Hei!
Elämä on luojan kiitos voittanut ja tauti on selätetty. Huhhuh, täytyy sanoa ettei kokemaani toivo kyllä kenellekään. 3 viikkoa kuumetta ja kurkku niin kipeä että viikon päivät syötiin sosetta.Onneksi se ei voi tulla enää ikinä uudestaan...
Paljon on taas tässä kuussa ehtinyt tapahtua kun en ole kirjoitellut. Kanavateatterin "Eikä yksikään pelastunut" sai ensi-iltansa 14. päivä ja vaikka itse prokkis onkin yksi hienoimmista oli tuo päivä minulle itselleni yksi huonoin ja kauhein kokemani teatteripäivä.
Ennakossa kurkku oli niin turvonnut ettei kurkussa ollut kuin pieni aukko mistä ilma ja ääni kulki. Ääni sitten olikin jotain aivan uskomatonta. Niin kumeaa ja tunkkaista ääntä ei ole koskaan ennen ollut. Ennakko meni taistellen ja sitten kauhulla odottelin miten ensi-illan kävisi.
Ensi-illassa olin vielä huonommassa kunnossa. Kuume ja kurkkukipu olivat hyvin kovat eikä äänessäkään ollut kehumista. Istuin backstagella omissa oloissani ja suoraan sanoen vitutti. Ensimmäistä kertaa ei ollut esitysfiilistä eikä varsinkaan ensi-iltafiilistä. Kaikkein eniten ärsytti kun tätä iltaa oli kuitenkin odottanut ja tätä prokkista oli ollut mahtavaa tehdä, niin miksi sitten pitää juuri minulle käydä näin?
Vetoni ei ollut mikään kovinkaan hyvä. Keskityin lähinnä säilymään hengissä :D heikotti ja pyörrytti mutta jotenki sain tapeltua enskan läpi. Enskaribileistä oli turha edes puhuakkaan. Jätin heidät juhlimaan jotka juhlat olivat ansainneet ja jotka siihen olivat kykeneviä. Itse lähdin lepäämään.
Ensi-illan jälkeen alkoi sitten pikkuhiljaa paranemisprosessi. Pari esitystä sen jälkeen menivät vielä puolitehoilla mutta jo viikko eteenpäin niin olin taas voimissani ja jumalauta se tuntui hyvältä. Keskiviikko 19.11.2014 on jäänyt mieleen siitä syystä, etten ole koskaan tuntenut näytteleväni niin hyvin kuin silloin. Se esitys oli minun henkilökohtainen ensi-iltani ja kaikki se turhautuminen, viha ja väsymys, sain käännettyä sen aivan uskomattoman hyväksi energiaksi ja olisin voinut jatkaa koko yön. Se tuntui niin hyvältä jälleen palata sille tasolle minne kuuluikin!
Siitä eteenpäin esitykset ovatkin kaikki menneet oikein mukavasti ja minä olen nauttinut. Vaikka ensi-ilta meni omalta kohdalta pipariksi, olen sen hyväksynyt. Minkäs sille mahtoi. Kerrankin näin, mutta toivokaamme ettei enää toiste. Se myös toisaalta vahvisti omaa uskoa siihen että sitä kykenee esiintymään vaikka olisi mikä, tosin luovuttaminen ei käynyt edes mielessä. Se ei olisi ollut oikein.
Arvostelut näytelmästä ovat olleet oikein kivoja ja ei voi muuta kuin olla lopputulokseen kaiken jälkeen tyytyväinen. Vaikka olinkin puoliteholla mukana viimeiset 2,5 viikkoa ylitin itseni ja nyt nautiskelen lavallaolosta jälleen!
Sairaus verotti kuntoakin aika roimasti. Läskiä ja lihasta lähti 3 viikossa 6 kiloa ja sen kyllä on huomannut. Onneksi nyt on taas päässyt reenaamisen makuun ja on aika ottaa menetetty takaisin. Korkojen kera ;)
Mitä muuta hyvää sitten? Työharjoittelujaksostani sain täydet pisteet ja suurin palkintoni oli kun Finnkino sitten tarjosikin minulle puolen vuoden sopparia :) aivan mahtavaa! Nyt olen siis maaliskuun loppuun Finnkinolla töissä koulun ohella!
Myös Huoneteatterilla on alkanut harjoituskausi. Alan pitää omasta Tommin roolistani kerta kerralla yhä enempi ja enempi. Helmikuun 20. päivä on vasta ensi-ilta joten uskon siihen mennessä saavani rooliin sitä statsia mitä sekä minä että Viitamäki haluamme. Porukka on kokonaan uusi enkä ole kenenkään kanssa ennen työskennellyt, mutta oikein mukavilta heeboilta vaikuttavat ja toki tarkkailen silmä kovana heidän työskentelyään ;) en suinkaan jättänyt sitä vain JKO tai Lahtiaikoihin. Tarkkailen ja analysoin kaikkia. Aina!
Huomenna olisi töitä, mutta taidan vielä viettää aikaa koneen ääressä kera pellepainin ja Ben & Jerryn jäätelön :PPP
Kanavassa on jäljellä enää vain 6 esitystä, joten rietäkäähän pikapikaa katsomaan koko Laukaan....tai ei, ollaan nyt kerrankin näissä blogiteksteissä rehellisiä: koko Keski-Suomen PARASTA teatteria, sillä sitä se todellakin on!
7. Jack Nicholson
ÄIJÄ isollä Ä:llä! Viimeksi eilen katselin herran taituruutta Hohdossa ja ei voi muuta kuin ihailla mestaria työssään. Tarkkaa ja uskottavaa tekemistä. Pitkän linjan taituri joka on Oscarinsa ansainnut. Jälleen yksi herra joka pystyy tekemään paskastakin kultaa (tällä en tosin tarkoita Hohtoa) Mitä nyt olen lukenut viime aikoina alkaa herra olla jo siinä iässä ettei vuorosanat oikein tahdo pysyä kaalissa. Sääli, mutta täysin ymmärrettävää ja onhan hän pistänyt pystyyn jo oikein legendaarisen uran.
sunnuntai 30. marraskuuta 2014
lauantai 8. marraskuuta 2014
"Hmm, oiskohan sulla pusutauti?"
Olé!
Ensi-iltaan on enää viikko aikaa ja pikkuhiljaa jännitys alkaa kohoamaan. Yli 500 varausta on jo kertynyt ja se on aivan huikea luku kun jokin muu sisäesitys on koko esityskaudellaan tuonut taloon vain 250 katsojaa. Vielä kuukausi takaperin oli pieni kauhunpoikanen että mitenköhän tästä selvitään, mutta ei mennyt kauaakaan kun homma alkoi skulaamaan oikein mallikkaasti. Eipä sillä, onhan siinä osaavia tekijöitä :P
Itselläni vastoinkäymiset ovat valitettavasti jatkuneet. Ensin oli hankaluuksia asennoitua oikein rooliin ja sitten kun siinä kuvitteli jotenkin onnistuneensa, päälle pukkasikin jo virustautia. Ensin luulin että pientä flunssaa ja että parissa päivässä menisi ohi kuten yleensä, noh, tässä nyt on kohta 2 viikkoa oltu kuumeessa ja kurkku on aika kamalassa kunnossa. Viikko sitten kävin lääkärissä. Ei angiinaa vaan joku viruksen aiheuttama kurkkutulehdus. Antibiotteja popsinut nyt viikon verran ja ei mitään vaikutusta, tänään kävin uudestaan ja totesivat että turha niitä on syödäkään kun tappavat vain bakteerit. Eivät virusta. Aika kuulemma parantaa ja sitten taas uudestaan hoitoon jos on niin huonossa kunnossa ettei suu aukea. Kiva! Epäilivät pusutautia. Eipä tässä ole ollut aikaa ketään pussaillakaan :(
5 päivää aikaa saada itsensä kuntoon. Hiukan alkaa jo tuskanhiki valumaan otsalla että näinköhän. Viimeisen parin viikon ajan olen ollut jumalattoman turhautunut ja syy siihen on juurikin tämä päällä oleva tauti.Huomaan myös ärsyyntyväni pienistä asioista harkoissa. Ärsyttää kun ei voi olla lavalla 100 prosenttisen kunnossa joka olisi tässä vaiheessa aika oleellista. Yksi parhaimmista prokkiksista ja unelmarooli jota on jo pitkään odottanut ja sitä ei voi vetää nin täysillä kuin haluaisi.
Parin viime viikon aikana olen huomannut olevani suht. heikossa hapessa lavalla. Pienikin rasitus tai nopea liike saa minut hengästymään ja se on pöyristyttävää. Syy ei suinkaan ole huono kuntoni vaan tämä tauti joka syö voimia päivä päivältä. Pitikö sen juuri nyt iskeä näin krittisee aikaan. Turhauttavaa ja ärsyttävää.
No, sanotaan nyt hyvääkin välillä: on kaikesta huolimatta ilo seurata miten muut vetävät roolinsa. Petteri on parin vime viikon aikana saanut workbootsinsa kunnolla jalkaan ja jälkea on mukava seurata. Paavon on selättänyt epävarmuutensa oman roolinsa kanssa ja revittelee nyt jo paremmin. Martti nyt on aina mahtava itsensä jota katselisi pitempäänkin ja Päivi on enemmäin kuin vakuuttava neiti Brentin roolissaan. Oma henkilökohtainen suosikkini on kuitenkin Jaakko josta olen aina pitänyt erittäin paljon. Ei vaan hänen tekemistään vaan ihmisenä.
Kokonaisuus ja yhteispeli siis toimii ja ensi-illassa on kasassa kova show. Olen kuitenkin sen verran itsekäs että toivon itsekin voivan nauttia myös omasta työskentelystä. Vain silloin olen aidosti tyytyväinen jos tiedän itseni ja muiden onnistuneen.
Huomenna on onneksi vapaata harjoituksista joten ehtii hiukan hengähtää. Päivä taitaakin mennä aikalailla lepäillen.
Finnkinossa hommat tosiaan loppuivat eilen ja maanantaina on sitten palautekeskustelu. Nopiaan menivät 12 viikkoa ja olen edellenkin kovin halukas jäämään taloon ihan oikeisiin töihin!
Mutta sellasta tänään. Varatkaahan ihmessä lippunne Eikä yksikään pelastunut a.k.a. 10 pientä neekeripoikaa esitykseen nettisivulta : http://www.kanavateatteri.fi/
PS. Kattokaa ketä pussailette, voitte pian sairastua ;P
6. Dwayne "The Rock" Johnson
"Know your role and shut your mouth"Yksi kaikkien aikojen suurimmista wrestling-nimistä, joka v. 2001 päätti hypätä Hollywoodiin. Monet epäilivät että herra jää pelkäksi flopiksi, mutta kaikkea muuta. Parin pienemmän leffan jälkeen mies on esiintynyt suuremmissa pätkissä ja oli juuri yksi Hollywoodin parhaiten tienaavia näyttelijöitä. The Rockia fanitin suuresti hänen painiaikanaan mutta leffoissa mies on vakuuttanut myös erittäin vahvasti. Herra nähdään yleensä actionpläjäyksissä mutta komediakin sujuu herralta vaivatta. Yksi sellainen näyttelijä, jonka takia pelkästään leffan kannattaa tsekata. Uskomaton karisma ja toiminnan mies! Pari vuotta sitten totesi haastattelussa erittäin hyvin : "When you walk up to oppurtunity's door - don't knock on it. Kick that bitch in, smile and introduce yourself"
Ensi-iltaan on enää viikko aikaa ja pikkuhiljaa jännitys alkaa kohoamaan. Yli 500 varausta on jo kertynyt ja se on aivan huikea luku kun jokin muu sisäesitys on koko esityskaudellaan tuonut taloon vain 250 katsojaa. Vielä kuukausi takaperin oli pieni kauhunpoikanen että mitenköhän tästä selvitään, mutta ei mennyt kauaakaan kun homma alkoi skulaamaan oikein mallikkaasti. Eipä sillä, onhan siinä osaavia tekijöitä :P
Itselläni vastoinkäymiset ovat valitettavasti jatkuneet. Ensin oli hankaluuksia asennoitua oikein rooliin ja sitten kun siinä kuvitteli jotenkin onnistuneensa, päälle pukkasikin jo virustautia. Ensin luulin että pientä flunssaa ja että parissa päivässä menisi ohi kuten yleensä, noh, tässä nyt on kohta 2 viikkoa oltu kuumeessa ja kurkku on aika kamalassa kunnossa. Viikko sitten kävin lääkärissä. Ei angiinaa vaan joku viruksen aiheuttama kurkkutulehdus. Antibiotteja popsinut nyt viikon verran ja ei mitään vaikutusta, tänään kävin uudestaan ja totesivat että turha niitä on syödäkään kun tappavat vain bakteerit. Eivät virusta. Aika kuulemma parantaa ja sitten taas uudestaan hoitoon jos on niin huonossa kunnossa ettei suu aukea. Kiva! Epäilivät pusutautia. Eipä tässä ole ollut aikaa ketään pussaillakaan :(
5 päivää aikaa saada itsensä kuntoon. Hiukan alkaa jo tuskanhiki valumaan otsalla että näinköhän. Viimeisen parin viikon ajan olen ollut jumalattoman turhautunut ja syy siihen on juurikin tämä päällä oleva tauti.Huomaan myös ärsyyntyväni pienistä asioista harkoissa. Ärsyttää kun ei voi olla lavalla 100 prosenttisen kunnossa joka olisi tässä vaiheessa aika oleellista. Yksi parhaimmista prokkiksista ja unelmarooli jota on jo pitkään odottanut ja sitä ei voi vetää nin täysillä kuin haluaisi.
Parin viime viikon aikana olen huomannut olevani suht. heikossa hapessa lavalla. Pienikin rasitus tai nopea liike saa minut hengästymään ja se on pöyristyttävää. Syy ei suinkaan ole huono kuntoni vaan tämä tauti joka syö voimia päivä päivältä. Pitikö sen juuri nyt iskeä näin krittisee aikaan. Turhauttavaa ja ärsyttävää.
No, sanotaan nyt hyvääkin välillä: on kaikesta huolimatta ilo seurata miten muut vetävät roolinsa. Petteri on parin vime viikon aikana saanut workbootsinsa kunnolla jalkaan ja jälkea on mukava seurata. Paavon on selättänyt epävarmuutensa oman roolinsa kanssa ja revittelee nyt jo paremmin. Martti nyt on aina mahtava itsensä jota katselisi pitempäänkin ja Päivi on enemmäin kuin vakuuttava neiti Brentin roolissaan. Oma henkilökohtainen suosikkini on kuitenkin Jaakko josta olen aina pitänyt erittäin paljon. Ei vaan hänen tekemistään vaan ihmisenä.
Kokonaisuus ja yhteispeli siis toimii ja ensi-illassa on kasassa kova show. Olen kuitenkin sen verran itsekäs että toivon itsekin voivan nauttia myös omasta työskentelystä. Vain silloin olen aidosti tyytyväinen jos tiedän itseni ja muiden onnistuneen.
Huomenna on onneksi vapaata harjoituksista joten ehtii hiukan hengähtää. Päivä taitaakin mennä aikalailla lepäillen.
Finnkinossa hommat tosiaan loppuivat eilen ja maanantaina on sitten palautekeskustelu. Nopiaan menivät 12 viikkoa ja olen edellenkin kovin halukas jäämään taloon ihan oikeisiin töihin!
Mutta sellasta tänään. Varatkaahan ihmessä lippunne Eikä yksikään pelastunut a.k.a. 10 pientä neekeripoikaa esitykseen nettisivulta : http://www.kanavateatteri.fi/
PS. Kattokaa ketä pussailette, voitte pian sairastua ;P
6. Dwayne "The Rock" Johnson
"Know your role and shut your mouth"Yksi kaikkien aikojen suurimmista wrestling-nimistä, joka v. 2001 päätti hypätä Hollywoodiin. Monet epäilivät että herra jää pelkäksi flopiksi, mutta kaikkea muuta. Parin pienemmän leffan jälkeen mies on esiintynyt suuremmissa pätkissä ja oli juuri yksi Hollywoodin parhaiten tienaavia näyttelijöitä. The Rockia fanitin suuresti hänen painiaikanaan mutta leffoissa mies on vakuuttanut myös erittäin vahvasti. Herra nähdään yleensä actionpläjäyksissä mutta komediakin sujuu herralta vaivatta. Yksi sellainen näyttelijä, jonka takia pelkästään leffan kannattaa tsekata. Uskomaton karisma ja toiminnan mies! Pari vuotta sitten totesi haastattelussa erittäin hyvin : "When you walk up to oppurtunity's door - don't knock on it. Kick that bitch in, smile and introduce yourself"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)