Heipä hei!
Otsikon mukaisesti minulla on nyt sitten alkanut koulusta virallisesti kesäloma, toissapäivänähän tuo jo alkoi ja lähdinkin heti niin sanotusti maalimalle (okei, Helsinkii mut hyvä alotus kuitenki!) Vierailin myös Lahdessa lopettajaispippaloissa. Olihan sekin taas...no, rankka reissu. Etenkin aamuinen bussimatka :P
Tiistai - iltana meni yömyöhään tehden koulun rästitehtäviä. Sain kuitenkin kaikki valmiiksi ja vielä keskiviikkona oli ruotsin koekin, mistä tuli luonnollisesti täydet. Olenhan kielimiehiä ;)
Keskiviikkona lähdinkin sitten jo iltapäivästä kimppakyydillä Helsinkiin jossa Piia ja Petri minua odottelivat. Kävimme Burger Kingissä (on ne purilaiset vaan nii hyviä!) josta matkamme jatkui Itä-keskuksen Iirikseen jossa pääsimme katsomaan Näkövammaisten teatteria. Esitys oli nimeltään Mestari ja Margarita ja se oli tehty Mihail Bulgakovin teoksesta Saatana saapuu Moskovaan.
Täytyy sanoa että esitys oli kyllä aivan mahtava. Bulgakovin teosta en ole ennen nähnyt enkä lukenut mutta silti tarinassa pysyi hyvin mukana mitä tosin epäilin ensin hiukan, onhan kyseessä venäläinen teos ja kuitenkin klassikkokin.
Lavastus oli simppeli eikä teos mitään tavaroita huutanutkaan. Näyttelijät istuivat auditorion takaosassa ja lukivat vuorotellen näytelmää. Pistekirjoituksilla tietysti. Toimivat ns. kertojina. Näyttelijät itse sitten? Huhhuh, täytyy kyllä sanoa että olin todella mielissäni että pääsin teosta seuraamaan. Ensinnäkin se seikka että esiintyjät olivat käsittääkseni yhtä lukuunottamatta heikkonäköisiä tai osa jopa täysin sokkoja (?) heidän liikkuminen lavalla oli silti erittäin vaikuttavaa. Treenausta on ollut takana ja se näkyi. Lava oli heille tuttu ja heillä on varmasti jokaisella se oma tapansa selvittää missä kohtaa lavalla milloinkin ovat. Olisi hyvin voinut kuvitella monesta, että he näkevät täysin. Aivan mahtavaa!
Näyttelijät olivat kaikki mielestäni hyviä mutta jos nyt nostetaan pari minua eniten miellyttänyttä niin ensinnäkin Wolandin, eli itse Saatanan esittäjä Riikka Hänninen oli aivan omaa luokkaansa. Hänen esittämänsä Saatana oli toteutettu minusta hyvin ja uskottavasti. Harvoin ihoni menee kananlihalle teatterissa, mutta kun se menee, se tarkoittaa että olen nähnyt tai kuullut jotain erittäin onnistunutta ja miellyttävää. Hännisen lavallaolon aikana tämä tapahtui. Mahtavaa eläytymistä ja läsnäoloa!
Toinen joka minua miellytti oli Jani Kallunki joka esitti mm. Pontius Pilatusta. Hänessä korostui juurikin mahtava näyttelijän kroppa, Kuulemma onkin judoka. Hänellä oli miellyttävä ääni jota hän osasi myös käyttää sekä hyvä intensiteetti. Hänen roolisuorituksestaan tykkäsin myös :)
Mileeni jäi vahvasti myös Ronja Ojan Begemot- kissa :) Hyvä hyvä!
Voin vaan kuvitella millainen työmäärä on ollut mutta se on kannattanut. Esityksestä olisi voinut helposti pyytää puolet enemmän lipuista, oli se kuitenkin niin laadukas. Ehdottomasti katsomisen arvoinen. Kyseessä oli viimeinen esitys Iiriksessä mutta sen on vielä mahdollista nähdä kuulemma Kaapelitehtaalla kesän aikana. Menkää ihmeessä ja vaikuttukaa!
Torstaiaamuna lähdinkin sitten Lahtea kohti. Todistustenjaon jälkeen oli luvassa kakkukahvit jonka jälkeen pikkuhiljaa porukka alkoi siirtyä juhlatunnelmiin. Tämän vuoden päätösjuhlan teki merkittäväksi se että arvoisa opetusneuvos Ville Marjomäki jäi hyvin ansaituille eläkepäivilleen. Kiitos Ville Marjomäki kaikesta mitä olet vuosien aikana tehnyt, ei vaan Teatterilinjan, mutta koko Lahden Kansanopiston hyväksi. Isot saappaat jäävät täytettäviksi. Minä kumarran!
Eilinen ilta meni siis juhliessa teatterikollegoiden kanssa. Hieno ilta kaikin puolin. Oli niin paljua kuin itserakennettua saunaakin ja toki myös juominkia :) Oli myös mukavaa jutustella ykköstenkin kanssa sekä tietysti nähdä vanhoja tuttuja kuten Ottoa, Tatua, Millaa ja muita. Heillä sitten päättyi kahden vuoden urakka. Mitä mahtaakaan eteen tulla seuraavaksi. Toivottavasti paljon hyvää teatterin saralla :)
Tänään lähdin sitten 12 aikaan kohti Jyväskylää ja Teatterin Vihaajan harjoituksia kohti. Ensimmäiset Vihaajan harjoitukset olivat viime maanantaina ja tänään kävimme vielä samaa juttua. Nyt jo ilman plareja. Mainiota!
Täytyy sanoa että olen tyytyväinen ensimmäisiin harjoituksiin. Toki töitä on paljon, etenkin kun ns. putsaamisharjoitukset alkavat sitten heinäkuussa mutta ensimmäisiä sivuja läpi käydessämme olen huomannut että olen ottanut juuri oikeat ihmiset tähän projektiin.
Martti on luomassa Akselista juuri sellaista hahmoa kun olin ounastellutkin. Toki annan hänelle oikeaa suuntaa mutta uskon että hän handlaa loput helposti. Kaya on myös omaksunut hyvin Millan roolin ja hän sanoikin että se tuntuu luontevalta. Nämä kaksi lahjakasta taiteilijaa kyllä hoitavat kunnialla roolinsa kotiin, sen uskon. Ei ole tarvinnut vielä minun vaatia liikoja, koska tähän astisiin odotuksiin he ovat jo yltäneet. Kyllä sen vaatimisenkin aika tulee, muttei vielä. Ensin runko kasaan, jonka päälle voi rakentaa. Se on minun metodini.
Arieksen Yksinäistä - prokkis saa viimeisen eistyksensä ensi su klo 16. Vielä kaikki jotka eivät ole nähneet niin ihmeessa katsastamaan :)
Entä mitä minun näyttelemiseni sitten? Noh, Kivenpyörittäjän kylässä saimme viime tiistaina vedettyä ensimmäisen kokonaisen läpimenon. Yli kuukausi vielä ensi-iltaan joten mielestäni olemme siinä miessä hyvällä mallilla. Yksi näyttelijä tosin vielä puuttuu. Jospa vielä sen saisimme niin kaikki olisi mallillaan :)
Olen vieläkin hyvin tyytyväinen siihen seikkaan että pääsin Kapteeni Lombardiksi Kanavan syysprokkikseen. Mahtava tapa päättää vuodet isossa K:ssa. Kuulin tänään että myös Martti on pyydetty mukaan kyseiseen projektiin. Mahtavaa! :)
Kaya väläytteli tänään myös erästä ideaa ensi syksyksi jossa haluaisi minun olevan mukana, muttei vielä omassa blogissaan halunnut tuoda asiaa sen enempää päivänvaloon, niin jätän itsekin mainitsematta mistä on kysymys, mutta sen sanon, että mielenkiintoni heräsi :) Katsellaan!
Tein tänään myös päätöksen lähteä kesällä katsastamaan Tampereen komediateatteriin Ray Cooneyn Funny Moneyn eli Riemurahat. Cooney on tunnettu farssintekijä ja olen hänen poikansa teoksen Cash On Delivery eli Puhtaana Käteen nähnytkin Kanavan lavalla pari vuotta sitten. Rakastan farsseja ja haluan kyllä tuon Riemurahat nähdä jo pelkästään senkin takia että yksi suosikeistani Tom Lindholm esiintyy siinä :)
Hyvää alkavaa kesää kaikille! Toivotaan hellekeliä ja sitä että mansikkaisia saadaan tänä vuonna aikaisin myyntiin :))
perjantai 30. toukokuuta 2014
sunnuntai 25. toukokuuta 2014
Venäjä saattoi voittaa MUTTA...
Hei!
Pitkästä aikaa jälleen sorvin äärellä. Voisin kirjoitella kuulumisiani tänne pitkästä aikaa kun se viimekertainen päivtyskin oli vain jonnenjoutavaa Euroviisilätinää, noh, ne on olleet ja menneet. Hellettä on riittänyt nyt jo viikon, mutten valita! Tätähän onkin odotettu!
Suurin yllätys pitkään aikaan oli tuon Suomen maajoukkueen selviytyminen MM-finaaliin asti farssimaisesta alusta huolimatta. Niinpä vaan kaatui Kanada kuin Tsekin tasavaltakin mutta Venäjä oli finaalissa liian kova pala. Noh, mitäs ottivat jäähyjä vaikka annettiin niitä myös aika lepsusti, noh, sekin on ollutta ja mennyttä jo!
Yksi mikä ei ole ollutta ja mennyttä ainakaan vielä, on Arieksen Yksinäistä prokkis, joka siis starttasi oikein mukavasti viime sunnuntaina. Kävin katsastamassa sen silloin uudelleen ja ero oli kuin yöllä ja päivällä kun vertasi sitä Ariesken ennakkoon. En tiedä mitä viikossa oli tapahtunut, mutta se vihreys ja epävarmuuskin mikä oli silloin vielä ilmassa oli haihtunut. Mainiota! Ensi-ilta onnistui vallan mainiosti ja kuulemma tänään oli toinenkin esitys mennyt nappiin. Huomenna jälleen kyseistä herkkua luvassa klo 20.00 laukaan Nuorisotalolla. Tervetuloa vain :)
Helle on todellakin tehnyt hyvää ja minä jo jopa uskaltauduin Lutakon järveen uimaan :) Ensin tuntui aikas kylmältä mutta pian siihen tottui. Nyt on talviturkki heitetty! :)
Eilen katsoimme Emmin luona Suomi - Tsekin ja lähdin sitten hiukan viettämään aikaa Martin kanssa Jyväskylän yöhön. Aika lailla porukkaa nyt liikkeellä kun on hyvät terassikelitkin. Aika normi-ilta, ei mitään erikoisempaa happeninkiä.
Huomenna alkaa viimeinen kouluviikko. Yksi rästitehtävä olisi vielä tekemättä sopimusoikeuksista ja kamppailen itseni kanssa jaksanko alkaa sitä vielä vääntämään vai annanko vaan olla. Tuskinpa siitä luokalleni jään :D. Tein myös viime viikon aikana työnhakuvideon joka oli kurssimme lopputyö ja jossa sai käyttää kekseliäisyyttä sekä huumoria. Tein siitä...noh, Jonimaisen. Siitä tykättiin. Kiva :)
Poissaoloja on kertynyt minulle tällä viimeisellä jaksolla melkoisesti kun on ollut kaikenlaista tärkeämpää mm. pääsykokeet. Ensi keskiviikkonakin lähden jo heti iltapäivästä kohti Helsinkiä, sillä menemmä Piian ja Petrin kanssa Näkövammaisten Teatteriin katsastamaan Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Odotan esitystä innolla, sillä mielenkiintoista nähdä kuinka näkövammaiset tekevät lavataidetta kun tärkein aisti puuttuu lähes kokonaan.
Huomenna aloitamme Jyväskylässä Teatterin Vihaajan harjoitukset. Jänskättää :) Kayaa ja Marttia pääsen huomenna ohjaamaan parin tunnin ajan ja samoin ensi perjantaina. Saamme hyvän startin ennen kuin varsinainen virallinen harjoitusaika on merkitty alkavaksi kesäkuun 1. päivästä lähtien!
MUTTA! Nyt siihen seikkaan josta olen tänään ollut enemmän kuin hyvin mielissäni. Ei, Steve Austin ei ole tehnyt comebackia ja voittanut mestaruutta eikä Lesnar ole murjonut Cenaa alimpaan helvettiin vaan tällä hetkellä MINULLE jotain paljon paremaa!
Sain tänään aamulla Kaarina Leinoselta viestin jossa kysyttiin että "Haluaako Kapteeni Lombard lähteä syksyllä neekerisaarelle?"
Ei jumalauta! JES!! Tätä minä juuri halusin. Tätä minä juuri tällä hetkellä tarvitsin! :))))
Huhhuh, laitoin 2 kk takaperin viestiä Leinoselle että jos haluat parhaan mahdollisen Lombardin niin pick me! Pitkään ei kuulunut mitään ja tänään sitten tuli viesti. Aivan mahtavaa! Mahtava tapa päättää duuni Kanavassa joulukuussa 2014 :)
On 3 prokkista jotka haluan toteuttaa teatterin lavalla ennen kuin delaan ja tämä on yksi niistä! Tunnen itseni etuoikeutetuksi kun saan ensimmäisen niistä kolmesta tehdä jo 23 vuotiaana. Lombard! Jes!
Tämän vuoksi siis tipahdin heti pääsykokeista? Tätä minulle oli siis luvassa hyvityksenä. Noh, kelpaa kyllä todellakin! Tuskinpa tätä mahdollisuutta olisi tullut ellen olisi itse ottanut yhteyttä ja tarjonnut itseäni. Ask and you shall receive! Tulossa on ehkä parhain rooli tähän asti harrastajaurallani enkä todellakaan aio tuottaa pettymystä. Kiitos tästä tilaisuudesta! :)
Hyvillä fiiliksillä tästä eteenpäin. Kysykää ja tarjotkaa niin teidät palkitaan! Tänä aamuna uskoin tuohon viimein :)
Pitkästä aikaa jälleen sorvin äärellä. Voisin kirjoitella kuulumisiani tänne pitkästä aikaa kun se viimekertainen päivtyskin oli vain jonnenjoutavaa Euroviisilätinää, noh, ne on olleet ja menneet. Hellettä on riittänyt nyt jo viikon, mutten valita! Tätähän onkin odotettu!
Suurin yllätys pitkään aikaan oli tuon Suomen maajoukkueen selviytyminen MM-finaaliin asti farssimaisesta alusta huolimatta. Niinpä vaan kaatui Kanada kuin Tsekin tasavaltakin mutta Venäjä oli finaalissa liian kova pala. Noh, mitäs ottivat jäähyjä vaikka annettiin niitä myös aika lepsusti, noh, sekin on ollutta ja mennyttä jo!
Yksi mikä ei ole ollutta ja mennyttä ainakaan vielä, on Arieksen Yksinäistä prokkis, joka siis starttasi oikein mukavasti viime sunnuntaina. Kävin katsastamassa sen silloin uudelleen ja ero oli kuin yöllä ja päivällä kun vertasi sitä Ariesken ennakkoon. En tiedä mitä viikossa oli tapahtunut, mutta se vihreys ja epävarmuuskin mikä oli silloin vielä ilmassa oli haihtunut. Mainiota! Ensi-ilta onnistui vallan mainiosti ja kuulemma tänään oli toinenkin esitys mennyt nappiin. Huomenna jälleen kyseistä herkkua luvassa klo 20.00 laukaan Nuorisotalolla. Tervetuloa vain :)
Helle on todellakin tehnyt hyvää ja minä jo jopa uskaltauduin Lutakon järveen uimaan :) Ensin tuntui aikas kylmältä mutta pian siihen tottui. Nyt on talviturkki heitetty! :)
 |
| Ilmeestä päätellen ei vielä ihan niin lämpöistä :) |
Eilen katsoimme Emmin luona Suomi - Tsekin ja lähdin sitten hiukan viettämään aikaa Martin kanssa Jyväskylän yöhön. Aika lailla porukkaa nyt liikkeellä kun on hyvät terassikelitkin. Aika normi-ilta, ei mitään erikoisempaa happeninkiä.
Huomenna alkaa viimeinen kouluviikko. Yksi rästitehtävä olisi vielä tekemättä sopimusoikeuksista ja kamppailen itseni kanssa jaksanko alkaa sitä vielä vääntämään vai annanko vaan olla. Tuskinpa siitä luokalleni jään :D. Tein myös viime viikon aikana työnhakuvideon joka oli kurssimme lopputyö ja jossa sai käyttää kekseliäisyyttä sekä huumoria. Tein siitä...noh, Jonimaisen. Siitä tykättiin. Kiva :)
Poissaoloja on kertynyt minulle tällä viimeisellä jaksolla melkoisesti kun on ollut kaikenlaista tärkeämpää mm. pääsykokeet. Ensi keskiviikkonakin lähden jo heti iltapäivästä kohti Helsinkiä, sillä menemmä Piian ja Petrin kanssa Näkövammaisten Teatteriin katsastamaan Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Odotan esitystä innolla, sillä mielenkiintoista nähdä kuinka näkövammaiset tekevät lavataidetta kun tärkein aisti puuttuu lähes kokonaan.
Huomenna aloitamme Jyväskylässä Teatterin Vihaajan harjoitukset. Jänskättää :) Kayaa ja Marttia pääsen huomenna ohjaamaan parin tunnin ajan ja samoin ensi perjantaina. Saamme hyvän startin ennen kuin varsinainen virallinen harjoitusaika on merkitty alkavaksi kesäkuun 1. päivästä lähtien!
MUTTA! Nyt siihen seikkaan josta olen tänään ollut enemmän kuin hyvin mielissäni. Ei, Steve Austin ei ole tehnyt comebackia ja voittanut mestaruutta eikä Lesnar ole murjonut Cenaa alimpaan helvettiin vaan tällä hetkellä MINULLE jotain paljon paremaa!
Sain tänään aamulla Kaarina Leinoselta viestin jossa kysyttiin että "Haluaako Kapteeni Lombard lähteä syksyllä neekerisaarelle?"
Ei jumalauta! JES!! Tätä minä juuri halusin. Tätä minä juuri tällä hetkellä tarvitsin! :))))
Huhhuh, laitoin 2 kk takaperin viestiä Leinoselle että jos haluat parhaan mahdollisen Lombardin niin pick me! Pitkään ei kuulunut mitään ja tänään sitten tuli viesti. Aivan mahtavaa! Mahtava tapa päättää duuni Kanavassa joulukuussa 2014 :)
On 3 prokkista jotka haluan toteuttaa teatterin lavalla ennen kuin delaan ja tämä on yksi niistä! Tunnen itseni etuoikeutetuksi kun saan ensimmäisen niistä kolmesta tehdä jo 23 vuotiaana. Lombard! Jes!
Tämän vuoksi siis tipahdin heti pääsykokeista? Tätä minulle oli siis luvassa hyvityksenä. Noh, kelpaa kyllä todellakin! Tuskinpa tätä mahdollisuutta olisi tullut ellen olisi itse ottanut yhteyttä ja tarjonnut itseäni. Ask and you shall receive! Tulossa on ehkä parhain rooli tähän asti harrastajaurallani enkä todellakaan aio tuottaa pettymystä. Kiitos tästä tilaisuudesta! :)
Hyvillä fiiliksillä tästä eteenpäin. Kysykää ja tarjotkaa niin teidät palkitaan! Tänä aamuna uskoin tuohon viimein :)
lauantai 17. toukokuuta 2014
Euroviisujen todelliset voittajat
Heissan!
Viikonloppu jälleen lopuillaan ja huomenna jännityksellä katsomaan Arieksen uutta ensi-iltaa. Tällä kertaa en kuitenkaan aio kirjoittaa siitä, vaan jostain ihan muusta.
Viime päivityksessä mainitsin että pitäisi päivittää Euroviisujen kunniaksi omat todelliset voittajat edellisvuosilta. Viisuista on tosin jo vierähtänyt kotvanen mutta tosiasiat eivät muutu, nimittäin se, että viime vuosina on nähty sen verran hyviä esiintyjiä ja biisejä, joita ei ole arvostettu tarpeeksi. Onneksi minä, Joni Aleksi Hyvönen, tulen korjaamaan tämän vääryyden. Seuraavaksi olen listannut top 12 maata, joita on ylenkatsottu viimeisen vuosikymmenen aikana ja joiden olisi oikeasti pitänyt voittaa syystä tai toisesta :P Listani olen tehnyt siltä kantilta, mikä kuulostaa minun korvaani hyvältä, mutta toki olen ottanut huomioon tietyltä osin muunkin esiintymisen ja visuaalisuuden.
Itänaapurimme on nyt pahoittanut mielensä Itävallan voitosta. Jos kerta haluatte sitten ensi kerralla voittaa niin tässä teillekin inffoa siitä millaisia siellä teidän mahdollisissa tulevissa Euraasian kisoissa pitäisi nähdä. Ehkä sitten sen ilolla katsonkin!
Vuosi 2006 oli jo Lordin takia legendaarinen, mutta olen listannut myös kyseiseltä vuodelta muita artisteja, jotka olisivat yhtä hyvin voineet nousta voittajan pallille (hihi) Olihan se Suomen voitto silloin kuitenkin iso juttu!
Aloitetaanpa!
12. Islanti (2006)
Tämä erittäin ärsyttävä teinineiti joka pukeutuikin kuin hooratsu (enkä nyt puhu hevosesta) Silvia Night sai jumalattomasti buuauksia esityksensä jälkeen. Yleisö ei todellakaan tykännyt tästä ylimielisesti käyttäytyvästä prinsessasta joka mollasi esityksessään muita Euroopan maita. Silvia Night oli kuitenkin Ágústa Eva Erlendsdóttirin esittämä hahmo eikä suinkaan oikea henkilö. Itse biisi nyt ei kovinkaan hyvä ollut, mutta se röyhkeys ja provosointi jota esityksessä esiintyi oli minusta erittäin mahtavaa jo tuolloin pienenä poikasena v. 2006. Lavaesiintyminen oli tosin myötähäpeää herättävää, mutta sekin oli niin överiksi vedetty että katsoisin sen enemmänkin positiiviseksi jutuksi. Islanti oli vuoden 2006 erottuja massasta selvästi Lordin ohella ja oli väärin ettei häntä päästetty karsintoja pidemmälle. Esitys oli ehkä naurettava, naivi, typerä ja mauton, mutta ainakin olisi ollut mieleniintoinen voittaja, toisin kuin jotkut muut värittömät tapaukset https://www.youtube.com/watch?v=G3w0fJ-AvhQ
11. Makedonia (2006)
Listallani 11. kovin on Makedonia vuodelta 2006, joka siis oli mielestäni kovatasoisin vuosi. Elena Risteskan esittämä kappale Ninanajna iski tuolloin ja kovaa. Esiintyvyydestä ei jäänyt mitään ihmeellistä mieleen, mutta itse kappale oli oikein oiva, etenkin tuon tumman ja tulisen kaunottaren esittämänä!
https://www.youtube.com/watch?v=Kew3elHM8FM
10. Sveitsi (2014)
Tänä vuonna Sveitsi oli todellinen yllättäjä, sillä olin aivan messissä tässä karismaattisen Sebalterin kappaleessa. Sääli ettei menestystä tullut, vaikka itse biisi oli niin hyvä että olisi kevyesti voinut nousta tappelemaan kärkisijoista. Kappale soi päässä vieläkin!
https://www.youtube.com/watch?v=DqjoM8ZlyMc
9. Suomi (2013)
En ole Suomen kappaleille lämmennyt enää vuoden 2006 jälkeen mutta viime vuonna Krista Siegfrids näytti että Suomikin voi laittaa ehdolle kovatasoisen ja menevän kappaleen. Povattiin jopa voittoa, mutta päädyimmekin miltei viimeisiksi. En ymmärrä. Kerrankin kun tarjolla olisi oikeasti hyvää tavaraa niin sitä ei pidetä arvossa. Jos se siitä pususta johtui niin hohhoijaa. Milloin näistäkin iltamista on poliittiset tulleet? Oli myös typerää ja loukkaavaa kun buuasivat Venäjälle tänä vuonna. Kyse on kuitenkin nyt musiikista. Kristan kipale Marry Me olisi ehdottomasti pitänyt menestyä paremmin!
https://www.youtube.com/watch?v=dlBXOveVh7c
8. Venäjä (2012)
Ehkä hellyyttävin esitys ikinä. Tuona vuonna Venäjää edustivat vanhat babushkat joita kritisoitiin mm. siitä, etteivät he osanneet laulaa. Minusta se oli toissijaista, vaan heidän vilpitön esiintymisensä lavalla ja hyväntahtoisuutensa paistoi niin selkeästi ja yleisökin oli aivan haltioissaan. Lähtivät mukaan kuulemma että saisivat rahaa kirkon rakentamiseen omalle kylälleen, jotta herrasväki lopettaisi juopottelun. Kakkoseksi tulivat, mutta olisivat saaneet voittaa!
https://www.youtube.com/watch?v=WKNRGc71hjc
7. Puola (2014)
Noniin! Tämä esitys löysi tiensä kyllä varmasti jokaisen heteromiehen sydämeen. Nämä runsaspoviset slaavitytöt tiesivät kyllä mistä naruista vetää ja pistivätkin pystyyn vihjailevan shown. En kuitenkaan anna ääntäni tälle sen takia, en tietenkään :P vaan itse kappale oli myös oikein menevä ja reipas. Juuri sellainen kuin mitä minun mieleeni pitää ollakin. Jälleen kerran erottuva esiintyminen edukseen!
https://www.youtube.com/watch?v=VJ920cN2HmA
6. Liettua (2006)
Liettuan LT United yhtye sai myös buuauksia viisuissa esitettyään kappaleen "We are the winners". Heitäkin pidettiin ylimielisinä. Minä näin kappalaan taas rehellisenä. Heillä oli toimiva biisi ja he uskoivat siihen, miksi ei siis kerrottaisi sitä muille? Okei, voittoa ei tullut, mutta alkupäähän sijoittuivat kuitenkin. Parhaiten jäänyt ehkä mieleen se kaljupäinen sekopää joka kiskaisee kesken biisin messevän soolotanssin. LT United olivat todella voittajia minun kategoriassani tuolloin!
https://www.youtube.com/watch?v=sgtRSseC-_4
5. Romania (2006)
Ah! Minun ja Piian suuresti fanittama kappale Tornero menestyi tuona vuonna myös hyvin. Tämä laulaja laukoi korkealta ja kovaa ja saa edelleen kyllä allekirjoittaneella kylmät väreet kulkemaan. Mihai Traistariun oli myös yksi jonka olisi pitänyt tuona vuonna olla ykkönen.
https://www.youtube.com/watch?v=1SyPb8IOimE
4. Saksa (2009)
Alex Swings Oscar Sings, indeed! Yleensä näillä suurilla rahoittajamailla ei kovin kummoisia kipaleita ole mutta tuona vuonna Saksa onnistui räjäyttää pankki huikealla biisillään Miss kiss kiss bang. Oscar steppasi ja lauloi ja hänen ympärillään parveili nättejä neitosia. Kokonaisuudessaan mainiota esiintymistä maustettuna loistavalla biisillä. Sääli, ettei menestystä tullut.
https://www.youtube.com/watch?v=20_Y7WL2KOc
3. Kreikka (2013)
Kreikka sitten päätti laulaa viinasta viime vuonna ja mikäpäs sen kauniimpi aihe. Koza Mostra esitti kappaleen Alcohol is free joka oli oikein hupaisa ja menevä luikaus. Minun all time favourite listani ehdoton 3. sijan saa tämä kappale. Olisi luullut ääniä tulevan, mutta sitten viekin joku Tanska? Höh!
https://www.youtube.com/watch?v=ocFhFNxu5Jg
2. Bosnia (2006)
Pohdin pitkään tämän ja ykkösen välillä kumpi on parempi. Sitten päädyin miettimään lavaesiintymistä ja Bosnia joutui väistymään kakkoseksi, muttei häpeä sekään. Vuosi 2006 oli todella kovatasoinen, siitä piti huolen mm. Suomi, Liettua, Romania, mutta myöskin Bosnia. Hari Mata Harin Leijla kappale oli koskettava kappale joka on vaan niin kaunis tarkastelipa sitä miltä kantilta tahansa. Vaikken paljoa bosniaa ymmärrä, niin kappaleesta ainakin välittyi selkeä tarina, eikä siinä tekstejä tarvittu. Ehdottomasti yksi kaikkien aikojen euroviisukappaleista minusta.
https://www.youtube.com/watch?v=SXlIN3mcsH4
1. Ruotsi (2011)
Minun henkilökohtainen suosikkini on euroviisuhistoriassa Eric Saaden popular. Kyseinen nuorukainen saattaa olla Ruotsissa samaa mitä Bieber on Kanadassa tai Robin meillä, mutta herranjumala tsekatkaa tuo esitys. Aivan käsittämättömän kekseliäs, messevä, mahtava ja näyttävä ja biisi itsessään on onnistunyt täydellisesti. Saade muistaakseni kiskoi itsensä tuona vuonna kolmoseksi mutta kyllä tässä oli todellinen voittaja vuonna 2011!
https://www.youtube.com/watch?v=Nfx0OMM2u0A
Tässäpä ne! Tässä olivat minun omat suosikkini vuosien varrelta. Entä milloin sitten oikeus on tapahtunut ja oikea artisti voittanut Lordin lisäksi? No totta kai vuonna 2003 jolloin "maannaiseni" kiskaisivat Turkille voiton kotiin ;)
https://www.youtube.com/watch?v=afdhFk2pd7g
Viikonloppu jälleen lopuillaan ja huomenna jännityksellä katsomaan Arieksen uutta ensi-iltaa. Tällä kertaa en kuitenkaan aio kirjoittaa siitä, vaan jostain ihan muusta.
Viime päivityksessä mainitsin että pitäisi päivittää Euroviisujen kunniaksi omat todelliset voittajat edellisvuosilta. Viisuista on tosin jo vierähtänyt kotvanen mutta tosiasiat eivät muutu, nimittäin se, että viime vuosina on nähty sen verran hyviä esiintyjiä ja biisejä, joita ei ole arvostettu tarpeeksi. Onneksi minä, Joni Aleksi Hyvönen, tulen korjaamaan tämän vääryyden. Seuraavaksi olen listannut top 12 maata, joita on ylenkatsottu viimeisen vuosikymmenen aikana ja joiden olisi oikeasti pitänyt voittaa syystä tai toisesta :P Listani olen tehnyt siltä kantilta, mikä kuulostaa minun korvaani hyvältä, mutta toki olen ottanut huomioon tietyltä osin muunkin esiintymisen ja visuaalisuuden.
Itänaapurimme on nyt pahoittanut mielensä Itävallan voitosta. Jos kerta haluatte sitten ensi kerralla voittaa niin tässä teillekin inffoa siitä millaisia siellä teidän mahdollisissa tulevissa Euraasian kisoissa pitäisi nähdä. Ehkä sitten sen ilolla katsonkin!
Vuosi 2006 oli jo Lordin takia legendaarinen, mutta olen listannut myös kyseiseltä vuodelta muita artisteja, jotka olisivat yhtä hyvin voineet nousta voittajan pallille (hihi) Olihan se Suomen voitto silloin kuitenkin iso juttu!
Aloitetaanpa!
12. Islanti (2006)
Tämä erittäin ärsyttävä teinineiti joka pukeutuikin kuin hooratsu (enkä nyt puhu hevosesta) Silvia Night sai jumalattomasti buuauksia esityksensä jälkeen. Yleisö ei todellakaan tykännyt tästä ylimielisesti käyttäytyvästä prinsessasta joka mollasi esityksessään muita Euroopan maita. Silvia Night oli kuitenkin Ágústa Eva Erlendsdóttirin esittämä hahmo eikä suinkaan oikea henkilö. Itse biisi nyt ei kovinkaan hyvä ollut, mutta se röyhkeys ja provosointi jota esityksessä esiintyi oli minusta erittäin mahtavaa jo tuolloin pienenä poikasena v. 2006. Lavaesiintyminen oli tosin myötähäpeää herättävää, mutta sekin oli niin överiksi vedetty että katsoisin sen enemmänkin positiiviseksi jutuksi. Islanti oli vuoden 2006 erottuja massasta selvästi Lordin ohella ja oli väärin ettei häntä päästetty karsintoja pidemmälle. Esitys oli ehkä naurettava, naivi, typerä ja mauton, mutta ainakin olisi ollut mieleniintoinen voittaja, toisin kuin jotkut muut värittömät tapaukset https://www.youtube.com/watch?v=G3w0fJ-AvhQ
11. Makedonia (2006)
Listallani 11. kovin on Makedonia vuodelta 2006, joka siis oli mielestäni kovatasoisin vuosi. Elena Risteskan esittämä kappale Ninanajna iski tuolloin ja kovaa. Esiintyvyydestä ei jäänyt mitään ihmeellistä mieleen, mutta itse kappale oli oikein oiva, etenkin tuon tumman ja tulisen kaunottaren esittämänä!
https://www.youtube.com/watch?v=Kew3elHM8FM
10. Sveitsi (2014)
Tänä vuonna Sveitsi oli todellinen yllättäjä, sillä olin aivan messissä tässä karismaattisen Sebalterin kappaleessa. Sääli ettei menestystä tullut, vaikka itse biisi oli niin hyvä että olisi kevyesti voinut nousta tappelemaan kärkisijoista. Kappale soi päässä vieläkin!
https://www.youtube.com/watch?v=DqjoM8ZlyMc
9. Suomi (2013)
En ole Suomen kappaleille lämmennyt enää vuoden 2006 jälkeen mutta viime vuonna Krista Siegfrids näytti että Suomikin voi laittaa ehdolle kovatasoisen ja menevän kappaleen. Povattiin jopa voittoa, mutta päädyimmekin miltei viimeisiksi. En ymmärrä. Kerrankin kun tarjolla olisi oikeasti hyvää tavaraa niin sitä ei pidetä arvossa. Jos se siitä pususta johtui niin hohhoijaa. Milloin näistäkin iltamista on poliittiset tulleet? Oli myös typerää ja loukkaavaa kun buuasivat Venäjälle tänä vuonna. Kyse on kuitenkin nyt musiikista. Kristan kipale Marry Me olisi ehdottomasti pitänyt menestyä paremmin!
https://www.youtube.com/watch?v=dlBXOveVh7c
8. Venäjä (2012)
Ehkä hellyyttävin esitys ikinä. Tuona vuonna Venäjää edustivat vanhat babushkat joita kritisoitiin mm. siitä, etteivät he osanneet laulaa. Minusta se oli toissijaista, vaan heidän vilpitön esiintymisensä lavalla ja hyväntahtoisuutensa paistoi niin selkeästi ja yleisökin oli aivan haltioissaan. Lähtivät mukaan kuulemma että saisivat rahaa kirkon rakentamiseen omalle kylälleen, jotta herrasväki lopettaisi juopottelun. Kakkoseksi tulivat, mutta olisivat saaneet voittaa!
https://www.youtube.com/watch?v=WKNRGc71hjc
7. Puola (2014)
Noniin! Tämä esitys löysi tiensä kyllä varmasti jokaisen heteromiehen sydämeen. Nämä runsaspoviset slaavitytöt tiesivät kyllä mistä naruista vetää ja pistivätkin pystyyn vihjailevan shown. En kuitenkaan anna ääntäni tälle sen takia, en tietenkään :P vaan itse kappale oli myös oikein menevä ja reipas. Juuri sellainen kuin mitä minun mieleeni pitää ollakin. Jälleen kerran erottuva esiintyminen edukseen!
https://www.youtube.com/watch?v=VJ920cN2HmA
6. Liettua (2006)
Liettuan LT United yhtye sai myös buuauksia viisuissa esitettyään kappaleen "We are the winners". Heitäkin pidettiin ylimielisinä. Minä näin kappalaan taas rehellisenä. Heillä oli toimiva biisi ja he uskoivat siihen, miksi ei siis kerrottaisi sitä muille? Okei, voittoa ei tullut, mutta alkupäähän sijoittuivat kuitenkin. Parhaiten jäänyt ehkä mieleen se kaljupäinen sekopää joka kiskaisee kesken biisin messevän soolotanssin. LT United olivat todella voittajia minun kategoriassani tuolloin!
https://www.youtube.com/watch?v=sgtRSseC-_4
5. Romania (2006)
Ah! Minun ja Piian suuresti fanittama kappale Tornero menestyi tuona vuonna myös hyvin. Tämä laulaja laukoi korkealta ja kovaa ja saa edelleen kyllä allekirjoittaneella kylmät väreet kulkemaan. Mihai Traistariun oli myös yksi jonka olisi pitänyt tuona vuonna olla ykkönen.
https://www.youtube.com/watch?v=1SyPb8IOimE
4. Saksa (2009)
Alex Swings Oscar Sings, indeed! Yleensä näillä suurilla rahoittajamailla ei kovin kummoisia kipaleita ole mutta tuona vuonna Saksa onnistui räjäyttää pankki huikealla biisillään Miss kiss kiss bang. Oscar steppasi ja lauloi ja hänen ympärillään parveili nättejä neitosia. Kokonaisuudessaan mainiota esiintymistä maustettuna loistavalla biisillä. Sääli, ettei menestystä tullut.
https://www.youtube.com/watch?v=20_Y7WL2KOc
3. Kreikka (2013)
Kreikka sitten päätti laulaa viinasta viime vuonna ja mikäpäs sen kauniimpi aihe. Koza Mostra esitti kappaleen Alcohol is free joka oli oikein hupaisa ja menevä luikaus. Minun all time favourite listani ehdoton 3. sijan saa tämä kappale. Olisi luullut ääniä tulevan, mutta sitten viekin joku Tanska? Höh!
https://www.youtube.com/watch?v=ocFhFNxu5Jg
2. Bosnia (2006)
Pohdin pitkään tämän ja ykkösen välillä kumpi on parempi. Sitten päädyin miettimään lavaesiintymistä ja Bosnia joutui väistymään kakkoseksi, muttei häpeä sekään. Vuosi 2006 oli todella kovatasoinen, siitä piti huolen mm. Suomi, Liettua, Romania, mutta myöskin Bosnia. Hari Mata Harin Leijla kappale oli koskettava kappale joka on vaan niin kaunis tarkastelipa sitä miltä kantilta tahansa. Vaikken paljoa bosniaa ymmärrä, niin kappaleesta ainakin välittyi selkeä tarina, eikä siinä tekstejä tarvittu. Ehdottomasti yksi kaikkien aikojen euroviisukappaleista minusta.
https://www.youtube.com/watch?v=SXlIN3mcsH4
1. Ruotsi (2011)
Minun henkilökohtainen suosikkini on euroviisuhistoriassa Eric Saaden popular. Kyseinen nuorukainen saattaa olla Ruotsissa samaa mitä Bieber on Kanadassa tai Robin meillä, mutta herranjumala tsekatkaa tuo esitys. Aivan käsittämättömän kekseliäs, messevä, mahtava ja näyttävä ja biisi itsessään on onnistunyt täydellisesti. Saade muistaakseni kiskoi itsensä tuona vuonna kolmoseksi mutta kyllä tässä oli todellinen voittaja vuonna 2011!
https://www.youtube.com/watch?v=Nfx0OMM2u0A
Tässäpä ne! Tässä olivat minun omat suosikkini vuosien varrelta. Entä milloin sitten oikeus on tapahtunut ja oikea artisti voittanut Lordin lisäksi? No totta kai vuonna 2003 jolloin "maannaiseni" kiskaisivat Turkille voiton kotiin ;)
https://www.youtube.com/watch?v=afdhFk2pd7g
maanantai 12. toukokuuta 2014
Katsojana omassa teatterissa
Jepajee! Uusi viikko jälleen ja kesä senkun lähenee päivä päivältä :) Teakkivitutuskin on jo laantunut ja olen niellyt tappioni kuin mies. Uusi vuosi aikaa tehdä jälleen uusia projekteja ja näkyvissä häämöttääkin jo vaikka mitä :)
Yksi varma kevään merkki on jääkiekon mm-kisat. Itse en suinkaan ole etenkään Sm-liiga (vai onko se nykyään pelkkä liiga, who cares) - ihmisiä vaan katson vaan MM sekä Olympiatason matseja. Olen aina ollut sitä mieltä ettei ole syytä olla Suomen paras kun voi olla maailman paras.
Latviaa vastaan olikin ensimmäinen taisto ja farssihan siitä tuli. Kun kaikki suuruudet ovat NHL:ssä suomen maajoukkueen täyttää sitten miltei kokonaan uudet kasvot. Toki uusia tarvitaan, mutta jos suurin osa koostuu niistä niin pahoinpa pelkään. Venäjä jatkoi sitten perseraiskausta eilen ja huitaisi vieläpä yhden pelaajistamme puolikylmäksi. Ketale!
Euroviisutkin tuli vilkaistua kun Piia ja Petri meillä viikonlopun majailivat. Itse en Suomen voittoon uskonut vaan liputin Sveitsille tai Puolan lihaisille slaavitytöille ;) mutta ennakkosuosikki Itävaltahan sen lopulta vei. Damn!
Oikeastaan minun piti tehdä euroviisujen kunniaksi euroviisupäivitys, jossa parjaan edellisvuosien voittajia ja miten omat suosikkini ovat kokeneet vääryyttä kun ovat maistaneet tappiota. Olisi listannut omat voittajani edellisvuosilta. Taidanpa tehdäkin sen huomenna! Vähän myöhässä mutta olkoon.
Tänään oli koulussa tuote-esittelypäivä. Päädyimme komrad Pedron kanssa nyt sitten markkinoimaan Aries-Teatteria ja sen toimintaa sekä pidimme arvonnan ilmaislipusta. Onnekas onkin jo löytynyt. Huomenna täytynee ottaa yhteyttä :)
Koulussa ei ole oikeastaan enää mitään ihmeellistä. Maanantaista keskiviikkoon on viikossa koulua, joten viikot kuluvat nopiaan. Kohtahan se jo lomakin häämöttää!
Tänään kävin sitten viimein katsastamassa Aries-Teatterimme tyttöjen, tai anteeksi, naisten tekemän esityksen Yksinäistä ennakon. Martin ja Aten kanssa odotimme vesikielellä tätä showta ja tuntui jotenkin hassulta olla itse nyt katsojana kun oma teatteri esittää jotakin. Tuntui kyllä hyvältä <3
Esitys oli minusta kokonaisuudessaan positiivinen siinä mielessä että se oli erilainen kuin tavallinen näytelmä, jossa vuorotelleen sanellaan repliikkejä. Tässä taas jäi enemmän sijaa juurikin itse näyttelemiselle. Hyvässä näytelmässä on minusta sopivassa määrin aina toimintaa, huumoria, draamaa sekä seksiä. Tässä toteutuivat kaikki kohdat.
Tykkäsin todella paljon Kayan työskentelystä jälleen kerran ja oli hyvä muistaa että onneksi minulla on tuo kyseinen nainen varattuna omaan projektiini kesäksi . Assin läsnäolo oli jälleen vertaansa vailla eikä Essin adistuksessaan vellova uranainen jättänyt myöskään kylmäksi. Ei ainakaan miespuolisia katsojia ;P
Kaikkein eniten olin yllättynyt ja tyytyväinen Emmiin. Emmi ei ole tehnyt läheskään niin paljon näyttämöllä kuin muut, mutta niinpä vain pysyi hyvin menossa mukana ja hoiti oman osuutensa mallikelpoisesti. En tiedä mitä Sini on tehnyt, mutta se pelokas ja jännittävä esiintyjä joka oli vielä JKO:ssä oli nyt kokonaan poissa. Okei, totta kai oli huomioita joita pistin näyttelijäntyössä merkille, lähinnä pieniä asioita ja totta kai jokaisessa meissä on niitä pieniä asioita jumalattomasti mihin tulee kiinnittää huomiota. Emmi on tullut helvetin pitkälle ja täytyy sanoa että tänään hän sai minun kunnioitukseni lavaesiintyjänä.
Sinin esikoisohjaus oli onnistunut. Sini on perkeleen hyvin ohjannut pienten kohtausten sisällöt toimiviksi, napakoiksi tarinoiksi. Kaikki ne pienet kokonaisuudet lopulta muodostavat yhteisen yksinäisyyden jossa kaikki roolihahmot vellovat. Virkistävää nähä välillä myös erilaista teatteria! Etenkin Laukaassa.
Tämä sai minut haluamaan itsekin ohjata entistä enemmän ja parin viikon päästä aloitamme jo Teatterinvihaajan treenit Jykylän suunnalla. Tulen vaatimaan paljon, mutta se ei tule olemaan ongelma sille taitajajoukolle jonka olen valinnut kasaan. Kaya oli tykännyt erityisen paljon tekstistäni ja se lämmitti mieltä. Ehkä sitä jotain on osannut oikein kirjoittaa. Noh, katsellaan nyt. Lopputulokseen, siihen on vielä aikaa!
Mutta ennen kaikkea tulkaa ihmeessä katsastamaan Aries-Teatterin esitys Yksinäistä Laukaan nuorisotalolle:
ESITYSAJAT:
Ensi-ilta: Su 18.5 Klo: 12
Su 25.5 Klo: 12
Ma 26.5 Klo: 20
Ke 28.5 Klo: 20
To 29.5 Klo: 19
Su 1.6 Klo: 16
Yksi varma kevään merkki on jääkiekon mm-kisat. Itse en suinkaan ole etenkään Sm-liiga (vai onko se nykyään pelkkä liiga, who cares) - ihmisiä vaan katson vaan MM sekä Olympiatason matseja. Olen aina ollut sitä mieltä ettei ole syytä olla Suomen paras kun voi olla maailman paras.
Latviaa vastaan olikin ensimmäinen taisto ja farssihan siitä tuli. Kun kaikki suuruudet ovat NHL:ssä suomen maajoukkueen täyttää sitten miltei kokonaan uudet kasvot. Toki uusia tarvitaan, mutta jos suurin osa koostuu niistä niin pahoinpa pelkään. Venäjä jatkoi sitten perseraiskausta eilen ja huitaisi vieläpä yhden pelaajistamme puolikylmäksi. Ketale!
Euroviisutkin tuli vilkaistua kun Piia ja Petri meillä viikonlopun majailivat. Itse en Suomen voittoon uskonut vaan liputin Sveitsille tai Puolan lihaisille slaavitytöille ;) mutta ennakkosuosikki Itävaltahan sen lopulta vei. Damn!
Oikeastaan minun piti tehdä euroviisujen kunniaksi euroviisupäivitys, jossa parjaan edellisvuosien voittajia ja miten omat suosikkini ovat kokeneet vääryyttä kun ovat maistaneet tappiota. Olisi listannut omat voittajani edellisvuosilta. Taidanpa tehdäkin sen huomenna! Vähän myöhässä mutta olkoon.
Tänään oli koulussa tuote-esittelypäivä. Päädyimme komrad Pedron kanssa nyt sitten markkinoimaan Aries-Teatteria ja sen toimintaa sekä pidimme arvonnan ilmaislipusta. Onnekas onkin jo löytynyt. Huomenna täytynee ottaa yhteyttä :)
Koulussa ei ole oikeastaan enää mitään ihmeellistä. Maanantaista keskiviikkoon on viikossa koulua, joten viikot kuluvat nopiaan. Kohtahan se jo lomakin häämöttää!
Tänään kävin sitten viimein katsastamassa Aries-Teatterimme tyttöjen, tai anteeksi, naisten tekemän esityksen Yksinäistä ennakon. Martin ja Aten kanssa odotimme vesikielellä tätä showta ja tuntui jotenkin hassulta olla itse nyt katsojana kun oma teatteri esittää jotakin. Tuntui kyllä hyvältä <3
Esitys oli minusta kokonaisuudessaan positiivinen siinä mielessä että se oli erilainen kuin tavallinen näytelmä, jossa vuorotelleen sanellaan repliikkejä. Tässä taas jäi enemmän sijaa juurikin itse näyttelemiselle. Hyvässä näytelmässä on minusta sopivassa määrin aina toimintaa, huumoria, draamaa sekä seksiä. Tässä toteutuivat kaikki kohdat.
Tykkäsin todella paljon Kayan työskentelystä jälleen kerran ja oli hyvä muistaa että onneksi minulla on tuo kyseinen nainen varattuna omaan projektiini kesäksi . Assin läsnäolo oli jälleen vertaansa vailla eikä Essin adistuksessaan vellova uranainen jättänyt myöskään kylmäksi. Ei ainakaan miespuolisia katsojia ;P
Kaikkein eniten olin yllättynyt ja tyytyväinen Emmiin. Emmi ei ole tehnyt läheskään niin paljon näyttämöllä kuin muut, mutta niinpä vain pysyi hyvin menossa mukana ja hoiti oman osuutensa mallikelpoisesti. En tiedä mitä Sini on tehnyt, mutta se pelokas ja jännittävä esiintyjä joka oli vielä JKO:ssä oli nyt kokonaan poissa. Okei, totta kai oli huomioita joita pistin näyttelijäntyössä merkille, lähinnä pieniä asioita ja totta kai jokaisessa meissä on niitä pieniä asioita jumalattomasti mihin tulee kiinnittää huomiota. Emmi on tullut helvetin pitkälle ja täytyy sanoa että tänään hän sai minun kunnioitukseni lavaesiintyjänä.
Sinin esikoisohjaus oli onnistunut. Sini on perkeleen hyvin ohjannut pienten kohtausten sisällöt toimiviksi, napakoiksi tarinoiksi. Kaikki ne pienet kokonaisuudet lopulta muodostavat yhteisen yksinäisyyden jossa kaikki roolihahmot vellovat. Virkistävää nähä välillä myös erilaista teatteria! Etenkin Laukaassa.
Tämä sai minut haluamaan itsekin ohjata entistä enemmän ja parin viikon päästä aloitamme jo Teatterinvihaajan treenit Jykylän suunnalla. Tulen vaatimaan paljon, mutta se ei tule olemaan ongelma sille taitajajoukolle jonka olen valinnut kasaan. Kaya oli tykännyt erityisen paljon tekstistäni ja se lämmitti mieltä. Ehkä sitä jotain on osannut oikein kirjoittaa. Noh, katsellaan nyt. Lopputulokseen, siihen on vielä aikaa!
Mutta ennen kaikkea tulkaa ihmeessä katsastamaan Aries-Teatterin esitys Yksinäistä Laukaan nuorisotalolle:
ESITYSAJAT:
Ensi-ilta: Su 18.5 Klo: 12
Su 25.5 Klo: 12
Ma 26.5 Klo: 20
Ke 28.5 Klo: 20
To 29.5 Klo: 19
Su 1.6 Klo: 16
tiistai 6. toukokuuta 2014
Turpaan tuli että humahti!
"En aio keksiä mitään tekosyitä tai uskotella ettei minua haittaisi, tietenkin asia harmittaa, mutta eihän sille mitään voi. Ensi vuonna sitten uudestaan ja silloin sinne 4. vaiheeseen ainakin, mieluiten tietysti sisään asti!"
Joni Hyvönen, toukokuu 2013
Jep jep! Noin kirjoitin vuosi sitten blogiini kun tieto 4. vaiheeseen päässeistä oli selvillä. Täytyy sanoa ettei ihan niin hyvin mennyt tänä vuonna. Paljon oli puhetta, paljon hypeä, paljon odotusta, mutta se kaikki oli turhaan.
Sunnuntaina lähdin kohti Helsinkiä jälleen kimppakyydillä (edelleenkin suosittelen kaikille kyseistä systeemiä !) ja menin sieltä Espooseen äitini tykö. Jalkapalloa käytiin veljieni kanssa potkimassa niin että vieläkin on reidet jumissa. Hmh, kyseinen urheilu eroaa selvästi perus jalkapäivästäni. :P
Maanantaina olikin sitten Teakin kokeet jossa myös näkyi paljon tuttuja. Samppaan oli virksitävintä nähdä kun häneen en ole törmännyt sitten Lahden aikojen. Tukkakin oli mukavasti lähtenyt mutta mies oli onneksi samanlainen kuin ennen!
Mitä sitten tapahtui kokeessa? Hmm, hyvä kysymys. Fiilis oman osuuden jälkeen oli hyvä tai että tein kaiken niin hyvin kuin mahdollista ja ennen kaikkea nautin siitä mitä tein. Dialogipariksenikin sain Lahden nykyisen ykkösen joka oli mieluisa yllätys. Se oli hyvä veto meiltä sitäpaitsi!
Valitettavasti rahkeeni eivät tänä vuonna riittäneet edes iltapäivään ja se oli aikamoinen läimäys vasten kasvoja. Viime vuoden jälkeen oli suurempi nälkä ja olisi halunnut näyttää enemmän, mutta minkäs teet. Aikamoista itsetutkiskelua se olikin sitten junamatkalla kotiin. Tunsin riittämättömyyttä, katkeruutta, vihaa, surua ja kaikkea mahdollista. Ajatuksia kuten "Miks vitussa mä teen tätä paskaa ku ei tästä tule näköjään mitään" rullasi nupissa. Noh, tiesin kyllä odottaa noita tunteita ja tiesin myös että ne menevät ohi. Niin ne aina menevät.
Nyt olen hyväksynyt tappioni jotenkuten. Toki harmittaa vietävästi, mutta tunnustan reilun tappion paremmilleni. Ei voi muutakaan. Nyt on sitten jälleen vuosi aikaa kehittyä ja soveltaa ja katsoa mitä ovia mahtaa aueta. Onneksi olen vasta 23 ettei sinänsä mitään kiirettä ole, mutta vielä joskus olisi kiva saavuttaa unelmansa ;)
Liputan kyllä kybällä mm. sellaisille nimille kuin Joel Härkönen, Ida Fleming, Otto Pilli, Aliina Tella, Milla Kuikka, Olli Riipinen, Tatu Järvinen tai Monica Metsäranta ja toki kaikille muille tutuille. Näyttäkää niille!
Eilen yöllä tosiaan palasin Laukaaseen ja tänään lähdimme koulun kanssa Kuopioon. Kuopiossa kävimme Matkuksessa sekä Ikeassa ja tutkimme mm. suuren kauppakeskuksen toimintaa. Mukava päivä, voitti normaalin koulupäivän. Tulihan ne legendaariset Ikean lihapullatkin syötyä nyt sitten :P
Tällä hetkellä ei mitään ihmeellisimpiä. Hoitelen Yksinäistä prokkiksen tekijänoikeusasioita kuntoon Gramexille ja pari kouluhommaa olisi vielä tehtävä lähiaikoina. Paluu arkeen siis!
Joni Hyvönen, toukokuu 2013
Jep jep! Noin kirjoitin vuosi sitten blogiini kun tieto 4. vaiheeseen päässeistä oli selvillä. Täytyy sanoa ettei ihan niin hyvin mennyt tänä vuonna. Paljon oli puhetta, paljon hypeä, paljon odotusta, mutta se kaikki oli turhaan.
Sunnuntaina lähdin kohti Helsinkiä jälleen kimppakyydillä (edelleenkin suosittelen kaikille kyseistä systeemiä !) ja menin sieltä Espooseen äitini tykö. Jalkapalloa käytiin veljieni kanssa potkimassa niin että vieläkin on reidet jumissa. Hmh, kyseinen urheilu eroaa selvästi perus jalkapäivästäni. :P
Maanantaina olikin sitten Teakin kokeet jossa myös näkyi paljon tuttuja. Samppaan oli virksitävintä nähdä kun häneen en ole törmännyt sitten Lahden aikojen. Tukkakin oli mukavasti lähtenyt mutta mies oli onneksi samanlainen kuin ennen!
Mitä sitten tapahtui kokeessa? Hmm, hyvä kysymys. Fiilis oman osuuden jälkeen oli hyvä tai että tein kaiken niin hyvin kuin mahdollista ja ennen kaikkea nautin siitä mitä tein. Dialogipariksenikin sain Lahden nykyisen ykkösen joka oli mieluisa yllätys. Se oli hyvä veto meiltä sitäpaitsi!
Valitettavasti rahkeeni eivät tänä vuonna riittäneet edes iltapäivään ja se oli aikamoinen läimäys vasten kasvoja. Viime vuoden jälkeen oli suurempi nälkä ja olisi halunnut näyttää enemmän, mutta minkäs teet. Aikamoista itsetutkiskelua se olikin sitten junamatkalla kotiin. Tunsin riittämättömyyttä, katkeruutta, vihaa, surua ja kaikkea mahdollista. Ajatuksia kuten "Miks vitussa mä teen tätä paskaa ku ei tästä tule näköjään mitään" rullasi nupissa. Noh, tiesin kyllä odottaa noita tunteita ja tiesin myös että ne menevät ohi. Niin ne aina menevät.
Nyt olen hyväksynyt tappioni jotenkuten. Toki harmittaa vietävästi, mutta tunnustan reilun tappion paremmilleni. Ei voi muutakaan. Nyt on sitten jälleen vuosi aikaa kehittyä ja soveltaa ja katsoa mitä ovia mahtaa aueta. Onneksi olen vasta 23 ettei sinänsä mitään kiirettä ole, mutta vielä joskus olisi kiva saavuttaa unelmansa ;)
Liputan kyllä kybällä mm. sellaisille nimille kuin Joel Härkönen, Ida Fleming, Otto Pilli, Aliina Tella, Milla Kuikka, Olli Riipinen, Tatu Järvinen tai Monica Metsäranta ja toki kaikille muille tutuille. Näyttäkää niille!
Eilen yöllä tosiaan palasin Laukaaseen ja tänään lähdimme koulun kanssa Kuopioon. Kuopiossa kävimme Matkuksessa sekä Ikeassa ja tutkimme mm. suuren kauppakeskuksen toimintaa. Mukava päivä, voitti normaalin koulupäivän. Tulihan ne legendaariset Ikean lihapullatkin syötyä nyt sitten :P
Tällä hetkellä ei mitään ihmeellisimpiä. Hoitelen Yksinäistä prokkiksen tekijänoikeusasioita kuntoon Gramexille ja pari kouluhommaa olisi vielä tehtävä lähiaikoina. Paluu arkeen siis!
lauantai 3. toukokuuta 2014
Pian se alkaa!
Moi!
Huhhuh! Näin se vaan taas on toukokuun alku. Linnut visertävät ja aurinko lämmittää (paitsi tänään on satanut jotain ihme räntäpaskaa joka on aivan pöyristyttävää kun kuitenkin kesän pitäisi olla kuukauden päästä) Mutta yksi, mikä myös on varma kevään ja toukokuun merkki on Teakin kokeet!
Maanantaina olisi itsellä koitos. Olen pyrkinyt harjoittelemaan aina kun mahdollista etenkin Laukaan nuokkarilla, koska se tila on oikein otollinen tehtävien treenaukseen. Kuitenkin nyt minulla on tunne että olen tehnyt liian vähän työtä enkä ole tyytyväinen. Etenkään Macbethiin.
Macbeth on riivannut minua viimeiset 3 kuukautta. En saa siihen mitään otetta. Näytteleminen ei tunnu luontaiselta vaan väkisin väännetyltä ja se saa tuntemaan riittämättömyyttä näyttelijänä ja sitten turhaudun. Miten vitussa voi treenata jotain monologia 3 kk eikä koe vetävänsä sitä edes suht. kohtalaisesti? Nyt vasta alkaa tajuta Lahden merkityksen kun siellä pystyi treenaamaan päivittäin ja näki muiden työtä. Nyt on joutunut treenaamaan yksikseen eikä siinä toki mitään vikaa, mutta ettei näe mitään muuta, vaan miettii koko ajan vain omaa tekemistään. Se saa minut hyvin epäileväiseksi. Minulla ja Macbethillä ei selvästikään klikkaa.
Viime hetken epätoivo iski siis nyt 40 tuntia ennen koitosta. Noh, huomenna pääsen onneksi vielä treenaamaan ja toki maanantaina aamulla. Mutta noh... saa nyt nähdä. Tai sitten tämä epäusko johtuu jännittämisestä, mene ja tiedä. Sen tiedän että tulen antamaan jokatapauksessa 100 ja kymmenen prosenttiä maanantaina.
Yksi syy miksi koen myös paineita, on se, että viime vuonna pääsin kuitenkin jopa 3. vaiheeseen. Olihan se hienoa todeta viime vuonna että top 100 joukossa ollaan 1300:sta. Nyt koen että minun on ylitettävä se ja se luo minulle stressiä. Tiedän, etten voi vaikuttaa siihen ja että ainut mitä voin tehdä on tehdä oma osani niin hyvin kuin mahdollista. Sen jälkeen se ei ole enää minusta kiinni, mutta siltikin, tuntuu että minulla on eniten todistettavaa juurikin itselleni.
Lupasin itselleni etten stressaa vaan nautin, mutta kyllä se perkele aina tuntuu koko kehossa kun tietää mitä on edessä :P Noh, katsotaan mihin minusta vielä on!
Vappu meni kuitenkin oikein mukavasti! Juhlistimme Vappua Emmin luona Ariesken porukalla. Juhlimme niin railakkaasti ettei ruoka oikein maistunut seuraavana päivänä kuin iltasella, mistähän mahtoi johtua? ;) Nooh, Vappuhan on kerran vuodessa vaan!
Eilen kävimme Aten kanssa katsastamassa opettajamme Jarmo Inkisen ohjauksen Ihmisen osan Laukaan teatterissa. Henkilökohtaisesti pidin itse asiassa aika kovastikin. Inkisen ohjaama Jotunin novelleista koottu aikaisempi esitys vuosi sitten ei minua niinkään puhutellut, mutta tämä olikin sitten jo mieluisampi elämys :) Markku Häkkinen veti kyllä täydellisen roolisuorituksen itseään täynnä olevana porvarisikana. Myös nuoriso kuten Joona Finni sekä Maria Hyttinen miellyttivät näyttelemisellä silmää. Finnin kanssa olenkin näytellyt aikoinaan Verivelassa, jossa nuori mies ehtikin jo vakuuttaa minut. Hyttinenkin olisi oiva lisä Ariekseen. Rekrytointi alkakoon!
Huomenna suuntaan iltapäivästä kohti Helsinkiä ja menen äitini luokse yöksi .Maanantaiaamuna sitten hyvissä ajoin pääkallopaikalle. Heikkis Sampan näkemistä odotan paikan päällä innolla!
Atte vieraili tänään luonani ja saunoimme ja jutustelimme kaikesta mahdollisesta. Kävimme myös pelaamassa harjoitteluni lomassa pari erää biljardia joka on sangen mieluisa peli meidän mielestämme. Saldo oli 2-1. Minulle tietenkin! :P
Tälläistä panikointia siis tänne. Eiköhän se tästä asetu. Pakkohan se on.
PAINIPÄIVITYS:
Lohtua en löydä edes WWE:stä. Katsastin juuri Extreme Rules 2013 ppv:n ja jouduin toteamaan että kyllä synkkää aikaa mentiin tuohon aikaan. En ymmärrä miten Randy Ortonin ja Big Shown ottelua on niin ylistetty foorumeilla. Tylsää ja nukuttavaa menoa koko reilu 10 minuuttinen. Samoin Rybackin ja Cenan Last Man Standing - ottelua hehkutettiin miltei 5 tähden koitokseksi? Mitä vittua? Muistan kun kitisin v.2010 Batistan ja Cenan vastaavasta ottelusta, mutta sekin oli paljon parempi kuin tuo. Onko ihmisten arvostelun taso laskenut samoin kuin painin tason? Ainot asiat mitkä kyseisessä tapahtumassa nousivat kunnolla esille oli sentäs Lesnarin ja Triple H:n Steel Cage ottelu sekä Shieldin mestaruusvoitot. Muut sitten olivatkin keskivertokamaa. Vaadinko liikaa niin painilta kuin itseltäni?
Huhhuh! Näin se vaan taas on toukokuun alku. Linnut visertävät ja aurinko lämmittää (paitsi tänään on satanut jotain ihme räntäpaskaa joka on aivan pöyristyttävää kun kuitenkin kesän pitäisi olla kuukauden päästä) Mutta yksi, mikä myös on varma kevään ja toukokuun merkki on Teakin kokeet!
Maanantaina olisi itsellä koitos. Olen pyrkinyt harjoittelemaan aina kun mahdollista etenkin Laukaan nuokkarilla, koska se tila on oikein otollinen tehtävien treenaukseen. Kuitenkin nyt minulla on tunne että olen tehnyt liian vähän työtä enkä ole tyytyväinen. Etenkään Macbethiin.
Macbeth on riivannut minua viimeiset 3 kuukautta. En saa siihen mitään otetta. Näytteleminen ei tunnu luontaiselta vaan väkisin väännetyltä ja se saa tuntemaan riittämättömyyttä näyttelijänä ja sitten turhaudun. Miten vitussa voi treenata jotain monologia 3 kk eikä koe vetävänsä sitä edes suht. kohtalaisesti? Nyt vasta alkaa tajuta Lahden merkityksen kun siellä pystyi treenaamaan päivittäin ja näki muiden työtä. Nyt on joutunut treenaamaan yksikseen eikä siinä toki mitään vikaa, mutta ettei näe mitään muuta, vaan miettii koko ajan vain omaa tekemistään. Se saa minut hyvin epäileväiseksi. Minulla ja Macbethillä ei selvästikään klikkaa.
Viime hetken epätoivo iski siis nyt 40 tuntia ennen koitosta. Noh, huomenna pääsen onneksi vielä treenaamaan ja toki maanantaina aamulla. Mutta noh... saa nyt nähdä. Tai sitten tämä epäusko johtuu jännittämisestä, mene ja tiedä. Sen tiedän että tulen antamaan jokatapauksessa 100 ja kymmenen prosenttiä maanantaina.
Yksi syy miksi koen myös paineita, on se, että viime vuonna pääsin kuitenkin jopa 3. vaiheeseen. Olihan se hienoa todeta viime vuonna että top 100 joukossa ollaan 1300:sta. Nyt koen että minun on ylitettävä se ja se luo minulle stressiä. Tiedän, etten voi vaikuttaa siihen ja että ainut mitä voin tehdä on tehdä oma osani niin hyvin kuin mahdollista. Sen jälkeen se ei ole enää minusta kiinni, mutta siltikin, tuntuu että minulla on eniten todistettavaa juurikin itselleni.
Lupasin itselleni etten stressaa vaan nautin, mutta kyllä se perkele aina tuntuu koko kehossa kun tietää mitä on edessä :P Noh, katsotaan mihin minusta vielä on!
Vappu meni kuitenkin oikein mukavasti! Juhlistimme Vappua Emmin luona Ariesken porukalla. Juhlimme niin railakkaasti ettei ruoka oikein maistunut seuraavana päivänä kuin iltasella, mistähän mahtoi johtua? ;) Nooh, Vappuhan on kerran vuodessa vaan!
Eilen kävimme Aten kanssa katsastamassa opettajamme Jarmo Inkisen ohjauksen Ihmisen osan Laukaan teatterissa. Henkilökohtaisesti pidin itse asiassa aika kovastikin. Inkisen ohjaama Jotunin novelleista koottu aikaisempi esitys vuosi sitten ei minua niinkään puhutellut, mutta tämä olikin sitten jo mieluisampi elämys :) Markku Häkkinen veti kyllä täydellisen roolisuorituksen itseään täynnä olevana porvarisikana. Myös nuoriso kuten Joona Finni sekä Maria Hyttinen miellyttivät näyttelemisellä silmää. Finnin kanssa olenkin näytellyt aikoinaan Verivelassa, jossa nuori mies ehtikin jo vakuuttaa minut. Hyttinenkin olisi oiva lisä Ariekseen. Rekrytointi alkakoon!
Huomenna suuntaan iltapäivästä kohti Helsinkiä ja menen äitini luokse yöksi .Maanantaiaamuna sitten hyvissä ajoin pääkallopaikalle. Heikkis Sampan näkemistä odotan paikan päällä innolla!
Atte vieraili tänään luonani ja saunoimme ja jutustelimme kaikesta mahdollisesta. Kävimme myös pelaamassa harjoitteluni lomassa pari erää biljardia joka on sangen mieluisa peli meidän mielestämme. Saldo oli 2-1. Minulle tietenkin! :P
Tälläistä panikointia siis tänne. Eiköhän se tästä asetu. Pakkohan se on.
PAINIPÄIVITYS:
Lohtua en löydä edes WWE:stä. Katsastin juuri Extreme Rules 2013 ppv:n ja jouduin toteamaan että kyllä synkkää aikaa mentiin tuohon aikaan. En ymmärrä miten Randy Ortonin ja Big Shown ottelua on niin ylistetty foorumeilla. Tylsää ja nukuttavaa menoa koko reilu 10 minuuttinen. Samoin Rybackin ja Cenan Last Man Standing - ottelua hehkutettiin miltei 5 tähden koitokseksi? Mitä vittua? Muistan kun kitisin v.2010 Batistan ja Cenan vastaavasta ottelusta, mutta sekin oli paljon parempi kuin tuo. Onko ihmisten arvostelun taso laskenut samoin kuin painin tason? Ainot asiat mitkä kyseisessä tapahtumassa nousivat kunnolla esille oli sentäs Lesnarin ja Triple H:n Steel Cage ottelu sekä Shieldin mestaruusvoitot. Muut sitten olivatkin keskivertokamaa. Vaadinko liikaa niin painilta kuin itseltäni?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)