Haaste

Okei, nyt aion vastata Monnin (Monican) haasteeseen. Täytyy sanoa että on ihan mukava vastailla kysymyksiin itsestään. Kai tässä sen verran on narsistin vikaa mene ja tiedä...no mutta, asiaan!

Btw, kopion pohjan sinulta Monica :)




Haasteen tarkoitus on auttaa löytämään uusia blogeja ja auttaa huomaamaan niiden blogeja, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään

2. Pitää vastata myös haastetun 11 kysymykseen

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille

4. Heidän pitää valita bloggaajat joilla on alle 200 lukijaa

5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut

6. Ei saa haastaa takaisin

 

Okei, eli:

11 asiaa minusta:


1. Rakastan Angry Bird- brändiä. Pelailen Rovion pelejä ja kerään kaikkee mahdollista AB-kamaa aina kun mahdollista. Tällä hetkellä minulla on tosin vain muutamia, mutta seuraava hanke tulee olemaan Arabian valmistama Angry Bird - muki :) niin ja viikon päästä Arieksen pankkikortti tulee olemaan mallia Angry Birds :P


2. Rakastan treenata salilla. Se on kuin pakkomielle minulle.  Salilla olen käynyt nyt aktiivisesti 4 vuotta ja aina about 4-5 kertaa viikossa. Haluan pysyä hyvässä kunnossa myös lihaksellisesti. Tietysti suuri lihasmassa on haitaksi näyttelijän liikkuvuudelle, mutta onneksi on venyttelyt ja jogat olemassa ja jos ongelmia ilmenee, niin ainahan voi vähentää treenaamista :)


3. Suurimpia paheitani on roskaruoka. Pizza ja hampurilainen maistuu liiankin usein (etenkin euron juusto ;P) Coca colaa join 20 vuotta, kunnes nyt vaihdoin Pepsi Maxiin. Olen siis suuri virvoitusjuomien ystävä myös!


4. Haluaisin ohjata jonkun tunnetun klassikkonäytelmän Arieksessa ja oikeastaan uhkarohkeissa suunnitelmissa sellainen olisin ensi vuonna edessä: Nikolai Gogolin Reviisori. Mainio näytelmä, hauska ja hyvin ajankohtainen myös tänä päivänä. Suosittelen lämpimästi lukaisemaan, jos joku ei ole vielä lukenut !


5. Tykkään kulkea paikoissa, missä on paljon ihmisiä. Pidän siitä kun on paljon ihmisiä lähellä ja voi bongailla tuttuja. Siksi Jyväskylän kauppakatu onkin yksi suosikkipaikkani.


6. Suosikkinäyttelijäni on Kiefer Sutherland. 24 -sarja vaan on maailman paras ja varsinkin Sutherlandin Jack Bauer hahmo.


7. Suosikkiaineeni luokiossa oli englanti ja olin hyvä siinä. Katsonkin nykyään aina kaikki leffat ilman tekstejä, koska ne tuntuvat turhilta.


8. Olen tosi huono lukemaan kirjoja, siis tarkoitan romaaneja ja sellaisia. Näytelmiä tykkään lukea, mutta kaikkein paras lukemani kirja on Agatha Christien "Yksikään ei selvinnyt". Oikeasti, lue se!


9. Olen suuri rikosetsiväfani ja rakstan mm. Komisario Palmuja, Hercule Poiroteja ja etenkin olen suuri Sherlock Holmes fani. Uusin leffa tulee näillä näkymin v. 2014 ja toivon että Downey jr. suostuu esittämään vielä kerran Holmesia.


10. Haluaisin itselleni joskus tulevaisuudessa koiran. Pidän kovasti koirista. Etenkin labradorinnoutaja olisi mieleeni. Rottweilerit ja Dobermannit ovat pelottavia :/


11. Unelmani ja tähtäimeni on tulla yhdeksi suomen suosituimmaksi ja taitavammaksi näyttelijäksi. Moinen unelma vaatii monen vuoden työn, sitoutumisen, halun ja onneakin, mutta tätä lähdetään hakemaan :P



Haastajan kysymykset:

1. Mainitse kolme asiaa, jotka ovat sinulle tällä hetkellä tärkeintä maailmassa.

Ystävät, teatteri ja perhe.

2. Mikä on sinuun eniten vaikuttanut näytelmä ja miksi?

Tää on paha. Oon ollu nii monessä hyvässä mukana ja myös nähnyt monta hyvää, mutta ehkä sanon että esikoisnäytelmäni Laukaan teatterissa v. 2007 Apelin Koko kaupungin Vinski. Siitä syystä, että sen jälkeen paluuta ei ollut takasin, tarkoitan että sen produktion jälkeen halusin koko ajan vaan lisää ja lisää lavalle ja se innoitti minua teatteriurani alkuun.

3. Mikä on suosikkiblogisi ja miksi?

Nyt täytyy paljastaa, että olen itse tosi huono lukemaan blogeja. Seuraankin vaan hyvin harvoja blogeja, mutta ehkä yksi blogi mitä ihan mielenkiinnosta seurasin oli 100naistako.blogspot.com. Blogissa mies yrittää kaataa 100 naista vuoden aikana ja päivittää aina tilannetta :)


4. Kerro kolme kivaa asiaa kaupungista, jossa asut.

Laukaan kunnan auttavainen asenne Arieksen toimintaan, hyvät urheilumahdollisuudet sekä keskustan laajat palvelut.


5.  Mikä on suosikkitekemisesi kesällä?

Uiminen on ehdottomasti yksi niistä, mutta ehkä silti sanon että bilettäminen :P Kesällä siinä on vaan eri fiiliksesä ku talvella.


6. Mille nauroit viimeksi?

Eilen tuli naurettua kunnolla kun kuvasimme traileria Aten, Kayan ja Emmin kanssa.


 

7. Minkä kirjan luit viimeksi?

 

Kuten sanoin aikaisemmin, olen tosi huono lukemaan nimenomaan kirjoja. Viimeisin näytelmä, minkä luin on ollut Kayan "Kumpa minä olisin sinä" mutta viimeisin kirja on varmaan Yoshi Oidan Näkymätön näyttelijä.

 

 

8. Kerro tilanteesta, jolloin todella häpesit.

 

Teakin pääsykokeiden 3. vaiheessa. Laulu meni vaan niin vituilleen ku olla voi.

 

 

9. Kerro kolme asiaa, joissa olet hyvä.

 

Kehtaakohan tässä nyt ihan kaikkea sitä kertoa ;) no joo, lupausten pitämisessä, sulkapallossa ja ehkä viimeisenä uskaltaa kainosti sanoa että näyttelemisessä...edes vähän :P

 

 

 

10. Millaista elämäsi oli viisi vuotta sitten?

 

 

Oli vuosi 2008. Mulla oli olkapäille ulottuva takkutukka ja näytin muutenkin rotalta. Olin lukion kakkosella ja aloitin käymään salilla. Pahimmat kännit tuli ehkä vedettyä about noihin aikoihin.

 

11. Mitä kesäsuunnitelmia sinulla on?

 

Aion kiertää mahd. monessa Keski-Suomen kesäteatterissa ja ensi lauantaina on luvassa ensimmäinen. Myös Rovaniemelle olisi tarkoitus lähteä Arieksen kanssa tsekkaamaan Korpelaisen Eskon taidetta. Myös laivalle on suunnitelmissa lähteä Martin kanssa ja perheen kanssa elokuussa ehkä Ahvenanmaalle.

 

 

 

Kysymykset haastetuille:

 

1. Mikä on suosikki kesäjuomasi?

 

2. Ketä henkilöä sinä ihailet?

 

3. Mitä muuttaisit elämässäsi jos voisit?

 

4. Mikä on suosikkibändisi tai minkä haluaisit nähdä livenä?

 

5. Suosikkinäytelmäsi?

 

6. Urheiletko usein?

 

7. Mikä on sinun paheesi?

 

8. Suosikki lastensarjasi kun olit pieni?

 

9. Mihin sinä uskot elämässäsi?

 

10. Kumpi oli ensin: muna vai kana? Perustele

 

 

 

HAASTAN:

 

Emmi, http://mylifeasemmi.blogspot.fi

 

Kaya, http://writingsaboutmyworld.blogspot.fi

 

 

Ja nyt sanon hyvää yötä ja painun pehkuihin :)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En hukkunut juhannuksena

Näin se taas uusi viikko on startannut jussin jälkeen. Oli kyllä mukava juhannus Se tuli vietettyä Vantaalla Piian ja Petrin luona ja tänä aamuna sitten saavuinkin takaisin kotiin.

Perjantaina lähdin aamusta jo Vantaata kohti ja kaupan kautta juhannusjuomien kera sitten Piian ja Petrin luokse. Sieltä suuntasimme Tiinan ja Samin luokse (Tiina on Piian työkaveri) jossa vietimme koko perjantai illan ja yön. Iltaan kuului, kuten tavalliseenkin juhannukseen, ruokaa, juomaa ja saunomista.

Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että vuodessa on kaksi aivan ehdotonta saunaa ja ne ovat joulusauna ja juhannussauna. Juhannussaunassa täytyy kuitenkin aina olla vasta (niin, se ei ole mikään vitun vihta, vaan VASTA :P) ja sen tein tänäkin vuonna seuraksemme lauteille.

Lauantai päivä menikin sitten aikalailla tissutellen. Pelasimme Piian ja Petrin kanssa koko viikonlopun Unoa. On muuten aivan uskomattoman koukuttava ja hyvä peli. Yleensä jos pelaan jotain pelejä, vaikka korttipelejä niin kyllästyn jo parin pelin jälkeen, mutta Unoa voisi pelata vaikka koko päivän. Oikeesti. Pitäisi palkita kyseisen pelin keksijä!


Sunnuntaina suuntasimme Linnanmäelle ja siitä onkin tullut meidän joka kesän perinne. Laitteet ovat kyllä jo niin nähty, mutta silti niissä aina jaksaa käydä sen kerran vuodessa. Kieputtimessa ollessani siihen asteli myös muuan Jussi Lampi. Siinä on kieltämättä iso mies. En tohtinut taiteilijaa häiritä, mutta pistin vain merkille hänen läsnäolonsa. Tosin, herra näytti siltä, että oli myös viettänyt erittäin railakkaan jussin.

Tänään sitten tulin takaisin Keski-Suomeen ja heti alkoi Aries hommilla. Saimme tänään avattua tilin Ariekselle. Mahtavaa. Nyt sitten perjantaina olisi tarkoitus lähteä ns. kerjuulle, eli sponsoreita kyselemään Laukaan yrityksiltä. Toivottavasti olisivat suotuisia taidetta kohtaan. Sain myös tilaamani Aries-Teatterin käyntikortit, joihin olen tyytyväinen :P hei, täytyyhän sitä teatterijohtajalla olla mitä jakaa muille!

Kuvasimme myös "Kunpa minä olisin sinä"-trailerin tänään, jonka pitäisi ulos tulla muutamassa päivässä. Laitan sen sitten tännekin, jos joku haluaa vilkaista mistä näytelmässämme on kysymys :)

Atte kävi tänänä vilkaisemassa minun kirjoittamaani dialogia ja oli siihen tyytyväinen ja kehotti jatkamaan. Olemme Aten kanssa suunnitelleet tekevämme syksyllä Ariekseen about 45-60 min. dialogiesityksen. Olen jo pitkään halunnut tehdä dialogin jonkun kanssa ja kun Lahden teatterifestareilla näin Peltolan ja Kihlströmin ensiluokkaisen dialogiesityksen, päätin silloin että minunkin on saatava omani ja nyt se on jo hyvässä mallissa. Mutta se on sitten syksyn asioita se.

Monica rakas haastoit minut blogissani erääseen kysymyshaasteeseen. Aion vastata haasteeseen, mutten tänään. Ajattelin mennä petiin ja nukkua hyvät unet, mutta huomenna hoidan sen! Yritän!

Kumpa minä olisin sinä : Mikael ja Herra Andersson

Olihan se reissu

Viikonloppu tuli vietettyä erittäin hyvässä seurassa Kuopiossa. Harjusen ja Julian luona oli mukavaa ja biletystä riitti sekä perjantaina että lauantaina Kuopion Onnelassa.

Perjantaina aloittelimme Harjusen kanssa muutamalla olusella ja odotimme Julian tulemista töistä kotiin, jonka jälkeen siirryimme saunaan ja sieltä lopulta Kuopion yöhön. Lauantaina kävimme Matkuksessa kiertelemässä. Itselläni oli vallan hyvä olo, mutta Harjus paralle oli iskenyt vuosisadan darra. Uuteen nousuun lähdettiin kuitenkin illalla ja suuntasimme Onnelan  Glow-partyihin.

Lauantaiyönä n. klo yhden aikaan sain sitten Martilta viestin että Kanavateatterin harkat ovat seuraavana aamuna klo 11. Itse luulin että olisivat vasta olleet illalla, mutta olinkin erehtynyt aikataulusta. Noh, joku toinen voisi viitata kintaalla ja soittaa aamulla ohjaajalle, ettei tiennyt ja ettei ole tulossa, mutten voinut moista tehdä. Omatunto nähkääs...  Joten laitoin ns. korkin kiinni ja aloin selvittämään aikaisia kulkuyhteyksiä Jyväskylään ja sellainen löytyikin VR:ltä bussin muodossa (Kuopion rautatieaseman kunnostuksen takia VR käyttää myös busseja) ja niinpä biletys sai jäädä ja painelin nukkumaan neljän aikaan yöllä ja seitsemältä soi kello ja 8.20 lähti bussi kohta Jyväskylää, jonne saavuin klo 10 ja Martti haki sieltä minut ja kerkesimme hyvin klo 11 harjoituksiin.

Huh, kaikki oddsit oli vastaan, mutta beattasin ne ja pystyin tulemaan Kuopion yökerhoista harjoituksiin, ei voi olla kuin ylpeä. Okei, joku voisi todeta että olen tyhmä tai liian tunnollinen, noh, ehkä olenkin, mutta minähän en oman mokani takia ala jättämään harjoituksia väliin. Se olisi
itsekästä ja loukkaavaa muita kohtaan. Eri asia sitten, jos ei olisi ollut mitään mahdollisuutta kyytiin siihen aikaan, mutta kun joka tapauksessa olin tulossa sunnuntaina pois niin yhtä hyvin sitä sitten lähti aikaisin ja paineli harjoituksiin tekemään jotain hyödyllistä :)

Tänään jatkuivat myös Arieksen harjoitukset. 2. Näytöstä kävimme läpi ja se lähti sujumaan oikein mallikkaasti. Keskiviikkona sitten lisää ja huomenna suuntaan Kanavateatterin lavastusmaalaustalkoisiin. Hommia siis riittää, mutta sitten voi hyvällä omalla tunnolla lähteä Juhannusta viettelemään Helsinkiin :)

Taiteen tekemisestä amiksen penkille

Jepajee! Kesäloma on mennyt oikein mukavasti täällä Laukaassa oleskellen. Arieksen parissa nyt pakertanut enimmäkseen, kun Kanavateatterin harjoitukset jatkuvat vasta sunnuntaina.

Kuten otsikkokin sen kertoo, minä palaan syksyllä kirjaimellisesti koulun penkille. Jep! Epäonnistuttuani Metropoliassa ja Teakissa, lohdutukseksi ovi aukeni Jyväskylän Viitaniemen ammattikouluun merkonomilinjalle. No, myönnettäköön että mielellään sitä olisi tehnyt sitä mitä sydän haluaa, mutta tosiasia on se, että tässä maassa se ammatti on hyvä hankkia, että on edes joku pohja ja olen kyllä ihan iloinen että pääsin kouluun, vaikkei ehkä se oma ala olekaan :) Toki ensi vuonna sitten haettava taas Helsinkiin, mutta se ovat vasta sen ajan asioita.

Arieksessa meni tänään harkat mitä mahtavammin. Vasta 2 viikkoa harjoittelua takana ja nyt on jo ilo ihailla kollegoiden ansiokasta näyttämötyötä. Kuten aiemmin totesin, meillä on hyvä kokoonpano ja tänään sekin miete sai vaan vahvistuksen. Loistavaa!  Etenkin Essin ja Erjan yhteenpelaamista oli ilo seurata katsomosta käsin.

Enää minulla ei ole niin suuria epäilyksiä Arieksen esikoisproduktiosta, tarkoitan että kun on tuntematon teksti eikä tunnettua näin aluksi, niin onko se sittenkään niin riskialtista. Näyttelijät ovat hyviä.Teksti on hyvä. Pidän siitä kerta kerralla enemmän ja sen parissa on luontevaa työskennellä. Me teemme omat hommamme niin hyvin kuin mahdollista ja toivon että se riittää myös katsojille saamaan teoksestamme jotain irti. Kayan ohjattavana on mukava olla. Jännitin ensin miltä se tuntuu, sillä Kaya ei ole vain entinen luokkakaveri, vaan hän on viime aikoina tullut myös läheiseksi ystäväkseni jolle voi jo puhua henkilökohtaisella tasolla muustakin kuin teatterista.

Roolihahmoni Mikael halajaa merille ja seikkailemaan ja pois Suomesta. Mietiskelin tänään, miltä tuntuisi vaan heittää kassi olalle ja tehdä Mikaelin tavoin ja lähteä merelle ja näkemään maailmaa. Olisihan sekin elämää, tai se kai sitä oikeaa elämää olisi. Mitä minun elämäni on? Heilun näyttämöllä ihmisten edessä ja yritän saada heidät viihtymään, nauramaan ja tuntemaan jotakin, mitä he eivät tuntisi kotona katsellessaan telkkarista Marienhofia. Sitten nautin kun kämmeniä lyödään yhteen ja alan arvioimaan itseäni, että mitenköhän se nyt meni? Nooh, ehkä lavat ja näyttämöt ovat niitä minun valtameriäni missä seilailen ja toki kohta tulee muutos kun amiksen kautta pääsen kukaties Gigantin kassalle puhumaan taulutelevisioiden resoluutioista jne. ;P (En edes tiedä mitä sana meinaa, kai se liittyy jotenkin tekniikkaan??)

Huomenna lähden kohti Kuopiota. Hyvä inttikaverini Harjunen asuu siellä tyttöystävänsä Julian kanssa ja olen todella innoissani että pääsen jälleen näkemään heitä 2 vuoden tauon jälkeen. Juttua varmasti riittää ja täytyyhän sitä kävästä tsekkaamassa Kuopion yöelämäkin ;P


Hyvää kesää kaikille! Toivotaan että ilmat lämpenisivät ja että ne mansikat tulisivat pian myyntiin :)

Mikael

Otsikkoa en nyt tähän hätään keksinyt, enkä kyllä kokenutkaan sitä tarpeelliseksi. Tässä perjantai-iltaa viettelen kotosalla (tai oikeastaan yötä) ja selailen 'tubesta erilaisia videoita. Harrastus sekin!

Mietiskelin tänään että ketkähän kaikki tätä oikeen lukee. Siis tätä blogia. Ollessani Teakin pääsykokeissa ekassa ja kolmannessa vaiheessa joku kysyi aina että "Ootko Joni Hyvönen? Luen sun blogias". Pelottavaa. Tai siis aivan mahtavaa että tätä todella jaksaa joku muukin lukea kun mitä minä joskus selailen aikaisempia ajatuksiani, mutta sitä alkaa miettimään että niin, tämähän tosiaan on julkinen sivu ja että kuka tahansa tämän näkee. Täytyy alkaa varomaan mitä kirjottelee ;P nojoo, eihän siinä. Mukavaa että lukijoita on ja jokainen lukija varmasti automaattisesti tekee omat johtopäätöksensä millainen henkilö olen ja luokittele mut johonkin kategoriaan. Niinhän me kaikki teemme. Toivottavasti moni kuitenkin ajattelee mahd. positiivisesti :)

 Olen siis ikään kuin asettanut itseni paljaana alttarille muiden eteen, kun jaan omia kokemuksia ja ajatuksia. Miksi sitten teen niin? Minusta on mukavaa ja helpottavaa purkaa tänne ajatuksia ja mietteitä sekä pitää tätä ikään kuin jonkinlaisena päiväkirjana. Blogin pitäminenkin on hyvä harrastus ja tykkään luke myös muiden ihmisten blogeja.

Kanavateatterin harjoituksista on nyt puolentoistaviikon paussi. Olemme mielestäni hyvällä mallilla näytelmän suhteen. Eka hidas läpimeno oli eilen ja se meni mielestäni hyvin. Kaikk osaavat ja tietävät mitä pitää tehdä ja olen helpottunut että itsekin sain niin nopeasti hommasta kiinni, vaikka olinkin absenssissa Lahden takia 3 kuukautta. Toki hiomistahan vielä on kaikessa, mutta kuukaus ensi-iltaan niin aivan mahtavalla mallilla ollaan.

Suurin homma mikä lienee vielä jäljellä, on lavasteiden rakennus. Kanavateatteri on tunnettu hienoista ja näyttävistä lavasteistaan ja niiden rakentamiseen kyllä uhrataan aikaa. Itse en vielä ole tänä vuonna ollut talkoissa ja se vähän hävettääkin, kun se ei kuitenkaan johdu laiskuudesta, vaan omista menoista ja sairastumisesta. Ensi viikolla ajattelin mennä maalaamaan sinne, niin voin edes jotenkin kantaa korteni kekoon.

Sairauksesta puheen ollen, kävin viime viikolla antamassa kurkustani bakteeriviljelyn, sinne kun oli ilmestynyt valkoisia täpliä, epäilin angiinaa, muttei se sitä ollut. Nyt sitten viikon alussa soittivat ja sanoivat, että minulla on Streptokokki betahemolyyttinen A ++. Siis herranjumala mikä pelottava nimi, mutta kyseessä siis on vaan joku ihan normi nielutulehdus, joka meni viikonlopun aikana ohi, mutta sain kuitenkin varalta 10 päivän antibiotit. Kaikenlaisia nimityksiä sitä sairauksille keksitäänkin :)

Nyt ajattelin jatkaa yötäni katsomalle pellepainia. Kyllä, showpaini on vaan niin minun käsitykseni viihteestä. Ymmärrän kyllä niitä, jotka pitävät sitä naurettavana, mutta kohta 11 vuotta seuranneena voin sanoa, että se oli myös yksi suurin vaikuttavin tekijä, miksi lähdin teatterialalle.

Hyvät yöt kaikille :)

Kesän tuomat muutokset

Huhhuh hellettä! Tätä on piisannut, mutten valita. Viime vuoden paskakesä oli niin sateinen, etten ala marmattamaan tästä helleaallosta. Ainakin voi hyvällä syyllä syödä jätskiä :P

Viime perjantaina yhteinen tiemme Emmin kanssa erkani. Yli vuoden seurusteltuamme, tulimme siihen päätökseen, että on parempi erota kuin jatkaa, koska niin olisi molemmille helpompaa. Tää teatterielämä ei ole ollut suhteen kannalta helppoa. Se on valitettavasti pitäny mua niin kiireisenä, että mun parisuhde on alkanut kärsimään siitä ja lahdessaolo ei ollut suhteemme kannalta mitään helppoa aikaa. Joku voi tuomita minut tästä hyvästä, mutta senkin ohella puolustan valintaani. Tää on  mun unelma ja mun on pakko seurata sitä ja tehä kaikkeni sen eteen, enkä halunnut että Emmi joutuisi kärsimään minun valintojen takia. Toinen syy on se, että viime aikoina on tuntunut, että olisimme ikään kuin enemmän ystäviä kuin pari joten myös siksi tämä tuntuu oikealta.

Nämä pari viimestä päivää on ottanu aika koville ja ei tätä jotenkin vielä ole eds kunnolla sisäistäny. Olo on jotenkin apea ja apaattinen, mutta kyllä se tästä ajan kanssa. Onneksi kuitenkin olemme Emmin kanssa väleissä ja se onkin mulle kaikkein tärkeintä ja se, että toivoisin et voitas pysyä ystävinä, koska Emmi on yks mun elämän tärkeimmistä henkilöistä, enkä halua hänestä mitenkään eroon. Rakastan häntä edelleenkin, mutta enemmän ystävänä.

Kiitos Emmi tästä kuluneesta yhdessäoloajasta. Meillä oli tosi kivaa ja monta mahtavaa muistoo ja hetkee, eikä ne mihinkää katoa :) Oot mulle edelleen tosi tärkeä ihminen, jonka haluan pitää luonani <3

Lauantaina sitten starttasivat Arieksen harjoitukset ja ne jatkuivat myös sunnuntaina sekä tänään (tai oikeastaan eilen). Kumpa minä olisin sinä- teksti on aivan mahtava ja minä pidän siitä aina vain enemmän. Sunnuntaina meillä oli perus lukuharjoitukset isommalla porukalla ja tänään aloimme sitten jo ihan tekemään itse taidetta. Tarinahan oikeastaan kertoo pienestä taiteilijaporukasta sodan jälkeen, jotka eivät tee juurikaan mitään, puhuvat paljon millainen yhteiskunnan tulisi olla ja mitä täytyisi tehdä, mutta eivät koskaan tee asian eteen mitään tai jos tekevätkin niin tulos ainakin on heikkoa. ´Näytelmä käsittelee myös kiellettyä rakkautta ja  sen tunnuslauseena kulkeekin fraasi: "Se mitä haluat, on mahdotonta"

Lenssunpoikanenkin on mennyt jo ohi ja uskaltauduin tänään jälleen salille treenaamaan. Tavoitteenahan nyt on myös satsata  aerobiseen puoleen ja päästä parempaan kesäkuntoon.

Saa nähdä mitä tuleva kesä tuo tullessaan Hellettä on riittänyt nyt jo muutama viikko ja kesä on vasta alkanut. Toivottavasti nyt sitten ei Juhannuksen jälkeen ala kovin pahasti kylmetä. Huomenna voisi jo heittää talviturkinkin.

PS. Mansikoiden saapumista odottelen torille. Juhannusviikoksi lupasivat! Nam!