuden tyylin monologilleni johon olen nyt oikein tyytyväinen.

Mitä tulee Ariekseen, performanssi Yksinäistä on kuulemma hyvällä mallilla mitä olen Emmiltä kuullut. Jos olet Laukaan hoodeilla toukokuun lopulla niin suosittelen että tulette katsastamaan kyseisen taidepläjäyksen. Kas tässä ovat esitysajat:

Ensi-ilta: Su 18.5 Klo: 12
Ma 19.5 Klo: 20
Su 25.5 Klo: 12
Ma 26.5 Klo: 20
Ke 28.5 Klo: 20
To 29.5 Klo: 19
Su 1.6 Klo: 16

Paikkana siis Laukaan nuorisotalo ja lippu vain 5 euroa! Emmehän suinkaa barbaareja ole.



Nyt on ollut kauheasti puhetta tästä Tom of Finlandin jutusta. On kauhisteltu mm. sitä miten postimerkin etupuolella voikaan olla takapuoli? Oikeesti? Tähänkö sitä on menty?

Hauskinta tässä on kuulla niiden ihmisten kommentteja jotka ovat kauhuissaan tästä suvaisematomuudesta ja kirjoittelevat tekstejä siitä miten he eivät ymmärrä joidenkin ihmisten inhoa näitä merkkejä kohtaan ja tuovat ja nostavat esille koko ajan sitä kantaa että "Kyllä minä olen suvaitsevainen ja sallin homoeroottiset merkit. Katsokaa minua! Minä täällä olen homojen ystävä!"

Miksi vaivautua? Tai siis...tarkoitan vain että rakas maisterini kirjoitti aivan mahtavan päivityksen Facebookkiin ollessani lomalla Kanarialla. Hän mm. kirjoitti siitä miten oli kyllästynyt kaikkien heteroiden hössöttämiseen näistä homojutuista. Häntä ei vittuakaan kiinnosta mitä heterot heistä ajattelevat ja miksi pitäisi kiinnostaa? Miksi kaikkien pitää heti antaa se kuva että itse on suvaitsevainen kun homoseksuaalista puhutaan?

Eiköhän suurin osa ihmisistä ole muutenkin ymmärtäväisiä vähemmistöjä kohtaan. En usko että sitä tarvitsee toitottaa netissä ja sillä tavalla pönkittää omaa asemaansa. Ihmisiähän täällä ollaan kaikki. Siihen minä uskon. Tosin, olisi sekin ollut hauska katsoa millainen kohujuttu tulisi jos merkissä olisi oikein jumalattoman iso reva! Voin vaan kuvitella niiden feministien ilmeet...


Eli siis Tom of Finland on jo niin puitu juttu, miksei siis puhuttaisi ennemminki MINUSTA. Milloin minä olen Suomen kansan huulilla ja arvosteltavana? Puhukaamme Joni Hyvösestä ja hänen ansioistaan tai ainakin tulevista sellaisista! Minäkin haluan huomiota!  On mullakin ihan hyvä perse! Oikeesti! :P


Mutta nyt saa raapustaminen luvan loppua ja viikonlopun vietto voi alkaa. Kaikille oikein mukavaa viikonloppua! :)

Ps. Jos pääsette niin käykää ihmeessä Burger Kingissä. Hyviä hampurilaisia :))



sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pääsiäisiä!

Heissan!

Herramme Jeesuksen Kristuksen kuolemasta on kulunut näinä päivinä jälleen vuosia. Itse olen pääsiäistä viettänyt rauhallisissa merkeissä Laukaa Cityssä :)

Lomalla olen saanut nyt vihdoinkin ns. levättyä. Yöt olen nukkunut hyvin ja olen nukkunutkin suht. pitkään. Kouluaikoina paha tapa on pärjätä yleensä niillä juuri ja juuri 5 tunnin unilla, joten nämä muutamat päivät on tuntuneet luxukselta.

Toissayönä sain kirjoitettua Teatterinvihaajan valmiiksi! Mahtavat fiilikset. Ei se kirjoittaminen mitään vaikeaa ole, senkun alkaa näpytellä. Lähetin tekstin luettavaksi Jarmo Inkiselle nyt kokonaisuudessaan ja hän totesi tekstin olevan hyvä ja vahva. Sanoi myös seikkoja joihin kannattanee kiinnittää huomiota ja toivotti onnea matkaan. Sitäkin tässä kyllä tarvitaan. Töitä tuossa kyllä riittää ,niin ohjaajan kuin näyttelijöidenkin osalta, se on ihan saletti !

Eilen ja tänään olen saanut nyt käyttööni Laukaan nuokkarin pääsykoetreenausta varten ja huomenna menen myös pariksi tunniksi :) Omaan tehtävään olen tyytyväinen, lauluun olen myös tyytyväinen joka on minut tuntien yllätys. Dialogia en ole oikein yksinäni voinut tehdä :/ ja Macbethiin en tunnu saavan otetta. Siihen oli jo yksi rakenne, mutta tänään tosesin sen olevan tylsä ja geneerinen. Se kaipaa vahvaa muutosta. Saa nähdä mitä huomenna saan aikaan.

Pääsiäisen aikana olen myös palannut pelikonsolini ääreen ja tänään paukutin WWE 2K14 pitkälti eteenpäin. On se vaan paras peli! Lisäksi leffoja olen taas saanut aikaiseksi katsella ja katsastin mm. nyt sen Betoniyön joka kahmi niitä Jusseja niin maan perkeleesti Jussigaalassa. Se oli yllättävänkin hyvä. Visuaalisesti minusta varsinkin näyttävä, mutta tarinaltaankin ihan mukiinmenevä. Ensin ajattelin että menisi yli hilseen, muttei sitten lopulta kuitenkaan. Jari Virman teki minuun vaikutuksen ja mieleni halasi lisää tietoa kyseisesät jampasta. Meinasin jo kirjoittaa hänelle kiitosmeiliä roolisuorituksesta, mutten sitten tohtinut. Olisi antanut minusta jonkun pikkutyttöfanimaisen kuvan ja sehän ei sopisi Laukaan tosimiehen imagolle!!

Ensi viikolla suuntaan Helsinkiin ja soviittin että nähdään Monican kanssa :) Mahtavaa pitkästä aikaa nähdä! Saa nähä mitä keksitään, käydäänkö kahvilla vai syömässä, vai itketäänkö ja valitetaanko kun ei oltu riittäviä Nätyyn ja tuskaillaan miksei tulla riittämään myöskään Teakkiin :P Noh, jokatapauksessa hyvä juttu että tavataan taas

Pääsiäisen pyhät menneet siis hyvissä merkeissä. Toivottavasti teillä muillakin :)





maanantai 14. huhtikuuta 2014

Vaan tutkimattomia ovat raadin tiet

Moi!

Uusi viikko jälleen alkanut ja koulussa myös uusia töitä tehtävänä. Pääsiäinenkin näyttäisi olevan kulman takana joten hyvä fiilinki päällisin puolin!

Tänään tosiaan koulussa alkoi tuote-esittelyprojekti. Suomeksi siis otamme yhteyttä eri yrityksiin ja kysymme voimmeko ilmaiseksi markkinoida heidän tuotteitaan ihmisten ilmoilla. Luottomieheni Pedron kanssa päätimme ottaa yhdeksi vaihtoehdoksi tämän uuden virvoitusjuoman Pepsi Nextin ja otimmekin jo yhteyttä Hartwalliin. Vastausta odotellessa!

Mitä tulee Ariekseen, odotan innolla Yksinäistä - performanssin valmistumista. Naisväki on kuulemma saanut paljon aikaan Sinin ohjauksen alla joten lopputulos on varmasti mitä mielenkiintoisin. Myös Emmi on mukana siinä ja hänen puolestaan liputan eniten, koska hänellä on vähiten kokemusta näyttelijänä meidän porukassamme, joten hänen onnistumistaan todellakin toivon ja miksipä hän ei onnistuisi? :)

Teatterinvihaaja on edennyt hyvin ja sen toisesta puoliskosta on nyt n. 1/3 kirjoitettu. Saanen sen valmiiksi kahdessa viikossa ja sitten vien tekstin näyttelijöilleni. Jos Sinin ohajuksesta tulee kova, pidän huolen että niin tulee tuostakin!

Tänään bussissa istuskellessa mietin että minun tulisi oikeastaan kiittää Metropolian raatia viime keväästä, koska he eivät hyväksyneet minua edes ykkösvaiheesta pidemmälle ohjauspuolella. Ensin olin hiukan pettynyt toki, kunnes aloin sitten leikkimään itse ohjaajaa ja loin L-teorian joka oli mahtava menestys Ariekselle. Nyt olen kirjoittamassa toista mainiota tekstiä, ja olen varma että siitäkin tulee oikein salonkikelpoinen jos se onnistuu toivotulla tavalla. Minun ei tarvinnut päästä opiskelemaan ohjaajuutta vaan voin tehdä sitä myös itse omassa teatterissani ja siitä olen tyytyväinen.

Olen tyytyväinen siihen, ettei minua vuosi sitten laskettu pidemmälle. Nyt olen päässyt oppimaan ja soveltamaan asioita itse ja se on tällä hetkellä todellakin se mitä tarvitsin. Se oli myös yksi syy, miksen halunnut edes hakea Lahteen viime vuonna. Minulla on vapaus tehdä Arieksessa periaatteessa mitä vaan ja voin hyvin kokeilla rajojani erilaisten teoksien muodossa. Se, haluanko sitten joskus yrittää vielä johonkin ohjauspuolelle on sitten kokonaan toinen juttu. Kirjoittaminen on kivaa, ohjaaminenkin on ihan jees, mutta näytteleminen on parasta noista kaikista :)

Näyttelmisestä ja raadista puheen ollen, tänään tulikin sitten jo Nätyn tulokset. Olin aidosti hämmästynyt koska muistin että ne olisivat tulleet vasta huomenna tai ylihuomenna, joten en osannut vielä odottaa sieltä suunnalta mitään. 971 muistaakseni pääsi pääsykokeisiin asti ja 117 taidettiin valita 2. vaiheeseen. Itse en valitettavasti ollut noiden onnekkaiden joukossa.

Tippumisen Nätystä ei tullut mitenkään suurena yllätyksenä, vaan osasin kyllä odottaa sitä. Toki kun sen "Valitettavasti emme ole valinneet sinua 2. vaiheeseen" lukee sieltä viestistä niin tuntuuhan se kuitenkin pahalta ja on pettynyt olo vaikka sitä toisaalta osasikin odottaa. Niin myös tänään. Olin pettynyt, katkera, vihainen itselleni. Aloin pohtimaan mitä tein väärin ja olisiko sittenkin pitänyt tehdä toisin ja jos olisi niin mitä?

Kuitenkin, se on nyt tapahtunut eikä jossittelut auta. Niin totesin myös itselleni. Jos saisin uuden mahdollisuuden tekisin kaiken samalla tavalla. Annoin kaikkeni, se ei riittänyt. End of story. Ei mitään selittelyjä. Kyvyt ja rahkeet eivät vaan yksinkertaisesti olleet liian hyvät tänä vuonna. Onnittelen kaikkia jotka jatkoon pääsivät. Etenkin Lankoskea, Peteä, Juttaa, Kataa, Ellaa sekä Sarkkua. Ootte kovia! :)

Kuitenkin, yksi asia mitä ihmettelen joka vuosi on se, miten niin moni taitava teatterintekijä sai kokea monoa perseeseensä Nätyn ekassa vaiheessa. Nyt siis en puhu itsestäni, vaikka toki taitava olenkin ;) mutta siis nyt tarkoitan lähinnä omia teatteriystäviä ja kavereitani. Kuulin että Lankoski oli ainut joka pääsi Lahden tämän hetken kakkosista jatkoon. Hyvä että hän pääsi, mutta miksei helvetissä ne 13 muuta taitajaa päässeet? Ja kakkoet olivat vain esimerkki, sillä myös moni muu tuntemani lahjakas taitaja jäi jälleen nuolemaan näppejään.

Mutta joo, mitäpä sitä turhaan miettimään. Raati on varmasti tehnyt niinkun on parhaaksi nähnyt eikä tietenkään 117 joukkoon nyt ihan jokainen mahdu, mutta välillä ihmettelen suuresti kun olen nähnyt niin monen taitavan tyypin lavalla, että mikä juuri heiltä sitten puuttuu, ettei rahkeet ole jatkoon riittäneet? Mutta mitään niiltä 117 jatkoon päässeeltä pois ottamatta. He ovat varmasti vetäneet todella hyvin ja ovat ansainneet paikkansa. :)

No, emme suinkaan heitä toivoa tai kiristele hirttosilmukkaa, vaan suuntaamme katseemme sinne ns. The Big Oneen toukokuun 5. päivä. Näty taas hieman herätteli että muistahan poika treenata jos meinaat pärjätä. Niin teenkin. Oma teksti on kohta nupissa ja sitten voin alkaa työstämään enemmän sen ilmaisullista puolta. Tänä vuonna valitsin esitettäväksi niin teknistä kuin enempi naturampaakin. Tietysti sinne asti pitää vielä ensin päästä, mutta uskon itseeni tänä vuonna enemmän kuin aikaisemmin. Tätähän minä kuitenkin haluan tehdä!



tiistai 8. huhtikuuta 2014

Nätyssä näytellen

Moi!

Tampereelta ollaan kotiuduttu ja huomenna siis paluu koulun penkille. Otin omaa lomaa eilisen ja tämän päivän niin sai tuon ensimmäisen pääsykoevaiheen pois alta. Huomenna sitten ahkerasti yksi rästihomma pois alta niin voin pitää myös torstain vapaata :)

Sunnuntaina siis vietimme Erjan synttäreitä Jyväskylän Revolutionissa. Revolution on siitä erikoinen paikka että kaikki siellä on luomua ja ne tehdään itse siellä paikan päällä. Sen kyllä huomaa herkullisesta mausta! Otin Shredder Ox Burgerin jossa siis sämpylän välissä ei ollut perinteistä pihviä vaan tervaista häränniskaa. Oli muuten mainio vaihtoehto ja jos Revolutionissa vierailette, niin suosittelen maistamaan. Tosin, annoskoko oli...no varmasti normaalisyöjälle ihan riittävä, mutta koska olen tunnettu suuresta ruokahalustani niin itse en valitettavasti täyttynyt. Piti syödä lisää Keltinmäessä, jossa kävin pitkästä aikaa vierailulla :) Mutta mukavaa oli juhlia Erjaa! Onnea vielä kerran!

Maanantaiaamuna lähdimme Emmin kanssa kohti Tamperetta bussilla. Olimme klo 12 Tampereella ja pääsimme suoraan hotelli Cumuluksen huoneeseen. Sitten kävimme kiertelemässä Tamperetta sekä lounastamassa Tampereen Rossossa, jossa jouduimme odottamaan ruokaa n. 50 minuuttia koska tilauksemme oltiin unohdettu. Siitä hyvästä Rosso tosin tarjosi jälkiruuat joten no hard feelings sitä mestaa kohtaan. Esimerkillistä asiakaspalvelua!

Respassa ilmoitettiin että sauna olisi lämmin klo 16-22. Olin hämmentynyt. Piti oikein erikseen kysyä että kuuluuko se hintaan. Kuului. Jotenkin mykistävää. Olen tottunut että tässä valtiossa jokainen extra-asia, varsinkin sauna, maksaa jos sitä haluaa käyttää. Mikäpä ettei! Tokihan sitä saunaan piti päästä. Oli muuten pirun hyvä sauna. Rakennettukin vasta 2011 joten kyllä kelpasi! Rakastan saunomista!

Tänä aamuna sitten koitti SE hetki, mutta ennen sitä söimme maittavan aamiaisen joka oli myös todella hyvä. Täytyy enemmänkin alkaa reissaamaan hotelleissa kun kerta koen sen näin hyväksi asiaksi. No, jokatapauksessa tänään oli myös minun syntymäpäiväni :) (Onnea minulle!) ja oli muutenkin hyvä fiilis lähteä Nätyyn kokeilemaan.

En ole ennen hakenut sinne joten en tiennyt mitä odottaa. Yllätyin porukan vähyydestä about 40 hakijaa, okei porukka on jakautunut kahden viikon aikana eri päiville, mutta silti Teakkiin tottuneena se yllätti. Toinen asia mikä yllätti näin rehellisesti sanottuna oli porukan harjoittelun puute jonka panin merkille keskittymisen aikana. Tai siis, että vielä takelleltiin dialogissa ja sitä mentiin läpi paperi kädessä. Ööh, mitä helvettiä? Eikö jo tässä vaiheessa teksti tulisi osata unissaankin. En voisi itse kuvitella lähteä noin vehkeet levällään mihinkään kokeisiin. Nooh, itse keskityin lähinnä psyykkaamaan itseäni ja pitämään fokukseni omassa keskittymisessäni.

Itse koetilanne meni nopeasti ohi. Dialogi vedettiin muutaman kerran läpi jonka jälkeen se oli siinä. Itse raadin edessä tehdessä korostuu juurikin se, että kannattaa oikeesti opetella se teksti päähän tiukkaan. Omassa ryhmässäni  yksi takelteli miltei jokaisessa repliikissä tai sanoi ne väärään kohtaan. Okei, toki blackouteja sattuu tuollaisissa koetilanteissa se nyt on ihan ymmärrettävää, mutta että jos melkein jokainen repla tulee miten sattuu ja aivan väärässä kohtaa, on minun syytä kyseenalaistaa harjoittelun ahkeruutta. Saa jännittää, mutta sitä on kyettävä hallitsemaan. Kääntämään hyödyksi! Reverse it!

 Mutta perkele että Susanna Hyvärisen kanssa vedettiin hyvin. Ainakin yritettiin parhaamme pitää tilanne kantaen kasassa. Se, riittikö se sitten jatkoon onkin ihan toinen asia. Muiden ryhmäläisten unohdukset ovat toki hyviä siinä mielessä, että se testaa kuinka kykenee itse hallitsemaan tilanteen, mutta olisi ollut jees jos sen olisi yhden kerran pystynyt vetämään rauhassa ja oikeaoppisesti alusta loppuun. Yllättävän hankalaa on tehdä 3 kanssa tuollaista kohtausta. Niin paljon mihin keskittyä. Annoin kuitenkin kaikkeni, mitä tuossa tilanteessa pystyin. Katsotaan miten käy :)

Ostin itselleni tänään Ben & Jerryn Mansikkajuustokakkujäätelöä synttäreitteni kunniaksi :)  Viime päivinä on mennyt hiukan mässäilyn puolelle, mutta tänään kävin vetäisemässä tiukan hauis ja selkätreenin, joten olkoon menneeksi vielä tämän illan.

Tsemppiä kaikille Nätyyn ja vielä oikeesti, opetelkaa teksti niin hyvin että sen osaatte koomassakin :)

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Nauttikaamme!

Hei!

Viikonloppu on mennyt oikein mukavasti tähän saakka. Nyt istuskelen koneella ja naatiskelen omasta rauhasta. Kahvin jälkeen voisin pikkuhiljaa laitella tavaroita kasaan, koska huomenna koittanee lähtö pikku hiljaa kohti Tamperetta :)

Koko viikon jännitin mitä mieltä Arieksen Teatterinvihaajanäytelijät pitäisivät tekstistäni. Meidän oli tarkoitus tavata jo keskiviikkona, mutta Kanavan harjoitusten takia, siirsimme tapaamista perjantaille. Eilen sitten luimme tekstin ensimmäistä kertaa läpi ja selitin näkemyksiäni ja syitä miksi olen kirjoittanut mitä olen. Ilokseni porukka tykkäsi tekstistä, etenkin Kaya joka nyt onneksí on minun käytettävissäni kesällä. Hyvä hyvä! En siis ihan paskaa ole paperille suoltanut. Toki lopputulokseen on vielä matkaa, mutta nyt voin kirjoitella toisen puoliajan turvallisemmalla mielellä :)  Lähetin myös tekstin suurelle opettajalleni , tohdin sanoa jopa ystävälleni, Jarmo Inkiselle ja pyysin häntä antamaan ammatilaisen mielipiteen tekstin laadusta. Luottanen häneen vahvasti, sillä luulisi yli 50 vuoden teatterin tekemisen jälkeen jotain jo tietävän. Odotan innolla vastausta.

Eilen näin pitkästä aikaa Erikaa sekä Mikkoa, jonka kanssa en ole iltaa istunut pitkään aikaan. Itse asiassa viimeksi omissa ylioppilasjuhlissani. Neljä vuotta siis viime kerrasta kun laskeskelimme. Aivan liian kauan! Pelailimme mm. Nintendo Wii konsolia. On muuten koukuttava peli :) Ilta oli mukava muutenkin! Kiitosta vaan!

Tänään näin Attea ja saunoimme. Haaveilimme saunan lauteilla lottovoitosta ja pohdiskelimme mitä kaikkea sitä oikeasti tekisi mikäli suuri summa joskus napsahtaisi kohdalle. Noh, ainahan niitä saa haaveilla :)

NÄTY olisi sitten luvassa tiistaina! Lähden huomenna jo illasta Jyväskylän suuntaan josta maanantaiaamuna lähdemme Emmin kanssa Tamperetta kohti. Emmi lähtee mukaan maskotiksi ja henkilökohtaiseksi cheerleaderiksi ;) Jospa se auttaisi saavuttamaan parhaan mahdollisen tuloksen!

Varasimme huoneen Cumuluksesta ja maanantaipäivä menee varmaan Tamperetta kierrellen. Tiistai aamuna sitten lähden itse pääsykokeisiin. Olen opetellut luonnollisesti ennakkotehtävän, mutta olen päättänyt nyt ensimmäistä kertaa etten stressaa.

Olen aina pääsykokeisiin mennessä miettinyt että menen sinne arvioitavaksi ja se luo lisää jännitystä. En jaksa enää. En jaksa stressata moisesta. Tiistaina menee miten menee, mutta minä en mene sinne arvioitavaksi, vaan minä menen sinne NAUTTIMAAN. Se on se, mikä minulla on päälimmäisenä mielessä. Annan kaikkeni ja enemmän mitä irti lähtee, mutta en stressaa turhia. Minä teen oman osuuteni, raati omansa.

Huomenna ystäväni Erja viettää syntymäpäiviään Revolutionissa johon hän on kutsunut juhlajoukon syömään syntymäpäiväpäivällisen. Ilmoittauduin mukaan. Täytyyhän sitä nyt käydä vuosia juhlistamassa. Sieltä on sitten hyvä siirtää focus tiistain koitokseen.

Mitä tulee Teakin tehtäviin, olen tyytyväinen Macbethini rakenteeseen. Nyt vaan alan tekemään toistoja niin vallan perkeleesti ja luon sen tarkaksi. Oman tekstin meinasin ensin ottaa Arieksen debyyttinäytemästä "Kunpa minä olisin sinä"- produktiosta, mutta sitten päätin etten ota valmista vaan luon sen itse. Ajatuskin on jo valmiina, joten taidankin alkaa kirjoittelemaan sitä tänään ja katson millaista tekstiä saan ulos.


Aikalailla vuosi on nyt kulunut siitä kun kävin puhelinkeskusteluja Jouko Turkan kanssa. Hän muistui muutama päivä sitten mieleeni. Mitähän hänelle mahtanee kuulua tänä päivänä? En kuitenkaan tohdi soittaa enää ja häiritä. Kyseinen herra olisi juuri sellainen jonka opetuksessa olisin halunnut olla. Tai vaikka edes istua ja kuunnella häntä. Siitäkin saisi jo varmasti hyvin paljon. Noh, ei mahda mitään. Aika se menee eteenpäin, mutta toisaalta aika myös sementoi kyseisen herran legendaarisuuden.

Pitäkää peukkuja etten nyt ihan kamalasti munaa Nätyssä :) Muistetaan Nauttia!

Aina on aikaa treenille ;) Fear The Fury!