Dialogi hallussa!

Tänään sain viimein nuppiini tankattua Kolmen sivun mittaisen kirsikkapuistodialogin. Jessus että jollakin on voi olla pitkiä reploja (Ljubov Andrejevna) vaikka eihän ne olleet kun puolen sivun mittaisia, mutta kun sanasta sanaan pitää osata ja kun niitä on useita niin kyllä se ottaa oman aikansa, ainakin tähän kaaliin. Mutta nyt ne ainakin tuntuvat olevan hanskassa, saa nähä sitten huomenna :)

Keho tunti meni jälleen hikoillessa. Opin jopa ensimmäistä kertaa elämässäni tekemään takaperinvoltin ja se se vasta onkin minulle suuri juttu. Kyllä sitä 80-kiloinen mieskin näköjään pystyy lentämään sulavasti :)

Olen alkanut myös käymään vähintään kerran viikossa Lahden uimahallissa uimassa. Tänään tuli taas käytyä ja jospa sitä torstainakin menisi. Nyt voisin ehkä vähän tehdä synopsista omaan käsikirjoitukseeni ja katsoa miten se siitä lähtee luonnistumaan!

Viikonloppu Lahdessa

Tämän viikonlopun päätin viettääkin täällä Lahdessa. Tänään oli Arto Kytöhongan näyttelyssä meillä oma performanssi (about 20 minsaa). Olen tyytyväinen esitykseemme ja yleisökin tuntui olevan. Hyvä niin! Esitys koostui aikalailla samasta koreografista kuin kuukausi sitten ollut Taidenmuseon keikka, paitsi että nyt lausuimme Arto Kytöhongan runoista pätkiä. Kytöhonka on siis runoilija.

Emmi tuli eilen tänne ja hyvä että tulikin :) Kävimme tänään syömässä Raxissa ja jätskillä Ciao Cafessa. Aivan uskomattoman hyvä paikka. Kuuluisa italialaisista jäätelöistään. Tuo mesta pitäisi saada myös Jyväskylään!

Ilta onkin mennyt sitten leffan parissa. Katsoimme Robert De Niron tähdittämän Cape Fearin ja nyt vuorossa olisi sitten The Hangover (Kaamea kankkunen)

Huomenna täytyy sitten jatkaa myös Dialogin tankkausta päähän. Saimme Kirsikkapuiston dialogit (3 sivua pitkät) ja ne pitäisi olla tuossa ensi tiistain paikkeilla nupissa. Huhhuh, koville ottaa mutta hyvähän se on että haastetta annetaan!

Aloin myös lämpimikseni eilen kirjoittelemaan oman näytelmäni käsikirjoitusta. Henkilöt kirjasin ylös ja nyt on menossa Synopsis. Näytelmän nimi on "Pappi vaan joi". Nimestä voi jo päätellä että kyseessä on komediallinen pätkä. Tosin saa nyt nähä kantaako inspis loppuun, mutta on lohduttavaa tietää että on ainakin joku työ mihin panostaa jos ei ole muutakaan. Ehkäpä se vuoden mittaan lutviutuu näytelmäksi!

Hurahuhhahhei ja silleen.

 Jälleen vietin viikonlopun Laukaassa Verivelan parissa ja olen kyllä tyytyväinen työtulokseen. Lauantaina meno tuntui olevan hiukan laiskempaa, mutta tänään otimme kyllä eilisen hyvin kiinni ja päsimme hyvinkin tavoitteeseen. Yli puolet näytelmästä jo kahlattu ja loput hoidetaan Aten johdolla ensi viikonloppuna, kun taas itse olen kiinni täällä Lahdessa performanssin takia.

Täytyy kyllä sanoa että on virkistävää välillä tehdä vakavampaa pahisroolia, eikä aina niitä humoristisiä nilkkihahmoja. Pois mukavuusalueelta niin kuin sanotaan ja huomasin että vaihtelu virkistää. Olen saanut roolihahmooni aivan uudenlaista pontta, kun sen kerrankin ei pidä olla edes hauska vaan vakava. Itse halusinkin kokeilla toisenlaista ja hyvä että valitsinkin. Tämä hahmo on hyvä!

Viikonlopun leffoina minua viihdyttivät The Goodfellas (Mafiaveljet) sekä Insidious (Riivattu). Jälkimminen muuten ihan kelpo kauhuleffa, suosittelen kaikille kauhun ystäville!

Huomenna alkanee jälleen uusi viikko ja Sami Perälän kehotuntia huomenna luvassa. Huhhuh, fyysinen kestävyys taas koetuksella, mutta hyvä niin!

Taidan tästä nyt paneutua Ibsenin Nukkekodin pariin!

Tehokas Viikonloppu

Jälleen kerran yksi viikonloppu takana ja uusi viikko Lahden kansanopsitossa alkamassa. Viikonlopun vietinkin kotona Emmin kanssa sekä omaa prokkista tehden, jonka nimi muuten on Verivelka ja joka saa ensi-iltansa 8. joulukuuta.

Perjantaina lähdin heti koulusta suoraan bussilla Jyväskylään ja sieltä Laukaaseen. Ilta meni Emmin kanssa koti-iltana saunoen ja syöden :)

Lauantaina ja sunnúntaina harjoittelimme sitten Verivelkaa, joka näytti starttaavan loistavasti. Alussahan tässä vasta ollaan, mutta kohtaukset alkoivat jo hyvin lutviutua. Ensi viikonloppuna jatkuu samalla temmolla niin ehkäpä siitä saadaan salonkikelpoinen show joulukuuksi!

Tänään oli sitten täällä Lahdessa kehotunti. Huhhuh, salillakävijänä ja pelkästään voimaharjotteluun satsaavana 1,5 tunnin kestävyysharjottelu otti oikeasti koville, mutta kyllä teki jälkeenpäin ajateltuna helvetin hyvää. Vaikka lenkkikunto onkin hyvä, mutta kaikenmaailman kuperkeikka,toisen jätkän kantamiset, hypyt etc puristivat kyllä kropasta mehut.

Huomenna sitten koulu jatkunee hahmoihin syventymisellä, mihin jäimme perjantaina. Kävimme siis Lahden keskustasta etsimässä jonkun ihmisen, jota kopioimme ja josta keksimme tarinan, mitä hän tekee, kuka ja millainen on.

Torstaina taas laulutunti ja siitä olen innoissani :)

Tänään aloin pohtimaan että mitähän entiset teatteriluokkatoverit puuhailevat. Täytynee syyslomalla pitää yhteinen miitinki jossa kysellä kuulumiset. Hassua jotenkin kuinka ollaan hajottu kesän jälkeen ympäriinsä: Kolme täällä Lahdessa, yksi Mikkelissä, yksi Kokkolassa, yksi ´Helsingissä, yksi Norjassa ja muutama Jyväskylässä. Nooh, jospa sitä saisi porukkaa jotenkuten kasaan lomalla :) Toivon heille kaikkea hyvää opiskelunsa parissa. Vielä joskus Lavallakin nähdään!

Nyt ajattelin paneutua sänkyyn ja syventyä Euripideksen Medeiaan!

Minustako laulaja?

Taas yksi viikko mennyt Lahden kansanopistossa. Tämä viikko on ollut hieman löysempi kuin edelliset. Ensi viikosta sitten alkaa tuntiopetukset rullaamaan ni alkaa ehkä sitten olemaan enemmän hommiakin!

Eilen oli ihka ensimmäinen laulutuntini. Jännitti kovasti mennä, minä kun en ole koskaan ollut laulaja ja aina on sanottu miten kamala lauluääni minulla on. Opettaja kehui kuitenkin heti lauluääntäni ja että minulla toimii artikulaatio sekä hengitys hyvin. Olin hämmästynyt. Vittu aina on mollattu lauluääntä, niin ettei ole kehdannut laulaa ku karaokessa tuhannen päissää. Noo, tästä minä vielä kehityn vaikka kuinka hyväksi, toivottavasti :)

Sain myös kuulla olevani Baritoni Basson sijaan. Se joka ymmärtää näitä termejä niin hyvä, minä en kamalasti ymmärrä. Mutta korkealta onnistuu laulaminen, sekin ihmetytti. Jotenkin minäkuva mullistui sen puolentunnin aikana melkoisesti. Tässä sitä huomaa kuinka hyvin sitä itsensä lopulta tuntee.

Huomenna kohti Laukaata ja oman prokkiksen kimppuun. Paljon on hommaa mutta uskon että paljon myös saadaan aikaan ku laitetaan hihat heilumaan. On jo aikakin!

Miettimisen aihetta

Jälleen uusi viikko alkanut Lahden kansanopistossa. Saavuin tänne aamulla Piian luota Vantaalta. Koko päivän teimme äänten nauhoitusjutskia jälleen kerran. Huomenna lisää. Loppuviikko näyttikin olevan suht. lepposa. Ensi viikonloppuna sitten Laukaaseen pakertamaan omaa prokkista, josta yksi näyttelijä lähti ja uusi tuli tilalle lennosta. Elämme mielenkiintoisia aikoja siis.

Tänään sain opettajani kautta miettimisen aihetta. Tajusin, että miten muka voin uskoa omiin kykyihini, jos en kykene uskomaan edes itseeni. Entä jos nostaisinkin rimaa? Entä jos tajuaisin olevani parempi mitä olenkaan? Entäpä, jos minä olisinkin tarpeeksi?

Vahvoja argumentteja kaikki ja noita sopii pohtia. Mutta yksi asia on varma: tätä minä haluan tehdä elämäni loppuun asti!

Mutta olen myös helpottunut että sain siunauksen oman prokkiksen tekemiselle. Tiedän että siitä tulee urakkaaja että se vie paljon aikaa, mutta haluan haastetta ja uskon että pystyn suoriutumaan siitä hyvin.

Illan taidankin viettää BB:n parissa, sekä Anton Tsehovin Kolmea sisarta lukiessa (Mikä yhdistelmä, elämys!)