keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Kone rikki = Maailmanloppu

Heissan! Viikko se viilettää kohti viikonloppua enkä suinkaan pane pahakseni.  Viikonloppuna on tiedossa taas mukavaa tekemistä :)

Palkanlasku ja kirjanpito ne senkun jatkuvat koulussa. Olen oikeasti yllättynyt, koska en tunnusta osaavani esimerkiksi kirjanpitoa nimeksikään ja teoriakin menee aina puolikorvalla, mutta sitten kaikki tehtävät menee täydellisesti nappiin. En sitten tiedä miten ajattelen ne tehtävät, mutta jos niistä jotain kysytään olen äimänä, mutta sitten osaan kuitenkin tehdä tilitykset ja taseet oikein, ainakin toistaiseksi. Huh, päätin kuitenkin erikoistua asiakaspalveluun, sillä uskon teatterista olevan siellä puolella enemmän hyötyä. Sitä paitsi tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä :)

Mitä tulee blogini otsikkoon niin voi jumalauta. Tietokoneeni on sanonut sopimuksensa irti n. 3 vuoden jälkeen. Siitä ei ole enää mihinkään ja se on ärsyttänyt jo viimeisen kuukauden ajan allekirjoittanutta oikein urakalla. Tämän päivityksen kirjoitankin mummon koneella :P Eipä tosin, eihän läppärit kovin kauan kestä muutenkaan varsinkin kun niitä käyttää pääkoneena, niin aktiivi-ikä taitaa juurikin olla tuo about 3 vuotta. Hyvin palveli tuon ajan, mutta nyt on alkanut haistattelemaan.

Uusi kone onkin jo hankinnan alla. Tällä kertaa panostan kunnon pöytäkoneeseen. Tuleehan se olemaan sen about tonnin investointi, mutta kestääkin sitten puolet kauemmin kuin laptoppi.

Tässä nähdään miten yhteiskunta ja sosiaalinen media on vanginnut ihmiset. Jos tietokonetta ei ole tai edes Facebookia, niin alkaa heti ahdistaa ja tuntuu ettei elämällä ole mitään sisältöä. Sama jos vaikka sähköt menee puoleksi tunniksi, niin koko kylä on kaaoksessa. Tähänkö ollaan tultu? En edes muista sitä aikaa ku asuttiin ilman tietokonetta. Miten sitä oikein onkaan saanut aikansa kulumaan? Ei ainakaan urheilemalla, sillä se oli silloin minulle pahinta myrkkyä maailmassa. Niin nekin käsitykset muuttuvat ! Edes teatteri ei ole pystynyt minua pelastamaan tästä teknologian oravanpyörästä. Toisaalta, en sitä haluaisikaan!

Huomenna voisi ottaa taas taideannoksen Jyväskylän Kansannäyttämöltä "Pidä rakkautes"-esityksen muodossa. Varmasti oikein kelpo show, noh, huomennahan se nähdään!

Viikonloppuna suunnitelmissa olisi pitää peli-iltaa meillä Aten kanssa. Pleikkari vaan tulille ja herkkuja messiin. Jospa naapuri lainaisi toisen kapulan niin päästään mättämään oikein urakalla. Sunnuntaina Emmin kanssa olisi ¨sitten suunnitelmissa käydä syömässä Jyväskylässä :)



torstai 23. tammikuuta 2014

Elämää Keltinmäessä

Tänään tulimme viettämään Emmin kanssa  aikaa Emmin porukoille Keltinmäkeen, kun he itse ovat Barcelonan auringon alla lomalla. Tosin, siellä taitanee olla tähän aikaan vaan jotain kymmenisen astetta lämmintä, mutta se on aika paljon verrattuna siihen mitä mittari täällä näyttää. Ulkona about -20 :/ Huh!

En itse ole koskaan ollut mikään talvi-ihminen. Minun mielestäni lumi voisi sulaa aina uuden vuoden jälkeen. Oikeastaan nyt kun miettii, niin ikuinen kesä olisi mieleeni, tai että jos talviaika olisi vain sen pari kuukautta. Onneksi kohta pääsee etelän lämpöön kun Playa de Ingles kutsuu muutaman viikon päästä ;)

Kävimme tänään Keltinmäen S-marketissa (MAINONTAA!!!) ja haimme sieltä huomiseksi illallistavarat. Lukioaikainen kaverini Arto ja hänen kihlattunsa tulevat huomenna tänne illalliselle. Kutsuimme heidät kun Emmi ei päässyt muutama viikko takaperin heidän kihlajaisiinsa, joten ajateltiin että olisi kiva viettää yksi yhteinen ilta hyvän ruuan merkeissä. Saunakin on lämmin, joten eiköhän tule oikein onnistunut ilta :)

Luvassa on 3 ruokalajin illallinen ja Emmi varmaan kokkina hoitaa tuon ruuanlaiton. Tai veikkaan ettei hän päästä minua sotkemaan keittiöön, vaikka en minäkään nyt mikään uusavuton ruuanlaittaja ole :P

Alkuruuaksi tarjoilemme Halloum-juustosalaattia. Pääruokana pastaa sekä itsetehtyjä lihapullia kermaisella kastikkeella. Jälkiruuaksi on sitten Lime-valkosuklaa Pannacottaa mustikoilla :) Nami Nami! Toivottavasti maistuu myös illallisvieraille.

Lankomieheni Mikko lähti huitelemaan kylille muutama tunti sitten. Suapi nähdä milloin tulee takaisin yöjuoksuiltaan. Maija-kissa tuossa tuolilla näyttää nukkuvan. On muuten pirun äkänen kissa, tai ainakin joskus oli. Ei enää. Ikä on nähtävästi rauhoittanut sitä. Viihtyy jopa minunkin vierelläni nykyään, tosin pienellä hajuraolla vielä:


Mitä tulee Teatterinvihaaja- tekstiini, olen positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin teksti on luonnistunut. Tekstiä ja ideoita tulee koko ajan ja nautin suunnattomasti siitä kirjoittamisen flowsta. Aivan mahtavaa. Uskon jo tällä hetkellä tekstiini täysin, vaikkei sitä vielä paljoa olekaan ja se on niin erilainen, kuin mitä olen yleensä kirjoitellut. Uskon että Teatterinvihaajasta tulee oikein kelpo esitys, vielä kun vaan saisin ne näyttelijät jotka haluan: Martti, Kaya ja Markus. Kova kolmikko, jossa riittää taitoa ja ilmaisua, tosin niinhän koko Arieksessa, mutta silti. 

Teakin dialogi on jo nupissa ja kävin eilen hakemassa kirjastosta Macbethin ja toivelaulukirjat. Suosittelen lämpimästi tuota Matti Rossin käännöstä Macbethista kaikille, jotka hakevat Teakkiin ja eivät oikein ole sinut Shakespearin runomitan kanssa. Itselleni maalaisjuntille Rossin käännös on paljon selkeämpi ja ehkä jopa ymmärrän siitä jotain. En siis ole vielä lukenut, mutta selaillut hieman etukäteen :)


Jahas, Mikkokin näytti tulevan takaisin. Ulkona onkin -23. Herranjumala. Oikeesti. Tämä ei ole minun ilmani. 







sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Olihan se teatteria taas,Lahti!

Jälleen yksi viikonloppu lopuillaan ja miten mahtava viikonloppu onkaan ollut kyseessä. Koulu alkaa jälleen huomenna ja tiedossa on jälleen pitkiä päiviä koneen ääressä. Aevan mahtia!

Perjantain vietimme Emmin kansa Emmin vanhempian luona Keltinmäessä. Teimme tortilloja ja sanunoimme ja hieman tuo isäntäkin olutta tarjosi. Kateltiin siinä sitten joku norjalainen elokuva, joka kertoi peikkojen metsätäjästä. Kyseessä oli olevinaan kauhuelokuva, mutta eipä tuo teos siinä genressä mielestäni pahemmin onnistunut. Ihan ok pläjäys sitli ja peikot oli toteutettu yllättävänkin hyvin.

Lauantaina lähdin aamusta Lahteen katsomaan Peeriä, jossa esiintyi entisiä Lahden luokkatovereitani sekä liuta uusia kavoja. Teatteri 2- linja siis. Huoneen varasin kansanopiston hostellista ja vietin siellä yöni ja tulin tänä aamuna takaisin Laukaaseen. Millainen Peer esitys sitten oli?

Itsekin entisenä kansanopistolaisena onneksi tiesin entuudestaan etten tule näkemään tavallista Peer Gyntiä, vaan jälleen jotain aivan erilaista. Päällisin puolin aika samanlaiset fiilikset kuin silloin kun oli nähnyt Lokin tai Kirsikkatarhan. Vaatii aikaa ennen kuin tuo taidekokemus muhii mielessäni ja herättää jonnkinsortin ajatuksia. Välillä jopa tuntui tosin, että ymmärsinkin aivan kaiken, mitä silmieni edessä tapahtui, mutten sitten tiedä oliko se oikeaa ymmärrystä vai olinko vain ymmärtäväni. Tosin sillähän ei ole mitään väliä. Minun asianihan se on, kuinka minä ymmärrän minulle esitetyn teoksen.

Peerissä siis Peeriä esitti monta eri näyttelijää ja Peer seikkaili eri ajanjoksoilla ja eri paikoissa mm. vuoden 1941 Dachaussa tai v. 2001 Pattayan akvaariossa. Minusta oli mielenkiintoista nähdä eri ihmisten omia Peer tulkintoja. Tarkoitan että jokainen esitti sen omalla tavallaan omia vahvuuksia käyttäen. Oli mukavaa nähdä entiset luokkatoverit jälleen lavalla ja ihailla heidän taidettaan.

Otto Pilliä ei voi vaan fanittaa tarpeeksi. Hän oli minun henk. koht. suosikkini, esikuvani ja opettajani jo Teatteri 1:llä ja täytyy taas todeta ettei mies jättänyt lavalla kylmäksi. Otossa on muutenkin se hyvä puoli että vaikka hän on hyvin etevä lavalla, on hän myös hyvin mukava ihminen lavan ulkopuolella. Rehellinen ja aito ja minä kunnioitan häntä myös tuon takia. Toivottavasti miehellä on pitkä ja ruusuinen tulevaisuus teatterin saralla ja toivon todellakin  lisää yhteistyötä tulevaisuudessa, mikäli mahdollista. Jos Otto luet tätä, niin kiitos sinulle. Älä koskaan muutu, vaan ole aina tuollainen. Noin on juuri hyvä!

Jos nyt otetaan jokin nimi näistä uusista tuttavuuksista niin itseeni kolahti eniten Julius Susimäki. Julle sai kunnian olla ensimmäinen Peer esityksessä ja ei jumalauta miten hienoa lavatyöskentelyä. Jokaikinen liike näytti niin harkitulta sormenpäästä varpaisiin ja että näytti että hän on todella lukenut läksynsä ja oppinut hallitsemaan kehonsa jokaisa nikamaa ja lihasta. Noin tarkka kehotyöskentely vain hivelee silmiä ja sitä janosi lisää. Voiha tosin olla, että hän vain huiski menemään miten sattuu, mutta rohkenen epäillä. Kyllä tuollaiseen taitoon vaaditaan sitä kuuluisaa treenaamista ja joku on nähtävästi laittanut työsaappaat jalkaan ja alkanut hommiin. Tulos kantaa hedelmää. Ei voi muuta sanoa.

Itse tunsin sydämmessäni kateutta, kuitenkin tervettä sellaista. Olin iloinen että herrat noin taitavasti näyttelevät, mutta samalla kismitti se, että haluaisi itsekin olla noin taitava. Noh, täytyypi treenata ankarasti että on sitten jotain, millä vastata heidän ilmaisuunsa. Tavoitteeni on tehdä samoin kuin he, mutta paremmin. Beware ;)

Ensiksi kun istahdin penkkiin, ajattelin että "Hyvä kun saan vain katsoa tämän, enkä itse ollut mukana tässä" mutta tulihan sieltä jo ensimmäisillä minuuteilla kohtia, joissa ajatteli että "perkele kun olisi saanut itse tehdä noin herkullisen kohtauksen" tai että miten hienoa olisi sittenkin jos olisin itse näytellyt kyseisessä teoksessa. Noh, olen henkilökohtaisesti sitä mieltä ettei Peer ollut minua varten. Se oli heitä varten jotka olivat valmiina kakkosvuoteen heti ykkösen perään.

Täytyy nostaa hattua mm. Joelille, Tatulle Millalle, Aliinalle, Kaisalle ja muille entisille ykkösille jotka jatkoitte suoraan kakkosvuoteen Lahdessa. Itse koin viime kesällä etten jaksaisi toista samanlaista vuotta ehkä niin samalla intensiteetillä painaa menemään, tai okei, ehkä olisin jaksaut, muttei se olisi tuntunut hyvältä tai että näin tarpeelliseksi lähteä pohtimaan ja soveltamaan oppejani mitä sain Lahdesta. Okei, olen aina toitottanu sitä että elän teatterista ja hengitän sitä jne. nyt joku voi sanoa että valehtelen, koske en edes hakenut kakkoselle tai halunnut elää toista vuotta teatteria 24/7. Hyvä argumentti kieltämättä, mutta heitän vastaargumentin, itse näen sen näin että mielummin on hakematta ollenkaan, jos kokee, ettei pysty antamaan täyttä panostaan tulevalle vuodelle. On osattava laittaa oma egonsa syrjään ja antaa taiteelle tilaa, antaa niille tilaa jotka kokevat olevansa valmiita jatkamaan. Päässäni pyöri niin paljon uusia juttuja ekan vuoden jälkeen, että niitä oli pakko päästä pohtimaan omaan rauhaan ainakin joksikin aikaa.

Kaikenkaikkiaan pidin Peeristä. Ymmärsin ehkä jotain, tai sitten en, mitä väliä? Lähdin Lahteen katsomaan erilaista taidetta kuin mitä Keski-Suomesta saa ja sitä sain. Haluni ja odotukseni siis täyttyi ja se on minusta tärkeintä. Kiitos sekä näyttelijöille, ohjaajalle sekä muulle työryhmälle hienosta teoksesta!

Esityksen jälkeen oli luonnollisesti illalla pirskeet jossa sauna oli lämmin ja iloista mieltä kaikilla kuten kuuluukin. Hyvän työn jälkeen voi hyvällä omallatunnolla hieman juhliakin :)


Mitä taas Ariekseen tulee, olen saanut innon kirjoittaa uuden tekstin kesäksi. Tavoitteenai ei ole kirjoittaa komediaa, koska en usko että L-teoriasta voin laittaa enää paremmaksi tässä vaiheessa ja olisi erittäin kiusallista ja typerää alkaa vääntämään väkisin jotain mukahauskaa "hahhahhaa- juttua" jos ei vaan irtoa. Tällä kertaa kokeilen erilaista. Sen nimi on Teatterinvihaaja :)




tiistai 14. tammikuuta 2014

En keksi otsikkoa, perkele!

Aijaijai kun väsyttää. Mite sitä ihmisestä voikaan tulla näin laiska näin nopeasti. Ottaa koville istua koulussa 8 tunnin päiviä, vaikka vielä pari kuukautta takaperin ei ollut ongelmaa tehdä niitä 13 tuntisia päiviä kun koulusta suoraan juostiin Kanavan treeneihin. No, aihe kieltämättä on aika uuvuttava, eikä niinkään vahvinta alaani: palkanlasku ja kirjanpito.

Viikonloppu meni mukavissa meiningeissä Laukaassa Emmin kanssa. Saunoimme ja teimme ruokaa. Itse kokkasin perjantaina toista bravuuriani : ananaskanaa. On muuten helkkarin hyvää ruokaa vaikkei banaanikanaa voitakaan ;P. Tykkäsin pienempänä tehdä paljon erilaista ruokaa, joskin ehkä enemmän kanapainotteista. Sitten se jäi, mutta aina välillä tykkään kokata. Pitäisi taas ottaa vähän niskasta kiinni ja tehdä useamminkin sapuskaa. Niin, ja voisi vähän laajentaakin repertuaariaan poispäin kanasta :)

Lauantaina Yle Teemalta tuli kaikki 3 Komisario Palmua ja siitähän vallan riemastuin! Kyllä, sanoin kolme, koska vaikka Vodkaa Komisario Palmu onkin sarjan 4. tuotos, on se minusta häpäisy aikaisemmille Palmuille ja muutenkin sellaista kuraa, etten luokittele sitä Palmuksi. Tässä näkee että kannattaa lopettaa silloin kun on vielä hyvä meininki. Palmujahan meinasi tulla heti kolmen perään vielä neljäskin "Lepäisit jo rauhassa Komisario Palmu", mutta näyttelijöiden lakko sitten esti kyseisen tuotoksen. On puhuttu että se tuotaisi joskus tulevaisuudessa näytille. Toivottavasti ei!

Kaasua, Komisario Palmu on mielestäni parhain Palmuelokuva ja myöskin paras suomalainen elokuva mielestäni :) Sen olen katsonut varmaan kymmeniä kertoja, eikä kyllästytä koskaan. Erehdys ja Tähdet kertovat eivät kyllä kaukana perässä myöskään tule. Mahtavaa että suomella on tuollaisia klassikoita joita voi vaalia !

Teakin ennakkotehtävät ovat hyvällä mallilla. Nyt voisi alkaa pänttäämään hyvissä ajoin dialogia nuppiin ja alkaa luomaan eri variaatioita siihen, joita sitten Kayan kanssa voisi kenties harjoitella. Laukaan nuokkarihan siihen tarjoaisi oikein messevät puitteet ja mielellään haluankin treenata taitavan näyttelijän kanssa. Kaya on siihen juuri omiaan.

Kävin tänään taas heittämässä perus aerobisen treenin ja hyvältä tuntui. Ensin meinasi laiskottaa, mutta onneksi sain niskasta itseäni kiinni. Ulos en tohtinut lähteä, mutta onneksi crossteiner on ystävä. Sitä paitsi sillä kun treenaa niin perus ulkona tehty hölkkä ei tunnu enää missään. Jaksaa juosta pidempään ;) Paino oli tänään jopa 84,6 kiloa jolloin se tekee minusta tällä hetkellä painavimman kuin koskaan aikaisemmin. Tulokset kehittyneet jotenkin, uskottelenkin itselleni että se olisi pelkkää lihasta :P

Helmikuussa jatkunee teatterinteko Kanavassa. Parisen viikkoa saan vielä huilailla koulun ohella, tosin enköhän Teakin dialogista saa tarpeekseni jos vieroitusoireita alkanee tulla, taidankin lukaista sen hetikohta läpi ja alkaa tuumailla.

Toivotaan että viikonloppu tulee pian! :)


torstai 9. tammikuuta 2014

Kirjanpitoa ja palkanlaskua

Hei!

Huomenna alkaapi taas viikonloppu. Kauhean nopiaan mennyt tämäkin viikko, mutten valita :) Emmi tulee meille huomenna ja tarkoitus olisi taas viettää perus kotiviikonloppu saunoen ja kenties leffoja katsellen :)

Koulussa tosiaan alkoi uusi jakso joka on joka päivä lähemmäs 8 tuntia ja pelkkää toimistotyöskentelyä. On laskutusta, reskontraa, palkanlaskua ja kirjanpitoa. Aika kuivalta kuulostaa, mutta ite olen huomannut että vaikka teoria nyt vähän tylsempää onkin, mutta kyllä tehtäviä tehdessä aika menee suht. nopiaan. Tosin, varmasti alkaa muuttumaan mieli kun tulee ensimmäinen vähänki haastavampi juttu :)

Hyvä että noita käydään. Arieksen asioita hoitaessa noista on kovasti hyötyä, vaikka toki meillä on oma toiminnantarkastaja, mutta hyvähän se on tietää itsekin ainakin perusjuttuja kuinka tuo kuvio pyörii.

Teakin tehtäviä sain jo hieman kirjoiteltua ja varmaan jatkan viikonloppuna. Se on rentouttavaa puuhaa ja tykkään siitä. Johtuu varmaan että saa kirjoittaa itsestään ;P

Tänään palaveerasimme Jyväskylän ammattiopiston parin datanomin kanssa Kayan kanssa. Nämä kyseiset datanominalut nimittäin tekevät meidän Arieksellemme kotisivut. Se on osa heidän kotisivukurssiaan, he siis saavat suorituksen kurssista ja me saamme omat kotisivut. Win -Win situation siis. Hyvä juttu että yhteistyö tällä taholla onnistuu kun kerta kavereilla taitoa ja tietoa kyseisistä asioista on !

Sain tänään kutsun Kanavateatterin kevään lastenäytelmään Fedja-setään näyttelemään. Minun oli kuitenkin kieltäydyttävä kunniasta, sillä kevät on suht. kiiruista aikaa, vaikka yritänkin nyt ottaa enempi rennosti. Kuitenkin on koulua, pitää kirjoittaa kesäksi Ariekseen uusi teksti, Kanavan kesän näytelmätreenit ja sekä tietysti pääsykokeet toukokuussa jotka osuivat juuri ensi-illan tienoille. En kokenut järkevänä osallistua. Parempi että roolin hoitaa joku, joka pystyy tällä hetkellä antamaan suuremman panoksen. Sitä paitsi lupasin Emmille että meillä olisi keväällä hieman enempi yhteistä aikaa kun viime vuonna tuntui että olin enemmän Kayan kanssa tekemisissä kuin Emmin , kertonee jotakin :)

Salilla kävin pumppailemassa ja hyvinhän tuo rauta näytti tottelevan. Juoksukin on alkanut nyt maistumaan joten eiköhän tässä yritetä tähdätä siihen kesäkuntoon ainakin  jotenkin :)

maanantai 6. tammikuuta 2014

Huomenna se alkaa...jälleen

Viikonloput ja loppiaiset vietetty ja paluu arkeen on jälleen edessä. Viikonloppu meni mukavasti kihlajaisia juhlien ja Emmin ja Kayan kanssa oleskellen.

Itse en suinkaan viettänyt omia kihlajaisiani vaan lauantaina kävin vanhan ystäväni Arton kihlajaisissa. Arto on vanhoja lukiokavereita niin tottahan nyt kihlajaisiin mennään. Oli muutenkin mukava nähdä Arton lisäksi myös muuta porukkaa pitkästä aikaa.

Emmi jäi kotiin minua odottelemaan, sanoin käyväni vaan yhdellä. Noh, tuo legendaarinen lausehan muuttui pilkkuun asti viinalla läträämiseksi. Onneksi heseruoka lepytti minua odottavan naiseni :) Kerrankos sitä!

Eilinen päivä menikin sitten aikalailla lepäillessä, mutta myöskin illalla pidimme Kayan ja Emmin kanssa kauhuleffaillan vol 2! Leffoiksi kävimme hakemassa sellaisia tekeleitä kuin. "Pedon verta" "Splice" "Anti-Christ" sekä "Insidious" joka on mielestäni yksi parhaimpia kauhuleffoja mitä olen nähnyt. Suosittelen ehdottomasti. Kyseinen leffa on saanut sekä paljon hyvää että paskaa arvostelua. Itse kuulun kastiin joka siitä tykkäsi. Nyt hei oikeesti vittuun ne vittukummituskauhuonpaskaa-lasit ja nauttikaa kerrankin! :P

AntiChrist ei ollut niin ahdistava kuin luulin vaikka olihan siinä omat kohtansa jotka aiheuttivat allekirjoittaneen kehossa omat tuntonsa, ja nyt tarkoitin kipua. Charlotte Gainsbourgille hatunnosto kovasta roolisuorituksesta. Varmaan aika syvälle saanu mennä roolissaan. Pelottavan syvälle. Teoksen oli ohjannut Lars von Trier, joka käsittääkseni on jonkinsortin naistenvihaaja. Jos näin on niin se kyllä näkyi ja tuotiin enemmän kuin selväksi tässä teoksessa. Herran toinen teos jonka olen nähnyt "Melancholia" on myös oikein messevä elokuva. Katsastakaa jos voitte :)

Splice ja Pedon verta nyt oli ihan keskiverto solidia kamaa. Ei kummempia sanottavaa. Splice kuitenkin näistä kahdesta parempi!

Suomen nuoret jellonat sitten näköjään panneet haisemaan ja menneet voitolla yöhön. Eihän tuolta uutiselta ole voinut välttyä kun siitä jokainen Facessa kirjoittaa. Joo joo, kova suoritus ja onneksi olkoon vain näille urheilijoille, mutta jospa nyt kuitenkin napattaisiin se big one MM-mestaruus ja Olympiakulta vielä tänä vuonna, eiksje?

Otsikossani en suinkaan viitannut huomiseen kouluun ja kirjanpitoon, joka tosin sekin alkaa huomenna. Huh, toivottavasti ei olisi kovin kuivaa. Tarkoitin kuitenkin sitä, että huomenna alan väsäämään jälleen ensi toukokuuksi Teakin tehtäviä. Hyvissä ajoin aloitan tänä vuonna ja perkele, että aionkin treenata. Toukokuussa tulen olemaan parempi kuin koskaan :)






torstai 2. tammikuuta 2014

Uutta kohti!

Jep! Uusi vuosi on startannut ja sen mukana myös paluu koulun penkille. Tänään oli tämän vuoden eka koulupäivä, tosin tyhmästi tehty tämä järjestelmä kun taas huomenna alkaa pidennetty viikonloppu loppiaisen takia.

Uuden vuoden aatto meni railakkaasti juhliessa. Timo tuli käymään Jyväskylässä päivällä ja kävimme Timon, Emmin, Markuksen, Kayan ja Sini kanssa lounastamassa Sakuragawassa, joka on Jyväskylän Väinönkeskuksessa sijaitseva kiinalainen ravintola. Oikein hyvää ruokaa, kerrankin sellainen paikka missä ruoka ei ollut kovin mausteista mutta maukasta kuitenkin, aina sushia myöten :) nam!

Illalla sitten Emmin luokse kokoontui Ariesporukkaa ja pari ei-Arieslaistakin. Illanvietto siirtyi puolilta öin Jyväskylän yökerhoihin. Mukava ilta kaiken kaikkiaan. Itse Emmin kanssa lähdimme jo yöllä kahden jälkeen kun alkoi iskeä väsymys. Ei sitä enää aina jaksa niinkuin ennen.

Tänään jatkui koulu ja hyvin alkoikin: minun lisäkseni omasta luokasta oli kaksi ihmistä paikalla. No, tämä tosin ei tullut minulle mitenkään hirvittävänä yllätyksenä. Tosin, kuten jo alussa mainitsin, typerästi menee nämä lomapäivät. Noo, huomenna taas viikonloppu ja saunailta! Lauantaina olisi ohjelmana lähteä käväisemään Arton kihlajaisissa ja sunnuntaina suunnitelmissa olisi viettää leffailtaa Kayan ja Emmin kanssa.

Salilla kävin tänään treenaamassa. Deadliftissä meinasin ensin kokeilla henk. koht. ennätystä mutta parin sarjan jälkeen alkoi tulla jotenkin hutera olo. Hyvä kun ei jalat lähteny alta. Hm, ehkä tein jotenkin hutiloiden sitten tai ravinnonpuute syynä, tiedä häntä. Katsoin paremmaksi jättää kovemman rempomisen ensi kertaan. Joskus täytyy vaan myöntä tappionsa, vaikkei haluaisikaan. Rauta ei valehtele :P

Lenkkeilyyn sain taas uutta intoa kun ostin uuden MP3-soittimen. Tokihan tuo Samsung olisi, mutta MP3 on mielestäni paljon käytännöllisempi ja helpompi käyttää.


Ps. Kuulin myös että kaikista maailman ihmisistä oma äitini lukee tätä blogiani silloin tällöin Espoosta käsin, joten rakas äitini jos luet tämän, lähetän terveisiä! :)