Parisen viikkoa jälleen vierähtänyt viime tekstistä. Eipä pahemmin mitään erikoista ole tapahtunut. Yliopistokadulla poikamiesboksissamme vietämme irstasta ja railakasta elämää, ainakin minä ja Martti. Treenit, teatteri ja työt ovat sitten menneet sinä sivussa ;P
Nojoo, tänään tosiaan tajusin että työharjoittelustahan on jo herranen aika puolet takana päin. Aivan uskomatoman nopeasti mennyt 6 viikkoa. Finnkino on kyllä sellainen paikka missä nauttii olla töissä :) hyviä tyyppiä ja hyviä hommia!
Vime aikoina olen katsellut jonkin verran taas elokuvia. Voi veljet missä lienet mm. oli oikein menevä pläjäys ja Clooney iskee kyllä allekirjoittaneeseen oikein kovasti. Leffassa kävin eilen myös tsekkaamassa kauhupätkän As above so below. Ei hassumpi sekään. Vähän ehkä liikaa luotettiin taas perinteiseen säikyttelykauhuun kun minusta taas piinaava kauhu on sitä parasta.
Joukkoon on mahtunut myös joitakin erikoisuuksia tai jopa sairaita pätkiä. Saló oli kaikessa yliampuvuudessaan niin absurdia katsottavaa että ihmettelen suuresti kuinka sitä on pidetty ahdistavana. Loukkaavana ehkä kyllä, mutta eihän sitä nyt oikeasti voinut tosissaan ottaa missään vaiheessa. Kunniamaininta kuitenkin Aldo Valletti nimiselle näyttelijälle. El presidenten rooli oli jotai aivan uskomatonta. :P Mainittakoon että elokuvan ohjaaja laitettiin kylmäksi leffan ulostulon jälkeen. Oli nähtävästi vielä liikaa nuo fasistijutut italialaisille 70-luvulla.
Serbian film olikin sitten sairain leffa mitä olen koskaan nähnyt. Okei, tarina menetteli muuten iha jees, mutta pari kohtaa, etenkin se missä vauvalle tehtiin pahaa laittoi oksettamaan. Moni mietiskelee miksi sellaisia leffoja edes tehdään tai mitä niillä haetaan? Että kuinka sairas täytyy ihmisen olla että edes keksii tuollaista?
Itse näen asian niin, että on pystyttävä näyttämään elokuvissa myös niitä kaikkein sairaimpia ja pahimpia asioita. Ei ole mitään järkeä että aina kaikki menisi samalla kaavalla. Ohjaaja on Serbian filmissä tehnyt rohkeita päätöksiä ja valintoja ja nostan hänelle siitä hattua. On haettava katsojilta sitä tunnetta esiin oli se sitten positiivista tai negatiivista. Jokainen terve ihminen kokee minusta kuitenkin elokuvankohtauksen kuvottavana, mutta silloinhan juuri ohjaaja onkin onnistunut. Hänellä on ollut omat syynsä miksi valita näin ja että hänen pointtinsa jäisi varmasti mieleen. Ohjaajaa on kosolti kritisoitu. Olisi eri asia jos hän olisi mässäillyt koko pätkän ajan samalla tavalla. Minusta syyttävän sormen pitäisi lähinnä osoittaa sinne suuntaan joka ei näe mitään väärää kyseisessä kohtauksessa. Itselleni tuli huono olo ja käänsin katseen pois. Tunsin vihaa, inhoa ja halveksuntaa. Noh, ainakin herätti tunteita ja todisti että olen inhimillinen minäkin.
Leffa jota ei tee mieli katsoa uudestaan mutta päätin kuitenkin sen vilkaista. Täytyy kuitenkin muistaa että sehän on vain elokuvaa :) Sairaitakin asioita on pystyttävä käsittelemään, tuntui se sitten miltä vain. Katsokaa leffa mikäli mielitte, siihen ei kuole mutta ei se mitään katselunautintoakaan ole.
Ja sitten hiema iloisempiin aiheisiin: No mitäs sitten teatteriin? Tänään ensimmäistä kertaa tuntui siltä että Neekeripoikien harjoituksissa päästiin siihen tekemisen meininkiin. Minä en ole himmailun ystävä vaan haluan toimintaa koko ajan. Tänään päästiin tekemisen makuun ja olin tyytyväinen. Kumpa huomenna olisi samanlainen päivä :) Kärsivällisyys on toki hyvästä mutten voi itselleni mitään että kaipaan lavatoimintaa :P
Eipä oikeastaan mitään ihmeellistä. Arieksen kokous tule olemaan maanantaina ja käsittelemme siellä Arieksen syksyn. Pyörittelen päässäni nyt paria mahdollista ideaa mutta katsellaan mitä tulen niistä päättämään. Aika näyttänee :)
Ainii! Nyt on uutisoitu että vihdoinkin oltaisiin selvitetty kuka olikaan se kuuluisa Jack The Ripper joka silvoi niitä ilolintuja Lontoon kaduilla 130 vuotta sitten. Siitä muistuikin eräs hyvä elokuva mieleen jonka voisi myös vilkaista ja joka kertoo juuri tuosta tapauksesta. Katsastakaa tekin ihmeessä elokuva nimeltä From Hell. Pääosissa taisi olla Johnny Depp :)
3. Christoph Waltz
Aivan jotai mahtavaa! Siis tämä herra ei ollut mitään, ainakaan mainstream tasolla, ennen kuin Kunniattomat nostivat miehen overiksi. Herra veti mielestäni elämänsä parhaan elokuvaroolin juuri kyseisessä pätkässä ja herran edesottamukset vakuuttivat allekirjoittaneen myös elokuvissa Vettä elefanteille sekä Djangossa. Mies on erittäin lahjakas myös laulajana ja on erittäin kansainvälinen. Hyvä ettei kaikki suuruudet ole aina Yhdysvalloista tai Briteistä. Tämän herran jos saisi Sherlock Holmes 3:een Robert Downey Jr:n kanssa olisi klassikko taattu. Ehdottomasti paljon lisää hyviä rooleja herra Waltzille!
perjantai 19. syyskuuta 2014
perjantai 5. syyskuuta 2014
"Nimeni on Lombard. Kapteeni Lombard"
Heippuli!
Viikonloppu on startannut mutta itse pidättäydyn yöelämän riennoista tällä erää :) Huomenna on vielä työpäivä Kinolla ja sitten voi pari päivää taas ottaa hiukan rennommin.
Finnkinolla on nyt startannut aamupäivän esityskierrot joten ensimmäiset leffat alkavat pyörimään jo 11 hujakoilla. Päivässä näytämme about 24 esitystä joista mm. Mielensäpahoittajaa tänään peräti viisi kertaa. Kyllä sinne aina väkeä vaan ilmaantuu. Tällä hetkellä leffoissa pyörii useita pätkiä jotka myös allekirjoittanutta kiinnostavat. Saa nähdä milloin itse taas ehtii käymään. Kenties maanantaina voisi Expendaplesin käydä vilkaisemassa ;)
Kanavassa Neekerinpoikien harjoituskausi on viimein startannut virallisesti. Maanantaina kävimme ensimmäisen puoliskon kävellen läpi ja reploja treenaten. Olin itseeni tyytyväinen sillä replat ovat suhteellisen hyvin hanskassa joten pääsen paremmin keskittymään itse ilmaisemiseen kun ei ole plareja käsissä :) Toki vielä on opeteltavaa mutta onneksi olen nopea oppimaan reploja!
Ihastun hahmooni Lombardiin koko ajan yhä enemmän. Minulla on selkeä ajatus ja mielikuva päässäni millainen se on, mutten ole sitä vielä täysin saanut ilmaisussani tuotua Lombardiin. Ei kyllä vielä tarvitsekaan, sillä harjoitukset ovat vasta alussa, mutta siltikin olo on tosi varma ja siitä johtuen haluaa vaan päästä koko ajan tekemään. Kenties ensimmäinen kerta kun jo heti harjoituskauden alussa on selkeä kuva millaiseksi haluaisin roolini muodostaa. Tietysti mikäli ohjaajan taholta tulee muuttujia on se asia erikseen, mutta silti tarjoan ainakin ensin omaa mielikuvaanihahmostani :)
Toinen asia mistä pidän on että pääsen näyttelemään Martin kanssa. On luontevaa näytellä ihmisen kanssa kuka on hyvä ystävä ja joka osaa myös mainiosti esiintyä. Martin hahmo sopii hänelle myös erittäin hyvin ja on mielenkiintoista nähdä miten pääsemme revittelemään yhdessä lavalla.
Tänään pidän pitkästä aikaa koti-iltaa. Tein hyvää ruokaa ja kohta ajattelin katsastaa leffan Iron Sky:n kun sitä niin moni sen ilmestyessään kehui. Let's see!
Eipä oikeastaan mitään ihmeitä ole sattunut. Jatketaan nyt vaikka sitten listaa niistä näyttelijöistä mitkä aloitin viimeksi. En kyllä tiedä toisaalta miksi edes aloitin, mutta rustataan nyt jotakin. Saapahan ainakin tekstiä enemmän blogiin ;)
2. Tom Hardy
Tätä heppua ihailen ja fanitan kyllä kybällä. Eniten miehessä vakuuttaa hänen omistautumisensa jokaiseen rooliin muokkaamalla kehoaan erilaiseen kondikseen. Warriorissa mies oli mma-kropassaan vakuuttava mutta vielä enemmän minua siltikin vakuutti hänen Banen roolinsa The Dark Knight Risesissa. Jos Ledger omisti täysin kakkososan niin Hardy nappaa tässä leffassa tuon saman pokaalin. Kiitos kun kävitte Bale ja Hathaway mutta no thanks. Eikä miehen näyttelijäntaidoissakaan sen puolin moittimista ole. Pappi Lukkari Talonpoika Vakooja onkin vielä katsomatta!
Viikonloppu on startannut mutta itse pidättäydyn yöelämän riennoista tällä erää :) Huomenna on vielä työpäivä Kinolla ja sitten voi pari päivää taas ottaa hiukan rennommin.
Finnkinolla on nyt startannut aamupäivän esityskierrot joten ensimmäiset leffat alkavat pyörimään jo 11 hujakoilla. Päivässä näytämme about 24 esitystä joista mm. Mielensäpahoittajaa tänään peräti viisi kertaa. Kyllä sinne aina väkeä vaan ilmaantuu. Tällä hetkellä leffoissa pyörii useita pätkiä jotka myös allekirjoittanutta kiinnostavat. Saa nähdä milloin itse taas ehtii käymään. Kenties maanantaina voisi Expendaplesin käydä vilkaisemassa ;)
Kanavassa Neekerinpoikien harjoituskausi on viimein startannut virallisesti. Maanantaina kävimme ensimmäisen puoliskon kävellen läpi ja reploja treenaten. Olin itseeni tyytyväinen sillä replat ovat suhteellisen hyvin hanskassa joten pääsen paremmin keskittymään itse ilmaisemiseen kun ei ole plareja käsissä :) Toki vielä on opeteltavaa mutta onneksi olen nopea oppimaan reploja!
Ihastun hahmooni Lombardiin koko ajan yhä enemmän. Minulla on selkeä ajatus ja mielikuva päässäni millainen se on, mutten ole sitä vielä täysin saanut ilmaisussani tuotua Lombardiin. Ei kyllä vielä tarvitsekaan, sillä harjoitukset ovat vasta alussa, mutta siltikin olo on tosi varma ja siitä johtuen haluaa vaan päästä koko ajan tekemään. Kenties ensimmäinen kerta kun jo heti harjoituskauden alussa on selkeä kuva millaiseksi haluaisin roolini muodostaa. Tietysti mikäli ohjaajan taholta tulee muuttujia on se asia erikseen, mutta silti tarjoan ainakin ensin omaa mielikuvaanihahmostani :)
Toinen asia mistä pidän on että pääsen näyttelemään Martin kanssa. On luontevaa näytellä ihmisen kanssa kuka on hyvä ystävä ja joka osaa myös mainiosti esiintyä. Martin hahmo sopii hänelle myös erittäin hyvin ja on mielenkiintoista nähdä miten pääsemme revittelemään yhdessä lavalla.
Tänään pidän pitkästä aikaa koti-iltaa. Tein hyvää ruokaa ja kohta ajattelin katsastaa leffan Iron Sky:n kun sitä niin moni sen ilmestyessään kehui. Let's see!
Eipä oikeastaan mitään ihmeitä ole sattunut. Jatketaan nyt vaikka sitten listaa niistä näyttelijöistä mitkä aloitin viimeksi. En kyllä tiedä toisaalta miksi edes aloitin, mutta rustataan nyt jotakin. Saapahan ainakin tekstiä enemmän blogiin ;)
2. Tom Hardy
Tätä heppua ihailen ja fanitan kyllä kybällä. Eniten miehessä vakuuttaa hänen omistautumisensa jokaiseen rooliin muokkaamalla kehoaan erilaiseen kondikseen. Warriorissa mies oli mma-kropassaan vakuuttava mutta vielä enemmän minua siltikin vakuutti hänen Banen roolinsa The Dark Knight Risesissa. Jos Ledger omisti täysin kakkososan niin Hardy nappaa tässä leffassa tuon saman pokaalin. Kiitos kun kävitte Bale ja Hathaway mutta no thanks. Eikä miehen näyttelijäntaidoissakaan sen puolin moittimista ole. Pappi Lukkari Talonpoika Vakooja onkin vielä katsomatta!
sunnuntai 31. elokuuta 2014
Jälleen lavalle!
Hellou!
Vapaapäivää viettelen Laukaassa tällä hetkellä. Huominen päivä on myös vapaata eikä oikeastaan ole muuta ohjelmaa kuin illan harjoitukset Kuusaassa.
Huomenna siis Neekeripojat jatkuvat ja olen innoissani. Tekstiä olen tankannut päähän ja kolmesta näytöksestä kaksi on jo nupissa. Mahtavaa! Tietysti saa nähdä miten ne huomenna muistuvat sinä tekemisen lomassa, mutta luotto on kova! Pienen paussin jälkeen onkin mukava palata ohjaajan pallilta itse näyttämön puolelle :)
Mitä tulee omaan kirjoittamiseeni, on sekin edennyt hiukan. Etenen varovasti ja tekstiä maistellen siltä varalta että kirjottaisin jotain aivan kaameata kaasua. Tähän asti mennyt ihan hyvällä mallilla. Omissa teksteissäni tapanani on ollut aina kirjoittaa öisin, koska silloin siihen on enemmän aikaa ja jotenkin ajatus tuntuu rullaavan paremin. Tosin ihmetytti välillä Teattrin Vihaajassa kun tekstiä kuunteli ja joku yksittäinen kohta kuulosti sangen mainiolta että onko tuo todella minun päästäni
tullut yöllä kolmen aikaan. Noo, saapi nyt nähdä mitä saan aikaiseksi. Väkisin ei pidä tehdä mitään!
Keskivikkona kuulin hyviä uutisia. Kävimme viime viikolla Martin ja Paavon (Kivenpörittäjän) kanssa Helsingissä erään indieleffan koekuvauksissa. Leffa on nimeltään Out ja sitä kuvataan yhteensä seitsemässä eri maassa. Kaikkien maiden pätkät laitetaan yhteen ja siitä tulee siis kokopitkä elokuva jonka ensi-ilta on ensi maaliskuussa Lontoossa.
Häpesin omaa näyttelijäntyötäni, sillä kameran edessä minulle ei ole kertynyt niin paljon kokemusta. Lähdin Helsingistä lyötynä ja nöyryytettynä ainakin omasta mielestäni. Hävetti miten saatoin tarjota niin surkeaa ulosantia. Martilla ja Paavolla oli kuulemma mennyt vähintääkin yhtä huonosti minun jälkeeni.
Keskiviikkoaamuna sain kuulla Martilta että hän oli päässyt mukaan ja saanut roolin. Olin hänen puolestaan tyytyväinen että sentäs joku on laittanut siellä parastaan. Sitten vikaisin oman s-postini ja siellä oli minulle viesti jossa ilmoitettiin että minäkin olisin mukana... MITÄ HELVETTIÄ? Huhhuh. Oli aika sanaton fiilis kirjaimellisesti. Olin niin varma että mokasin ja totaalisesti mutta niin vaan kävi että pääsin mukaan ja on nyt tosi hyvä fiilis sen suhteen :) Myös Paavo oli saanut roolin. Me kolme haimme kolmeen tarjolla olevaan rooliin ja kaikki lunastimme ne. Mahtavaa! :)
Mitä sitten kuulu teatterin ulkopuolelle? Noh, Finnkinolla hommat ovat edelleen jatkuneet ja nautin olostani siellä. 3 viikkoa työharjoittelua takana ja 9 edessä. Nopeasti mennyt jo tämäkin aika.
Finnkinon henkilökuntaan kuulumisesta on se hyöty, että pääsee leffaan omalla ajalla aina ilmaiseksi :) Kävin katsastamassa viikko sitten leffassa Lucy nimisen elokuvan jossa pääosaa näytteli Scarlett Johansson. Ei hullumpi pätkä. Ei mikään mestariteos, mutta kyllä se aina Ponterosan voitti ;)
Työpaikalla ollut myös puhetta lempileffoista ja lempinäyttelijöistä. Joulunahan tein huvin vuoksi top 23 suomalaista näyttelijää jotka minuun vetoavat. Viime päivinä olen sitten pohtinut myös samanlaista listaa ulkomaalaisista. Onhan noita monia, jotka saavat minut viihtymään leffan parissa. Miksipä niitäkin ei kirjoittelisi ylös ja tsekkaisi myöhemmin kuinka moni jaksaa vielä kiinnostaa :)
En laita näitä mihinkään järjestykseen. Inffoan kyllä kyseisen jantterin kohdalla filiksiä hänen näyttelijäntyöstään. Jos joku on ylise muiden, teen sen kyllä selväksi
Elikkä:
1. William Fichtner
Kyseiseen heeboon tutuistuin aikoinaan kun tv:stä tuli sarja nimeltä Prison Break. Fichtner näytteli tuolloin agentti Alexander Mahonea joka metsästi karkureita. Fichtnerissä on sitä kuuluisaa karismaa, mikä miellyttää ainakin minua. Herran uusin leffa on tällä hetkellä leffassa pyörivä Teenage Mutant Ninja Turtles - elokuva. Itse en mikään Turtles fani ole, mutta kyllähän sen voisi vilkaista jo melkein Fichtnerin takia. Prison Breakissa pääsi näyttelemään sekä kylmäveristä pahista, että rakkaansa menettänyttä babyfacea. Onnistui molemmissa mielestäni mainiosti.
Vapaapäivää viettelen Laukaassa tällä hetkellä. Huominen päivä on myös vapaata eikä oikeastaan ole muuta ohjelmaa kuin illan harjoitukset Kuusaassa.
Huomenna siis Neekeripojat jatkuvat ja olen innoissani. Tekstiä olen tankannut päähän ja kolmesta näytöksestä kaksi on jo nupissa. Mahtavaa! Tietysti saa nähdä miten ne huomenna muistuvat sinä tekemisen lomassa, mutta luotto on kova! Pienen paussin jälkeen onkin mukava palata ohjaajan pallilta itse näyttämön puolelle :)
Mitä tulee omaan kirjoittamiseeni, on sekin edennyt hiukan. Etenen varovasti ja tekstiä maistellen siltä varalta että kirjottaisin jotain aivan kaameata kaasua. Tähän asti mennyt ihan hyvällä mallilla. Omissa teksteissäni tapanani on ollut aina kirjoittaa öisin, koska silloin siihen on enemmän aikaa ja jotenkin ajatus tuntuu rullaavan paremin. Tosin ihmetytti välillä Teattrin Vihaajassa kun tekstiä kuunteli ja joku yksittäinen kohta kuulosti sangen mainiolta että onko tuo todella minun päästäni
tullut yöllä kolmen aikaan. Noo, saapi nyt nähdä mitä saan aikaiseksi. Väkisin ei pidä tehdä mitään!
Keskivikkona kuulin hyviä uutisia. Kävimme viime viikolla Martin ja Paavon (Kivenpörittäjän) kanssa Helsingissä erään indieleffan koekuvauksissa. Leffa on nimeltään Out ja sitä kuvataan yhteensä seitsemässä eri maassa. Kaikkien maiden pätkät laitetaan yhteen ja siitä tulee siis kokopitkä elokuva jonka ensi-ilta on ensi maaliskuussa Lontoossa.
Häpesin omaa näyttelijäntyötäni, sillä kameran edessä minulle ei ole kertynyt niin paljon kokemusta. Lähdin Helsingistä lyötynä ja nöyryytettynä ainakin omasta mielestäni. Hävetti miten saatoin tarjota niin surkeaa ulosantia. Martilla ja Paavolla oli kuulemma mennyt vähintääkin yhtä huonosti minun jälkeeni.
Keskiviikkoaamuna sain kuulla Martilta että hän oli päässyt mukaan ja saanut roolin. Olin hänen puolestaan tyytyväinen että sentäs joku on laittanut siellä parastaan. Sitten vikaisin oman s-postini ja siellä oli minulle viesti jossa ilmoitettiin että minäkin olisin mukana... MITÄ HELVETTIÄ? Huhhuh. Oli aika sanaton fiilis kirjaimellisesti. Olin niin varma että mokasin ja totaalisesti mutta niin vaan kävi että pääsin mukaan ja on nyt tosi hyvä fiilis sen suhteen :) Myös Paavo oli saanut roolin. Me kolme haimme kolmeen tarjolla olevaan rooliin ja kaikki lunastimme ne. Mahtavaa! :)
Mitä sitten kuulu teatterin ulkopuolelle? Noh, Finnkinolla hommat ovat edelleen jatkuneet ja nautin olostani siellä. 3 viikkoa työharjoittelua takana ja 9 edessä. Nopeasti mennyt jo tämäkin aika.
Finnkinon henkilökuntaan kuulumisesta on se hyöty, että pääsee leffaan omalla ajalla aina ilmaiseksi :) Kävin katsastamassa viikko sitten leffassa Lucy nimisen elokuvan jossa pääosaa näytteli Scarlett Johansson. Ei hullumpi pätkä. Ei mikään mestariteos, mutta kyllä se aina Ponterosan voitti ;)
Työpaikalla ollut myös puhetta lempileffoista ja lempinäyttelijöistä. Joulunahan tein huvin vuoksi top 23 suomalaista näyttelijää jotka minuun vetoavat. Viime päivinä olen sitten pohtinut myös samanlaista listaa ulkomaalaisista. Onhan noita monia, jotka saavat minut viihtymään leffan parissa. Miksipä niitäkin ei kirjoittelisi ylös ja tsekkaisi myöhemmin kuinka moni jaksaa vielä kiinnostaa :)
En laita näitä mihinkään järjestykseen. Inffoan kyllä kyseisen jantterin kohdalla filiksiä hänen näyttelijäntyöstään. Jos joku on ylise muiden, teen sen kyllä selväksi
Elikkä:
1. William Fichtner
Kyseiseen heeboon tutuistuin aikoinaan kun tv:stä tuli sarja nimeltä Prison Break. Fichtner näytteli tuolloin agentti Alexander Mahonea joka metsästi karkureita. Fichtnerissä on sitä kuuluisaa karismaa, mikä miellyttää ainakin minua. Herran uusin leffa on tällä hetkellä leffassa pyörivä Teenage Mutant Ninja Turtles - elokuva. Itse en mikään Turtles fani ole, mutta kyllähän sen voisi vilkaista jo melkein Fichtnerin takia. Prison Breakissa pääsi näyttelemään sekä kylmäveristä pahista, että rakkaansa menettänyttä babyfacea. Onnistui molemmissa mielestäni mainiosti.
torstai 21. elokuuta 2014
After long month
Hei!
Tosiaankin nyt on kulunut kuukausi edellisestä kirjoituksesta. Syynä tähän on ollut pienoiset ongelmat tämän blogisivun kanssa mutta nyt kaikki sitten skulaa taas oikein hyvin. Paljon on tapahtunut asiaa kuukauden aikana, joten en oikein tiedä mistä aloittaa. Aloitetaan nyt jotain, siitähän se kuitenkin alkaa.
Pitkän ja hyvin kuuman heinäkuun jälkeen elokuu on sitten ollutkin sangen viileä ja sateinen. Elokuun alussa meillä oli viimeinen Kivenpyörittäjän Kylä - esitys Fennian väelle ja esitys meni mielestäni sangen hyvin ottaen huomioon että 1,5 viikkoa oli edellisestä väliä eikä välissä ollut mitään treeniä.
Oli hieno kokemus laittaa vielä täysillä itsensä likoon one more time Kanavan kesälavalla. Se fiilis kun monta sataa ihmistä taputtaa lopussa, sitä tunnetta tulee ikävä. Kyllä siinä tuli tsekattua pidemmällä silmäyksellä yleisöä ennen kuin poistui kulisseihin. Hieno kesä ollut Kanavassa jälleen kerra. Kiitos siitä. Sinne on mukava palata vielä joskus :)
Mitä tulee Neekerin poikiin niin ensimmäiset harkat olivatkin vasta nyt viime viikonloppuna. Syynä tähän aikailuun on ollut kaikenlainen säätö siellä päässä, mutta teksti tuli tämän kuun alussa ja opettelu on täydessä vauhdissa :)
Teksti on mainio ja porukka myös. Seuraava kokoontuminen meillä onkin vasta ensimmäinen syyskuuta ja sitten homma polkaistaan kunnolla käyntiin. Kapteeni Lombard tulee olemaan silloin hyvin hallussa !
Mitä sitten tulee Arieksen Teatterin Vihaajaan? Noh, kaikenlaista on senkin kanssa koettu, mutta sanotaan nyt jotakin:
Pari päivää ennen ensi-iltaa kävimme tosiaan Martin kanssa hiukan irrottelemassa Tallinnan puolella. Kotimatkalla bussissa Martti sitten totesi että tämä on hänen 9 vuoden teatteriuransa suurin hetki ja että hän odottaa enemmän kuin innolla ensi-iltaa. Olin mielissäni koska sain kunnian tarjota hyvälle ystävälleni tämän hetken.
Miten ensi-ilta sitten meni? Ei kahta sanaa. MAINIOSTI! Intensiteetti oli kohdillaan, tarina rullasi hyvin, laahausta ei ollut ja näyttelijät pistivät itsensä peliin enemmäin kuin täysillä ja mikä tärkeintä, yleisö rakasti esitystä.
Keskisuomalainen oli tosiaan katsomassa teostamme ja tässä siitä arvostelu:
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10203610733684575&set=a.1078094228244.13699.1102892598&type=1&theater
Osin allekirjoitan kriitikon mietteet, mutta osin myös olen eri mieltä. Käsitin kuitenkin että teksti oli ollut mieleinen mutta että hahmoihin olisin voinut satsata enempi, nooh, mielestäni kuitenkin suht. kelpo kritiikki ekaksi kerraksi :)
Muut esitykset menivät sitten omalla painollaan ja toki ohjaajana olin aina katsomassa teosta. En enää antanut palautetta sillä mielestäni Ensi-illan jälkeen vastuu on enempi näyttelijöiden omassa tavassa ajatella ei enää minun. Toki sanoin aina oman mielipiteeni esityksen kokonaiskulusta, oliko se laiskaa vai hyvässä tahdissa etenemistä.
Teos herätti ajatuksia ja hyvä niin. Joskus katsomosta poistui katsoja koska ahdistui liikaa ja olin salaa hieman tyytyväinen siitä. En niinkään sen takia että hän ahdistui vaan siitä, että teos oli niin voimakkaasti vaikuttanut häneen. Martti, Kaya ja Markus vaan näyttelivät niin helvetin hyvin roolinsa.
Kuitenkin viimeisten esitysten aikana tapahtui harmillinen käänne kun Kaya sairastui niin ettei kahta viimeistä esitystä pystytty esittämään. Tietenkään kukaan ei voi sairauksille mitään, mutta tilanteesta jäi kuitenkin hampaankoloon allekirjoittaneelle, sillä moinen teos olisi ansainnut paremman lopun. Noh, tämäkin tietysti on teatterin arkea ja eihän ne asiat tietysti mene aina kuin on suunniteltu valitettavasti. Aries-Teatterin Teatterin Vihaaja kerkesi nähdä 5 esitystä. Kiitos kaikille katsojille jotka tulitte paikalle todistamaan tätä teosta ja niille jotka sitä eivät nähneet, pahoittelen syvästi, mutta lupaan että uudet tuulet puhaltavat piakkoin :)
Nyt ei ole siis Arieksen taiteellisen johtajan aika jäädä tuleen makaamaan vaan ajatuksissa on jo kypsymässä ja valmiina paperille sylkäistäväksi uusi teksti. Komedia, joka tulee olemaan L-teoriaakin parempi (siitä kyllä tulee hankalaa)
Ensin ajattelin että jättäisin tekstit nyt toistaiseksi ja keskityn Neekerinpoikiin ja siihen mitä rakastan tehdä eniten: näytellä. Kuitenkin Vihaajan lopetus noin töksähtäen haastaa minut vielä tekemään yhden teoksen jonka aion saattaa kunnialla loppuun. L-teorian minut sai tekemään halu tehdä onnistunut komedia: onnistuin. Tämän jälkeen minut haastoi halu tehdä vakavampi teos: onnistuin. Periaatteessa olen jo todistanut itselleni pystyväni kirjoittamaan kumpaakin, mutta kuitenkin minua vielä haastaa halu tehdä yksi teos johon aion satsata enemmän kuin aikaisempiin. Kolmas kerta toden sanoo. En vielä tiedä milloin se valmistuu, en vielä tiedä tarkkaan millainen se on enkä sitä ketkä siinä tulevat näyttelemään, mutta sen tiedän että se alkaa nyt!
Mitä sitten kuuluu teatterin ulkopuoliseen elämään? Noh, olen nyt sitten virallisesti muuttanut Martin ja Aten kanssa tähän Jyväskylän Yliopistokadulle asumaan. Pari viikkoa tässä nyt asuneena voin todeta tämän olevan hyvä päätös. Mikäs sen parempi kuin asua kahden parhaan ystävänsä kanssa yhdessä.
Työharjoittelu alkoi myös 11. päivä Finnkinolla. Minua jännitti aivan jumalattomasti kuinka handlaan kassatyöskentelyn kun se on aivan uutta, mutta huomasin jo tunnin jälkeen osaavani perusasiat ja nyt sitä on tullut tehtyä jo puolitoista viikkoa. Toki joka päivä oppii jotain uutta, mutta ei se nyt mitään ydinfysiikkaa ollutkaan.
Finnkino on mukava työpaikka. Porukka siellä on rentoa, ystävällistä ja auttavaista. Yksinkertaisesti mukava ympäristö tulla töihin :) Joka päivä näkee erilaisia ihmisiä ja myös loistavia hahmoja ;) Olen huomannut muuten että olen tehnyt Finnkinolla parhaan roolityöni ikinä: asiakaspalvelijan roolityön. Se miten heittäydyin siihen niin luontevasti yllätti itsenikin. Kumpa kaikkiin rooleihin syventyisi yhtä hyvin ja nopeasti.
Viime viikonloppuna Harjunen, Julia ja Juhis kävivät visiitillä täällä meidän lukaalissa. Juhis on siis minun ja Harjusen inttikaveri ja oli mukava nähdä myös häntä. :)
Tälläistä tähän elämään. Nyt kun sain taas bloggerin toimimaan niin aloitan kirjoittelemisen tiuhemmin :) Varmasti paljon jäi kertomatta, mutta jääköön. Aina ehtii tapahtua uutta!
Tosiaankin nyt on kulunut kuukausi edellisestä kirjoituksesta. Syynä tähän on ollut pienoiset ongelmat tämän blogisivun kanssa mutta nyt kaikki sitten skulaa taas oikein hyvin. Paljon on tapahtunut asiaa kuukauden aikana, joten en oikein tiedä mistä aloittaa. Aloitetaan nyt jotain, siitähän se kuitenkin alkaa.
Pitkän ja hyvin kuuman heinäkuun jälkeen elokuu on sitten ollutkin sangen viileä ja sateinen. Elokuun alussa meillä oli viimeinen Kivenpyörittäjän Kylä - esitys Fennian väelle ja esitys meni mielestäni sangen hyvin ottaen huomioon että 1,5 viikkoa oli edellisestä väliä eikä välissä ollut mitään treeniä.
Oli hieno kokemus laittaa vielä täysillä itsensä likoon one more time Kanavan kesälavalla. Se fiilis kun monta sataa ihmistä taputtaa lopussa, sitä tunnetta tulee ikävä. Kyllä siinä tuli tsekattua pidemmällä silmäyksellä yleisöä ennen kuin poistui kulisseihin. Hieno kesä ollut Kanavassa jälleen kerra. Kiitos siitä. Sinne on mukava palata vielä joskus :)
Mitä tulee Neekerin poikiin niin ensimmäiset harkat olivatkin vasta nyt viime viikonloppuna. Syynä tähän aikailuun on ollut kaikenlainen säätö siellä päässä, mutta teksti tuli tämän kuun alussa ja opettelu on täydessä vauhdissa :)
Teksti on mainio ja porukka myös. Seuraava kokoontuminen meillä onkin vasta ensimmäinen syyskuuta ja sitten homma polkaistaan kunnolla käyntiin. Kapteeni Lombard tulee olemaan silloin hyvin hallussa !
Mitä sitten tulee Arieksen Teatterin Vihaajaan? Noh, kaikenlaista on senkin kanssa koettu, mutta sanotaan nyt jotakin:
Pari päivää ennen ensi-iltaa kävimme tosiaan Martin kanssa hiukan irrottelemassa Tallinnan puolella. Kotimatkalla bussissa Martti sitten totesi että tämä on hänen 9 vuoden teatteriuransa suurin hetki ja että hän odottaa enemmän kuin innolla ensi-iltaa. Olin mielissäni koska sain kunnian tarjota hyvälle ystävälleni tämän hetken.
Miten ensi-ilta sitten meni? Ei kahta sanaa. MAINIOSTI! Intensiteetti oli kohdillaan, tarina rullasi hyvin, laahausta ei ollut ja näyttelijät pistivät itsensä peliin enemmäin kuin täysillä ja mikä tärkeintä, yleisö rakasti esitystä.
Keskisuomalainen oli tosiaan katsomassa teostamme ja tässä siitä arvostelu:
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10203610733684575&set=a.1078094228244.13699.1102892598&type=1&theater
Osin allekirjoitan kriitikon mietteet, mutta osin myös olen eri mieltä. Käsitin kuitenkin että teksti oli ollut mieleinen mutta että hahmoihin olisin voinut satsata enempi, nooh, mielestäni kuitenkin suht. kelpo kritiikki ekaksi kerraksi :)
Muut esitykset menivät sitten omalla painollaan ja toki ohjaajana olin aina katsomassa teosta. En enää antanut palautetta sillä mielestäni Ensi-illan jälkeen vastuu on enempi näyttelijöiden omassa tavassa ajatella ei enää minun. Toki sanoin aina oman mielipiteeni esityksen kokonaiskulusta, oliko se laiskaa vai hyvässä tahdissa etenemistä.
Teos herätti ajatuksia ja hyvä niin. Joskus katsomosta poistui katsoja koska ahdistui liikaa ja olin salaa hieman tyytyväinen siitä. En niinkään sen takia että hän ahdistui vaan siitä, että teos oli niin voimakkaasti vaikuttanut häneen. Martti, Kaya ja Markus vaan näyttelivät niin helvetin hyvin roolinsa.
Kuitenkin viimeisten esitysten aikana tapahtui harmillinen käänne kun Kaya sairastui niin ettei kahta viimeistä esitystä pystytty esittämään. Tietenkään kukaan ei voi sairauksille mitään, mutta tilanteesta jäi kuitenkin hampaankoloon allekirjoittaneelle, sillä moinen teos olisi ansainnut paremman lopun. Noh, tämäkin tietysti on teatterin arkea ja eihän ne asiat tietysti mene aina kuin on suunniteltu valitettavasti. Aries-Teatterin Teatterin Vihaaja kerkesi nähdä 5 esitystä. Kiitos kaikille katsojille jotka tulitte paikalle todistamaan tätä teosta ja niille jotka sitä eivät nähneet, pahoittelen syvästi, mutta lupaan että uudet tuulet puhaltavat piakkoin :)
Nyt ei ole siis Arieksen taiteellisen johtajan aika jäädä tuleen makaamaan vaan ajatuksissa on jo kypsymässä ja valmiina paperille sylkäistäväksi uusi teksti. Komedia, joka tulee olemaan L-teoriaakin parempi (siitä kyllä tulee hankalaa)
Ensin ajattelin että jättäisin tekstit nyt toistaiseksi ja keskityn Neekerinpoikiin ja siihen mitä rakastan tehdä eniten: näytellä. Kuitenkin Vihaajan lopetus noin töksähtäen haastaa minut vielä tekemään yhden teoksen jonka aion saattaa kunnialla loppuun. L-teorian minut sai tekemään halu tehdä onnistunut komedia: onnistuin. Tämän jälkeen minut haastoi halu tehdä vakavampi teos: onnistuin. Periaatteessa olen jo todistanut itselleni pystyväni kirjoittamaan kumpaakin, mutta kuitenkin minua vielä haastaa halu tehdä yksi teos johon aion satsata enemmän kuin aikaisempiin. Kolmas kerta toden sanoo. En vielä tiedä milloin se valmistuu, en vielä tiedä tarkkaan millainen se on enkä sitä ketkä siinä tulevat näyttelemään, mutta sen tiedän että se alkaa nyt!
Mitä sitten kuuluu teatterin ulkopuoliseen elämään? Noh, olen nyt sitten virallisesti muuttanut Martin ja Aten kanssa tähän Jyväskylän Yliopistokadulle asumaan. Pari viikkoa tässä nyt asuneena voin todeta tämän olevan hyvä päätös. Mikäs sen parempi kuin asua kahden parhaan ystävänsä kanssa yhdessä.
Työharjoittelu alkoi myös 11. päivä Finnkinolla. Minua jännitti aivan jumalattomasti kuinka handlaan kassatyöskentelyn kun se on aivan uutta, mutta huomasin jo tunnin jälkeen osaavani perusasiat ja nyt sitä on tullut tehtyä jo puolitoista viikkoa. Toki joka päivä oppii jotain uutta, mutta ei se nyt mitään ydinfysiikkaa ollutkaan.
Finnkino on mukava työpaikka. Porukka siellä on rentoa, ystävällistä ja auttavaista. Yksinkertaisesti mukava ympäristö tulla töihin :) Joka päivä näkee erilaisia ihmisiä ja myös loistavia hahmoja ;) Olen huomannut muuten että olen tehnyt Finnkinolla parhaan roolityöni ikinä: asiakaspalvelijan roolityön. Se miten heittäydyin siihen niin luontevasti yllätti itsenikin. Kumpa kaikkiin rooleihin syventyisi yhtä hyvin ja nopeasti.
Viime viikonloppuna Harjunen, Julia ja Juhis kävivät visiitillä täällä meidän lukaalissa. Juhis on siis minun ja Harjusen inttikaveri ja oli mukava nähdä myös häntä. :)
 |
| Paljon on muuttunut kolmessa vuodessa :) |
 |
| Kuten Juhis sen sanoi :"Vuodet ne vierivät, mutta ystävyys pysyy" |
Tälläistä tähän elämään. Nyt kun sain taas bloggerin toimimaan niin aloitan kirjoittelemisen tiuhemmin :) Varmasti paljon jäi kertomatta, mutta jääköön. Aina ehtii tapahtua uutta!
maanantai 28. heinäkuuta 2014
Hetken hengähdys
Moi!
Kuluneeseen viikkoon on taas mahtunut vaikka ja mitä. Helsingissä tuli vierailtua Martin, Hennan ja Emmin kanssa ja Kivnpyörittäjäkin saatiin viimein päätökseen eilen illalla. Kauan ei kuitenkaan tarvitse uusia tuulia vartoa sillä Arieksen Teatterin Vihaajan ensi-ilta on ensi perjantaina ja Neekerinpoikien ekat harkat käynnistyvät maanantaina!
Viime keskiviikkona Kanavan esityksen jälkeen hyppäsimme Martin autoon ja haimme Emmin ja Hennan Jyväskylästä kyytiimme ja lähdimme kohti Helsingin Hietaniemen rantaa, jossa olimme avustamassa leffan Vapaita - kuvauksissa. Hyvin aikaisin aamulla sen loputtua menimme punkkaamaan teatteriystäväni Jaakko Repolan luokse, joka sangen avokätisesti tarjosi asuntonsa meille muutamaksi tunniksi. Jään hänelle velkaa tästä. Kiitos Jaakko <3
Muutama tunti nukuttuamme matkamme jatkui Luokkakokous - elokuvaa avustamaan ja sieltä illalla suoraan taas Hietsuun. Aamulla nukuimme taas muutaman tunnin ja sitten lähdimme ajamaan takaisin kohti Jyväskylää.
Kaiken kaikkiaan oikein mukava reissu vaikka olikin koko ajan jumalaton kiirus ja uni jäi hiukan vähemmälle. Kuski kuitenkin pysyi tolkuissaan ratin takana ja sehän se tärkeintä on.
Reissusta palattuamme alkoikin sitten Kivenpyörittäjä olla melkein taputeltu. Perjantain esitys tuntui menevän jotenki laiskasti väsymyksetä ja kuumuudesta johtuen mutta sunnuntain kaksi viimeistä olikin sitten jo parempaa tasoa.
Nyt se on sitten ohi. Okei, vielä 6. päivä on Fennialle ylimääräinen esitys, mutta sitten Kivenpyörittäjä on historiaa. Minulta kysyttiin eilen onko haikea fiilis. Ei ole. Tämän oli jo aika päättyä ja uuden alkaa. Ajatukseni ovatkin jo tulevassa. Saa nähdä toki mitkä ovat fiilikset tuolloin 6. päivä kun se tulee olemaan viimeinen esiintymiseni Kanavan kesälavalla. Toivottavasti ei kuitenkaan loppuelämän viimeinen :P
Olihan se kuitenkin taas mukava kokemus tämäkin projekti :)
Tosiaan, Arieksessa oli tänään toiseksi viimeinen läpimeno ja huomenna tarjoillaankin sitten ennakkoa muille Arieslaisille joka toiminee samalla myös kenraalina. Olin enemmän kuin tyytyväinen tähän päivään samoin kuin lauantain tekemiseen. Teos on valmis ei siitä pääse yli eikä ympäri. Aivan mahtavaa katsottavaa ja jos sitä ei joku tule myös huomaamaan niin ihmettelen suuresti. Hattua nostan tälle kolmikolle joka on tehny vitummoisen duunin.
Perjantainen ensi-ilta jännittää minua myös sen takia että Keskisuomalaiselta tulee kriitikko arvostelemaan teokseni. Siis ihan oikea kriitikko. MINUN TEOSTANI arvioimaan. Jotenkin uskomaton tunne. Muistan kun teatteriurani alkuvuosina koko teatteria tuntu jännittävän jumalattomasti kun kriitikko tulee arvostelemaan kuinka tulkitsemme tunnetun tekstin, mutta nyt teksti on kokonaan omaa käsialaa ja omia ajatuksia sisältävä kuten ohjauskin. Aivan mahtava tunne. Oli arvostelu millainen tahansa, tunnen oloni voittajaksi joka tapauksessa :) Perjantai tulee olemaan hieno päivä!
Martin kanssa otamme kuitenkin viimeisen irtioton ennen perjantaita sillä lähdemme Tallinnaa kohti keskiviikkona ja tulemma torstai-iltana takaisin. Reissulla olisi tarkoitus juhlia Kivenpyörittäjän loppua ja Martin synttäreitä :P
Viikon päästä alkaakin sitten Neekeripojat ja Lombard on enemmän kuin valmiina. Tahtoisin jo saada tekstin käsiini jotta voin alkaa tankata sitä. Marraskuun 14. päivä tulee olemaan ensi-ilta joten sinne asti on mahtavuutta luvassa. Jännitän myös millainen ohjaaja Kaarina Leinonen mahtaa olla :P
Vuokrasopimuksen allekirjoitin tänään ja muutan siis nyt elokuussa asumaan Martin ja Aten kanssa kämppiksiksi Jyväskylän yliopiston kadulle. Viikon päästä pitäisi alkaa kamoja roudaamaan jahka nyt ensin saadaan nämä ensi-ilta valmistelut tehtyä :)
Kuluneeseen viikkoon on taas mahtunut vaikka ja mitä. Helsingissä tuli vierailtua Martin, Hennan ja Emmin kanssa ja Kivnpyörittäjäkin saatiin viimein päätökseen eilen illalla. Kauan ei kuitenkaan tarvitse uusia tuulia vartoa sillä Arieksen Teatterin Vihaajan ensi-ilta on ensi perjantaina ja Neekerinpoikien ekat harkat käynnistyvät maanantaina!
Viime keskiviikkona Kanavan esityksen jälkeen hyppäsimme Martin autoon ja haimme Emmin ja Hennan Jyväskylästä kyytiimme ja lähdimme kohti Helsingin Hietaniemen rantaa, jossa olimme avustamassa leffan Vapaita - kuvauksissa. Hyvin aikaisin aamulla sen loputtua menimme punkkaamaan teatteriystäväni Jaakko Repolan luokse, joka sangen avokätisesti tarjosi asuntonsa meille muutamaksi tunniksi. Jään hänelle velkaa tästä. Kiitos Jaakko <3
Muutama tunti nukuttuamme matkamme jatkui Luokkakokous - elokuvaa avustamaan ja sieltä illalla suoraan taas Hietsuun. Aamulla nukuimme taas muutaman tunnin ja sitten lähdimme ajamaan takaisin kohti Jyväskylää.
Kaiken kaikkiaan oikein mukava reissu vaikka olikin koko ajan jumalaton kiirus ja uni jäi hiukan vähemmälle. Kuski kuitenkin pysyi tolkuissaan ratin takana ja sehän se tärkeintä on.
Reissusta palattuamme alkoikin sitten Kivenpyörittäjä olla melkein taputeltu. Perjantain esitys tuntui menevän jotenki laiskasti väsymyksetä ja kuumuudesta johtuen mutta sunnuntain kaksi viimeistä olikin sitten jo parempaa tasoa.
Nyt se on sitten ohi. Okei, vielä 6. päivä on Fennialle ylimääräinen esitys, mutta sitten Kivenpyörittäjä on historiaa. Minulta kysyttiin eilen onko haikea fiilis. Ei ole. Tämän oli jo aika päättyä ja uuden alkaa. Ajatukseni ovatkin jo tulevassa. Saa nähdä toki mitkä ovat fiilikset tuolloin 6. päivä kun se tulee olemaan viimeinen esiintymiseni Kanavan kesälavalla. Toivottavasti ei kuitenkaan loppuelämän viimeinen :P
Olihan se kuitenkin taas mukava kokemus tämäkin projekti :)
 | ||
| Kuva: Leena Hyttinen |
Tosiaan, Arieksessa oli tänään toiseksi viimeinen läpimeno ja huomenna tarjoillaankin sitten ennakkoa muille Arieslaisille joka toiminee samalla myös kenraalina. Olin enemmän kuin tyytyväinen tähän päivään samoin kuin lauantain tekemiseen. Teos on valmis ei siitä pääse yli eikä ympäri. Aivan mahtavaa katsottavaa ja jos sitä ei joku tule myös huomaamaan niin ihmettelen suuresti. Hattua nostan tälle kolmikolle joka on tehny vitummoisen duunin.
Perjantainen ensi-ilta jännittää minua myös sen takia että Keskisuomalaiselta tulee kriitikko arvostelemaan teokseni. Siis ihan oikea kriitikko. MINUN TEOSTANI arvioimaan. Jotenkin uskomaton tunne. Muistan kun teatteriurani alkuvuosina koko teatteria tuntu jännittävän jumalattomasti kun kriitikko tulee arvostelemaan kuinka tulkitsemme tunnetun tekstin, mutta nyt teksti on kokonaan omaa käsialaa ja omia ajatuksia sisältävä kuten ohjauskin. Aivan mahtava tunne. Oli arvostelu millainen tahansa, tunnen oloni voittajaksi joka tapauksessa :) Perjantai tulee olemaan hieno päivä!
Martin kanssa otamme kuitenkin viimeisen irtioton ennen perjantaita sillä lähdemme Tallinnaa kohti keskiviikkona ja tulemma torstai-iltana takaisin. Reissulla olisi tarkoitus juhlia Kivenpyörittäjän loppua ja Martin synttäreitä :P
Viikon päästä alkaakin sitten Neekeripojat ja Lombard on enemmän kuin valmiina. Tahtoisin jo saada tekstin käsiini jotta voin alkaa tankata sitä. Marraskuun 14. päivä tulee olemaan ensi-ilta joten sinne asti on mahtavuutta luvassa. Jännitän myös millainen ohjaaja Kaarina Leinonen mahtaa olla :P
Vuokrasopimuksen allekirjoitin tänään ja muutan siis nyt elokuussa asumaan Martin ja Aten kanssa kämppiksiksi Jyväskylän yliopiston kadulle. Viikon päästä pitäisi alkaa kamoja roudaamaan jahka nyt ensin saadaan nämä ensi-ilta valmistelut tehtyä :)
 |
| Estonia, We're coming! |
maanantai 21. heinäkuuta 2014
Kesäkuulumiset
Huhhu, ai että!
Hellettä onpi piisannut täällä Keski-Suomessa koko heinäkuun mutten valita! Juuri tälläinen kesän kuuluukin olla! Kiveä ollaan pyöritelty hiestä märkinä Kanavassa ja jäljellä onkin enää vain 4 esitystä + yksi Fennian lisäesitys, joten alahan tulla ! Jos ei muuta niin Paavon vatsalihaksia voi ainakin tulla ihailemaan. Itsehän pidän omani piilossa ;)
Sunnuntait ottavat näin helteellä entistä kovemmille. Okei, eilen sato aivan jumalattomasti niin että backstage tulvi ja heinät lilluivat vedessä :/ onneksi kuitenkin vesi satoi esitysten välissä joten itse emme kastuneet ainakaan kovin pahasti.
Mitä tulee omaan rooliini olen nyt alkanut saamaan siitä vasta kiinni. Rauha. Se on se mistä se oli kiinni. Yksinkertainen asia. Tosin vasta pari kertaa olen ollut itseeni tyytyväinen mutta paremmin kuin viime kirjoituskerralla joten oikealla suunnalla olen. Itsekriittisyys, ah, paras ystäväni lavalla ollessani <3
Neekerinpoikien harjoitukset alkavat elokuun alussa ja odotan todella innolla :)) Lombard tulee todellakin olemana paras roolisuoritukseni ikinä. Sen lupaan! Casting on jo päätetty ja täytyy sanoa että kova on porukka. Mahtavaa tehdä teatteria hyvässä seurassa :)
Arieksen Teatterin Vihaajassa on jäljellä vielä 4 läpimenoa ennen ensi-iltaa. Meno alkaa jo näyttämään siltä että sen kohta laskee jo ihmisten nähtäväksi. Toinen puoliaika meni tänään täydellisesti mutta ensimmäisen loppu oli lässähtänyt. Jumalauta! Huomiseen läpimenoon vaadinkin sitten jo pikkuhiljaa sitä parempaa tekemistä. Sitä on ollut harjoituksissa, mutta nyt se on ollut hieman hukuksissa. On aika herätä. NYT!
Arieksen syntymäpäiväbileet menivät myös oikein mukavasti viikko sitten :) Juhlimme Martin kämpillä ja Arieslaisista meitä oli minun lisäkseni Erja, Antti, Kaya, Markus, Emmi, Essi, Assi, Martti, Atte sekä Sini käväisi hetkisen ja sitten Eliaskin pistäytyi vielä. Itse lähdin nukkumaan aikaisemmin sillä seuraavana päivänä oli esitys mutta nuoremmat kukkuivat aamukuuteen. Kerranhan Aries vaan vuodessa vuosia täyttää!
Itsekin pistäydyin viime viikolla katsomon puolella. Kävin tsekkaamassa Äänekoskella Kartanon Kievarissa esityksen Kesälempeä - eli nainen kahdella nakilla. Rakastan juuri tälläistä normi hömppäkesäteatteria joka on täynnä huumoria ja menoa. Kyseinen teatteri onkin tarjonnut jo monta vuotta laadukasta ammattiteatteria. Tänä vuonna ei ihan vedetty vertoja viime vuodelle mielestäni, mutta siltikin oikein kelpo esitys. Pääosissa oli mm. Maria Lund, Jyrki Kemppainen sekä Risto Autio. Tykästyin Kemppaiseen jo viime vuonna Piukoissa Paikoissa ja Lundhan nyt on mahtava jo muutenkin. Pääsin myös loppukumarrusten jälkeen tanssimaan valssia hänen kanssaan. Ah, that made my day <3 ;) Miika Alatuvalle myös peukkua sillä Lahden kollegoita on aina ilo katsella! :)
Sivistysosastollani menee tällä hetkellä Jokelan Juhan Mobile Horror. Eilen sain loppuun Inna Latisevan Ryssänä Suomessa elämänkerran ja se laittoi itsenikin hieman pohtimaan suomalaisten suvaitsemattomuutta Venäläisiä kohtaan, joka oli vielä 2000- luvulla vahvasti negatiivinen. Sota-ajat toki juurruttaneet tunteet syvälle mutta siltikin. Latiseva totesikin hyvin kirjassaan. "Suomi on paratiisi, mutta vain suomalaisille".
Sain muuten hommattua työharjoittelupaikan Finnkinosta ensi syksylle :) Hyvä fiilis kun nyt yksi huolenaihe vähemmän. Viikko sitten oli haastattelu ja viime viikolla tuli jo viesti että olen tervetullut töihin. Puhuimme että Neekerinpoikien harjoitusajat syövät aika ikävästi joitakin iltoja mutta Finnkinossa oltiin rentoja ja sanottiin että harjoitusteni ehdoilla mennään. Tosi hyvä fiilis :) Olen valmis painamaan pitkää päivää!
Salilla tullut treenattua ahkerasti ja siellä kyllä hikoilee kuin sika. Suurin syy tosin ei ole huono kuntoni vaan se että ilmastointi on katkaistu sieltä kun liikuntasali on lakattu. Ilma seisoo ja on niin hiostava että yhden sarjan jälkeen paita liimautuu jo ihoon. Nooh, ainakin tuntee tehneensä jotain.
Näihin tunnelmiin! Hyvää kesän jatkoa kaikille! Minä nautin huomenna vapaasta aamupäivästäni Emmin kanssa kera jätskin ja mansikoiden! :)
Hellettä onpi piisannut täällä Keski-Suomessa koko heinäkuun mutten valita! Juuri tälläinen kesän kuuluukin olla! Kiveä ollaan pyöritelty hiestä märkinä Kanavassa ja jäljellä onkin enää vain 4 esitystä + yksi Fennian lisäesitys, joten alahan tulla ! Jos ei muuta niin Paavon vatsalihaksia voi ainakin tulla ihailemaan. Itsehän pidän omani piilossa ;)
Sunnuntait ottavat näin helteellä entistä kovemmille. Okei, eilen sato aivan jumalattomasti niin että backstage tulvi ja heinät lilluivat vedessä :/ onneksi kuitenkin vesi satoi esitysten välissä joten itse emme kastuneet ainakaan kovin pahasti.
Mitä tulee omaan rooliini olen nyt alkanut saamaan siitä vasta kiinni. Rauha. Se on se mistä se oli kiinni. Yksinkertainen asia. Tosin vasta pari kertaa olen ollut itseeni tyytyväinen mutta paremmin kuin viime kirjoituskerralla joten oikealla suunnalla olen. Itsekriittisyys, ah, paras ystäväni lavalla ollessani <3
Neekerinpoikien harjoitukset alkavat elokuun alussa ja odotan todella innolla :)) Lombard tulee todellakin olemana paras roolisuoritukseni ikinä. Sen lupaan! Casting on jo päätetty ja täytyy sanoa että kova on porukka. Mahtavaa tehdä teatteria hyvässä seurassa :)
Arieksen Teatterin Vihaajassa on jäljellä vielä 4 läpimenoa ennen ensi-iltaa. Meno alkaa jo näyttämään siltä että sen kohta laskee jo ihmisten nähtäväksi. Toinen puoliaika meni tänään täydellisesti mutta ensimmäisen loppu oli lässähtänyt. Jumalauta! Huomiseen läpimenoon vaadinkin sitten jo pikkuhiljaa sitä parempaa tekemistä. Sitä on ollut harjoituksissa, mutta nyt se on ollut hieman hukuksissa. On aika herätä. NYT!
Arieksen syntymäpäiväbileet menivät myös oikein mukavasti viikko sitten :) Juhlimme Martin kämpillä ja Arieslaisista meitä oli minun lisäkseni Erja, Antti, Kaya, Markus, Emmi, Essi, Assi, Martti, Atte sekä Sini käväisi hetkisen ja sitten Eliaskin pistäytyi vielä. Itse lähdin nukkumaan aikaisemmin sillä seuraavana päivänä oli esitys mutta nuoremmat kukkuivat aamukuuteen. Kerranhan Aries vaan vuodessa vuosia täyttää!
Itsekin pistäydyin viime viikolla katsomon puolella. Kävin tsekkaamassa Äänekoskella Kartanon Kievarissa esityksen Kesälempeä - eli nainen kahdella nakilla. Rakastan juuri tälläistä normi hömppäkesäteatteria joka on täynnä huumoria ja menoa. Kyseinen teatteri onkin tarjonnut jo monta vuotta laadukasta ammattiteatteria. Tänä vuonna ei ihan vedetty vertoja viime vuodelle mielestäni, mutta siltikin oikein kelpo esitys. Pääosissa oli mm. Maria Lund, Jyrki Kemppainen sekä Risto Autio. Tykästyin Kemppaiseen jo viime vuonna Piukoissa Paikoissa ja Lundhan nyt on mahtava jo muutenkin. Pääsin myös loppukumarrusten jälkeen tanssimaan valssia hänen kanssaan. Ah, that made my day <3 ;) Miika Alatuvalle myös peukkua sillä Lahden kollegoita on aina ilo katsella! :)
Sivistysosastollani menee tällä hetkellä Jokelan Juhan Mobile Horror. Eilen sain loppuun Inna Latisevan Ryssänä Suomessa elämänkerran ja se laittoi itsenikin hieman pohtimaan suomalaisten suvaitsemattomuutta Venäläisiä kohtaan, joka oli vielä 2000- luvulla vahvasti negatiivinen. Sota-ajat toki juurruttaneet tunteet syvälle mutta siltikin. Latiseva totesikin hyvin kirjassaan. "Suomi on paratiisi, mutta vain suomalaisille".
Sain muuten hommattua työharjoittelupaikan Finnkinosta ensi syksylle :) Hyvä fiilis kun nyt yksi huolenaihe vähemmän. Viikko sitten oli haastattelu ja viime viikolla tuli jo viesti että olen tervetullut töihin. Puhuimme että Neekerinpoikien harjoitusajat syövät aika ikävästi joitakin iltoja mutta Finnkinossa oltiin rentoja ja sanottiin että harjoitusteni ehdoilla mennään. Tosi hyvä fiilis :) Olen valmis painamaan pitkää päivää!
Salilla tullut treenattua ahkerasti ja siellä kyllä hikoilee kuin sika. Suurin syy tosin ei ole huono kuntoni vaan se että ilmastointi on katkaistu sieltä kun liikuntasali on lakattu. Ilma seisoo ja on niin hiostava että yhden sarjan jälkeen paita liimautuu jo ihoon. Nooh, ainakin tuntee tehneensä jotain.
lauantai 12. heinäkuuta 2014
Huh hellettä!
Hei!
Täällä sorvin äärellä jälleen. Istuskelen koneella ja katson painia.( So virgin like...) Samalla valmistaudun myös huomiseen rutistukseen jolloin Kivenpyörittäjä polkaistaan kaksi kertaa putkeen. Gotta love sundays!
Kivenpyörittäjä on lähtenyt siis käyntiin. Katsojamäärät eivät ole yltäneet oikein edes viime vuoden tasolle saatikka parhaimpiin vuosiin. Onhan Kanava ollut useasti yksi Suomen suosituin harrastajateatteri. Katsojia on tähän mennessä käynyt ehkä n. 700 mikä on surettavan vähän. Keskisuomalainen ei myöskään ollut pitänyt esityksestämme ja sanoi sitä mm. sekavaksi ja että kiroilu ärsytti. Sekavuuden voin ymmärtää kun on paljon hahmoja, mutten lähde allekirjoittamaan tuota kiroiluasiaa sen enempää. Se on se teksti. Live with it!
Kanava on yleensä myös tehnyt juurikin sellaista perinteistä "hahhahhaa"- tyyppistä kesäkomediaa, joten tälläinen puhuttelevampi ja ahdistavampi teksti ei sitten enää vetoakaan niin paljoa. Sääli.
Mutta vaikka esitys onkin jakanut monia mielipiteitä, ovat ne kuitenkin itse onnistuneet oikein hyvin. Hyvä meno ja meininki on yllä koko ajan. Huomenna kaksi rutistusta putkeen joka ottaa aina voimille etenkin kun on hellepäivä.
Itse olen huomannut paljonkin painiskelevani oman roolihahmoni kanssa. En koe olevani siihen niin tyytyväinen kuin haluaisin ja se syö minua. Okei, ohjaajakin on sanonut että menee hyvin ja yleisöstäkin on jopa tullut kiitosta, mutta lopulta vain minä voin suoda sen armahduksen itselleni. Tiedän millaisen haluan, mutten vielä ole onnistunut siinä, paitsi kerran. Silloin oli juhlaa ja tuuletin backstagella! Vielä about 10 esitystä. Jospa se siitä :)
Helteitä on tosin riittänyt ja en aio valittaa! Hyvä vaan että onkin kolean kesäkuun jälkeen. Tänään viimeksi kävimme uimassa Emmin kanssa ja kyllähän tuota jäätelöllä ja yhdellä terassioluella oli käytävä. Suosittelen muuten irtojäätelömauksi Fazeriinaa. Joku voi pitää sitä liian makeana, mutta minusta hyvä korvaaja esim. suklaan maulle. Maistaka ihmeessä :)
Mitä tulee Ariekseen ja Vihaajaan olen niin tyytyväinen kuin vain voi olla. Putsaukset ovat nyt valmiit ja ensi viikolla on aika siirtyä läpimenoihin. Olemme hyvin aikataulussa, vaikka sitä epäilinkin. Jaakolle tuumasin eilen että Vihaaja on jo oikeastaan valmis. Okei, siinä mielessä ei että läpimenot saavat sen viimeisen silauksen aikaan, mutta tarkoitin sitä suurempaa ohjausta. Rungon päälle rakennettiin mielestäni toimiva kokonaisuus ja nyt se vaatii toistoja että se menee kuin vettä vaan. Hommia siis kuitenkin riittää!
Marttiin olen ollut erityisen tyytyväinen. Hänelle kirjoitin roolin ja hän on saanut siitä vähintäänkin sen irti mitä halusin, ellei enemmänkin. Ensimmäinen rooli johon hän on todella pureutunyt syvälle ja sen huomaa. Voi että miten pitkälle ollaan tultu Mirri Pois tai Sä olet kakkonen ajoista. Heh!
Kaya oli keskiväliin tasaisen hyvä joka kelpasi minulle, mutta on minusta viimeisten parin viikon aikana ylittänyt itsensä. Viimeksi tänään huomasin ihailevani häntä ja tuuletin sisimmässäni että hän esittää toista pääosaa. Kemiat pelaavat näillä kahdella niin hyvin yksiin. On vain yksinkertaisesti kaunista katsoa taitavaa näyttelemistä!
Markus on saanut hahmoonsa aivan uuden särmän. Nyt hahmo on siellä suunnassa missä haluankin. Markus on juuri oike hahmo esittämään ns. pahista tai muuten vaan antagonistia. Joistan vaan näkee suoraan mihin hahmoihin soveltuu. Markus on juuri tälläinen!
Tiedän ettei vielä olla lopussa, mutta siltikin toivon että nämä kolme taiteilijaa saavat pitkän ja menestyneen uran teatterin saralla joko sitten ammatti - tai harrastusmielessä. Kova on tuon kolmikon taso. Enkä sano sitä vaan koska pidän heistä, vaan koska näen. Vain typerys ei osaisi arvostaa.
Arieksen synttäribileet ovat ensi tiistaina ja niistä on tulossa näillä näkymin hienot. Ne pidetään Villa Marassa eli Martin Laukaan kämpillä. Arieksen slogan voisikin olla "Aries-Teatteri, jos vuosi ilman konkurssia". :p
Tällä hetkellä luen Kari Hotakaisen näytelmää Punahukka ja pidän siitä. Sain loppuun Turkan Aiheita josta en tuntunut ymmärtäväni juurikaan mutta silti jollain tasolla ihailin ja pidin siitä. Myös Heiskasen teksti upposi hyvin.
Mielessäni on pyörinyt viime aikoina absurdin farssin kirjoittaminen. Olisi muutenkin hauska kokeilla lyödä täysin läskiksi ja katsoa mitä siitä syntyisi. Teoksille olen jo kehitellyt nimiäkin: "Hottentotin attentaatti" tai "Susihukka ja munahaukka" tai "Hyi Minttu, Vaude Ville!"
Tai sitten jätän tekemättä ja kypsyttelen päässäni jotain menevämpää. Noh, never know. Itse keskityn nyt täysin siemauksin nauttimaa kesästä ja mansikoista :) Kauan kestäköön hellekausi!
Täällä sorvin äärellä jälleen. Istuskelen koneella ja katson painia.( So virgin like...) Samalla valmistaudun myös huomiseen rutistukseen jolloin Kivenpyörittäjä polkaistaan kaksi kertaa putkeen. Gotta love sundays!
Kivenpyörittäjä on lähtenyt siis käyntiin. Katsojamäärät eivät ole yltäneet oikein edes viime vuoden tasolle saatikka parhaimpiin vuosiin. Onhan Kanava ollut useasti yksi Suomen suosituin harrastajateatteri. Katsojia on tähän mennessä käynyt ehkä n. 700 mikä on surettavan vähän. Keskisuomalainen ei myöskään ollut pitänyt esityksestämme ja sanoi sitä mm. sekavaksi ja että kiroilu ärsytti. Sekavuuden voin ymmärtää kun on paljon hahmoja, mutten lähde allekirjoittamaan tuota kiroiluasiaa sen enempää. Se on se teksti. Live with it!
Kanava on yleensä myös tehnyt juurikin sellaista perinteistä "hahhahhaa"- tyyppistä kesäkomediaa, joten tälläinen puhuttelevampi ja ahdistavampi teksti ei sitten enää vetoakaan niin paljoa. Sääli.
Mutta vaikka esitys onkin jakanut monia mielipiteitä, ovat ne kuitenkin itse onnistuneet oikein hyvin. Hyvä meno ja meininki on yllä koko ajan. Huomenna kaksi rutistusta putkeen joka ottaa aina voimille etenkin kun on hellepäivä.
Itse olen huomannut paljonkin painiskelevani oman roolihahmoni kanssa. En koe olevani siihen niin tyytyväinen kuin haluaisin ja se syö minua. Okei, ohjaajakin on sanonut että menee hyvin ja yleisöstäkin on jopa tullut kiitosta, mutta lopulta vain minä voin suoda sen armahduksen itselleni. Tiedän millaisen haluan, mutten vielä ole onnistunut siinä, paitsi kerran. Silloin oli juhlaa ja tuuletin backstagella! Vielä about 10 esitystä. Jospa se siitä :)
Helteitä on tosin riittänyt ja en aio valittaa! Hyvä vaan että onkin kolean kesäkuun jälkeen. Tänään viimeksi kävimme uimassa Emmin kanssa ja kyllähän tuota jäätelöllä ja yhdellä terassioluella oli käytävä. Suosittelen muuten irtojäätelömauksi Fazeriinaa. Joku voi pitää sitä liian makeana, mutta minusta hyvä korvaaja esim. suklaan maulle. Maistaka ihmeessä :)
Mitä tulee Ariekseen ja Vihaajaan olen niin tyytyväinen kuin vain voi olla. Putsaukset ovat nyt valmiit ja ensi viikolla on aika siirtyä läpimenoihin. Olemme hyvin aikataulussa, vaikka sitä epäilinkin. Jaakolle tuumasin eilen että Vihaaja on jo oikeastaan valmis. Okei, siinä mielessä ei että läpimenot saavat sen viimeisen silauksen aikaan, mutta tarkoitin sitä suurempaa ohjausta. Rungon päälle rakennettiin mielestäni toimiva kokonaisuus ja nyt se vaatii toistoja että se menee kuin vettä vaan. Hommia siis kuitenkin riittää!
Marttiin olen ollut erityisen tyytyväinen. Hänelle kirjoitin roolin ja hän on saanut siitä vähintäänkin sen irti mitä halusin, ellei enemmänkin. Ensimmäinen rooli johon hän on todella pureutunyt syvälle ja sen huomaa. Voi että miten pitkälle ollaan tultu Mirri Pois tai Sä olet kakkonen ajoista. Heh!
Kaya oli keskiväliin tasaisen hyvä joka kelpasi minulle, mutta on minusta viimeisten parin viikon aikana ylittänyt itsensä. Viimeksi tänään huomasin ihailevani häntä ja tuuletin sisimmässäni että hän esittää toista pääosaa. Kemiat pelaavat näillä kahdella niin hyvin yksiin. On vain yksinkertaisesti kaunista katsoa taitavaa näyttelemistä!
Markus on saanut hahmoonsa aivan uuden särmän. Nyt hahmo on siellä suunnassa missä haluankin. Markus on juuri oike hahmo esittämään ns. pahista tai muuten vaan antagonistia. Joistan vaan näkee suoraan mihin hahmoihin soveltuu. Markus on juuri tälläinen!
Tiedän ettei vielä olla lopussa, mutta siltikin toivon että nämä kolme taiteilijaa saavat pitkän ja menestyneen uran teatterin saralla joko sitten ammatti - tai harrastusmielessä. Kova on tuon kolmikon taso. Enkä sano sitä vaan koska pidän heistä, vaan koska näen. Vain typerys ei osaisi arvostaa.
Arieksen synttäribileet ovat ensi tiistaina ja niistä on tulossa näillä näkymin hienot. Ne pidetään Villa Marassa eli Martin Laukaan kämpillä. Arieksen slogan voisikin olla "Aries-Teatteri, jos vuosi ilman konkurssia". :p
Tällä hetkellä luen Kari Hotakaisen näytelmää Punahukka ja pidän siitä. Sain loppuun Turkan Aiheita josta en tuntunut ymmärtäväni juurikaan mutta silti jollain tasolla ihailin ja pidin siitä. Myös Heiskasen teksti upposi hyvin.
Mielessäni on pyörinyt viime aikoina absurdin farssin kirjoittaminen. Olisi muutenkin hauska kokeilla lyödä täysin läskiksi ja katsoa mitä siitä syntyisi. Teoksille olen jo kehitellyt nimiäkin: "Hottentotin attentaatti" tai "Susihukka ja munahaukka" tai "Hyi Minttu, Vaude Ville!"
Tai sitten jätän tekemättä ja kypsyttelen päässäni jotain menevämpää. Noh, never know. Itse keskityn nyt täysin siemauksin nauttimaa kesästä ja mansikoista :) Kauan kestäköön hellekausi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)