keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Taukoa taiteesta

Hei!

Olipa sangen mieluisaa huomata että tää oli vielä olemassa. Viimeisestä raapustelusta on melkein vuosi vierähtänyt. Jospa tätä taas alkaisi hieman enempi päivittelemään...

Tällä hetkellä istun huoneessani ja katselen  ikkunasta ulos mistä avautuu talvinen ja pilvinen Jyväskylä. Join juuri kahvit ja söin eineshampurilaisia kun ne olivat sopivasti jääkaapissa saatavilla. Lueskelen netistä teatteriuutisia ja katselen missä päin eri kollegat tekevät taidettaan. Kaipuu on alkanut jälleen iskeä. Lavakaipuu nimittäin.

Viime kesän jälkeen en ole lavalle noussut. Viime kirjoituksessani mainitsin että kuukausi oli Töpöhännän ensi-iltaan Mäki-Matissa. Kyseinen projekti onnistui vallan mainiosti ja tupa oli täynnä suurimman osan esityksistä. Lapsiyleisö on kiehtova ja haastava mutta mielestäni allekirjoittanut selvisi suht. puhtain paperein roolityöstään!

Monnin roolia oli hyvä tehdä. Se antoi mahdollisuuden hieman revitellä ja kokeilla. Viime kesä oli myös hyvä teatterikesä ainakin meille, sillä sadepäiviä ei osunut kohdalle oikeastaan yhtäkään joten fiilis oli täysin eri kuin esim. kesällä 2015.

Tuostakin on nyt jo yli puoli vuotta. Tässä nyt istun ja lämmöllä muistelen kyseistä projektia. Harmittaa etten kirjoittanut siitä silloin enemmän. Olisi saanut enemmän muistiin niitä fiiliksiä ja tuntemuksia esim. ensi-illasta tai edes viimeisestä esityksestä, mutta minkäs laiskalle teet? Jospa sitä nyt petraisi ja yrittäisi elvyttää tätä sivustoa taas henkiin.

Kuva kesken esityskauden. Vieressäni hyvä taiteilijaystäväni Mette Seppälä

Viimeisen esityksen hype



Myöntää täytyy että vaikka Töpöhäntä tuntuikin hyvältä ja sitä oli mukava tehdä, olin silti hyvin väsynyt ja ärtynyt ja kuten Sinalle totesin jo harjoituskaudella "Ei jotenkin nappaa enää".

Aluksi olin pettynyt itseeni. Miten voi kyllästyä ja väsyä siihen mitä haluaa tehdä kaikkein eniten tässä maailmassa. Aloin jo pohtimaan onko tämä sittenkään sitä mitä minä haluan. Siispä lupasin itselleni pitää määrittelemättömön tauon teatterista. Sunnuntaina heinäkuun 10.päivä v. 2016 oli Töhönännän viimeinen esitys ja vaikka teos oli onnistunut ja sain olla hyvän porukan kanssa, minä huokaisin helpotuksesta.


Ensimmäinen asia mistä täytyy onnitella itseäni oli 4 viikon kunnon kesäloma vailla teatteria ja töitä. Otin 30 päivää rennosti enkä suunnitellut menojani liiemmin. Reissasin Riikaan 4. kerran heinäkuussa ja nyt siellä on todellakin käyty jokaisena vuodenaikana :)

Reissun tein mutsin ja Ninan kanssa. Lämmintä oli ja kävimme shoppaamassa ja söimme ja joimme tietty hyvin. Ainoa miinuspuoli reissussa oli todella askeettinen hotelli, jossa ilmeni olleen lutikoita :( Kyseinen majapaikka oli kuitenkin sijainniltaan nappivalinta, mutta mikäli vielä viidennen kerran suosikkikaupunkiini menen, yövyn jossain muualla.

Tunnelmat kesäisestä Riikasta!



Kesällä oli myös kuulisat Aries-Teatterin 4. vuosijuhlat jossa riitti menoa ja meininkiä. Aijaij, aina yhtä railakkaat. Niistä ei kuvia passaa laittaakaan! Aries ei tehnyt vuonna 2016 mitään projektia ja nyt Helmikuun kokouksessa onkin aika laittaa toiminta taas ruotuun. Teksti-ideoita on useita ja yksi jo hieman pidemmällekin kehittynyt, mutta katsotaan nyt saanko mitään valmista kasaan kevääksi.


Loman jälkeen palasin töihin, missä en kuitenkaan kuukautta enempää uurastanut vaan lähdin taas reissaamaan. Tällä kertaa suuntana toimi Kypros. Reissun tein perheen kanssa ja sitä lystiä kesti viikko. Elmoserkku oli mukana joka viihtyi vähnitäänkin yhtä hyvin kuin minä.






Kyproksen jälkeen keskityin taas muutamaksi kuukaudeksi Finnkinon töihin ja siellä olenkin painanut 40-50 tuntista viikkoa viime kuukaudet. Vuoden vaihteen jälkeen helpotti ja nyt on taas käynnissä hieman helpompi arki. Kuitenkin tämän maailmanmatkaajan mieli teki vielä yhteen uuteen reissuun ja uudeksi vuodeksi Ninan kanssa suuntasimmekin , ehkä hieman randomina, Puolan Gdanskiin!







Viime vuoden loppupuoli meni siis aika paljon reissatessa ja hyvä niin. Olen sitä mieltä että pitääkin reissata ja nähdä maailmaa vielä kun ehtii. Nyt kun on viimeiset puoli vuotta keskittynyt lomailuun ja työntekoon on kaipuu lavalle tullut takaisin voimakkaana.

Kävin katsomassa mm. Jyväskylän kaupunginteatterin Papin Perheen ja seuraavana päivänä Huoneteatterin Odysseian ja vielä enempi niiden jälkeen oli halu palata lavalle.


Nyt olen taas töiden parissa täysipäiväisesti mutta mieleni tekisi tehdä keväällä jotain pientä. Jos olisi vielä jokin pieni rooli jossain mikä minua miellyttäisi tai sitten ohjaan Ariekseen jotain toukokuulle...? Saas kattoo nyt mitä eteen tulee. Kesäksi olen suunnitellut aivan jotai muuta. Etsin nimittäin ahkerasti nyt töitä Helsingin suunnalta ja tarkoitus oli muutta sinne suuntaan toukokuun jälkeen. Siellä on kosolti mahdollisuukia tehdä taidetta ja niiden perässä lähden sinne myös. Kohti uutta ja tulevaa!

Pieniä henkisiä haasteita on myös ollut mm. ahdistusten ja paniikkikohtausten muodossa viime kuukaudet, mutta ne kuuluvat elämään ja teen kaikkeni etteivät moiset rajoita saatikka muserra elämäniloani. Treenaan edelleen ahkerasti ja pudotinkin hieman painoa lisäämällä aerobista treeniä. Haluan olla hyvässä tikissä kun teen paluuni teatterinlavalle!

Toivotaan että se tapahtuu pian! I wanna make theater great again!


Hyvää alkavaa vuotta kaikille jotka tätä eksyvät lukemaan! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti