sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Täällä ollaan taas!

Heipä hei kaikki!

Huhhuh, viimeisin kirjoitus on ollut lokakuun alussa. En ole tehnyt kuolemaa tai maannut koomassa, päin vastoin, hommaa on riittänyt ja sehän on aina oikein mukavata. Jospa sitä hiukan taas aktivoituisi ja tänne taas raapustelisi kuulumisia. Onhan tämä kuitenkin eräänlainen päiväkirja minulle.

Paljon ehtiny tapahtua kuluneen 7 kk aikana: maahaanmuutto on jakanut kansan mielipiteet äärimmilleen,  Motorheadin keulahahmo on kuollut, Dicaprio sai Oscarin,  Donald Trumpista on tulossa Yhdysvaltain pressa ja Axl Smith on onnistunut porsastelemaan itsensä ulos tv:stä. Ei hullumpaa meno etten sanoisi!

Lokakuun kirjoituksessa mainitsin mm. Kanavan Sukuvika farssista sekä Arieksen dialogista. No, molemmat menivät oikein hyvin ja voinkin avata tuon syksyn tapahtumia hieman aina tähän päivään saakka jos jotakin oikeasti kiinnostaa mitä olen touhunnut. (Terkkuja äitille joka seuraa tätä aktiivisesti!)

Viime syksynä Kanavateatterissa  tosiaan teimme Sukuvian  ja se oli menestys. Katsojaennätys meni rikki heittämällä Kanavan sisäteatterissa ja se on oikeasti iso asia teatterin 20 vuoden olemassaolon aikana. Työryhmä oli hyvä ja teosta oli mukava tehdä. Vaikka rakastankin henkilökohtaisesti aina roistojen ja nilkkien esittämistä on mukavaa välillä vaihtaa ns. vapaalle ja naurattaa yleisöä nopeatempoisella säheltämisellä.

Komiario Pesosen rooli oli mieluisa



No, sitten kun Sukuvika oli kuopattu oli aika keskittyä Aries-teatterin L-Teoria II  #Laitamua - esitykseen. #Laitamua - dialogissa L-teoriasta tuttu Jake oli saanut uuden kämppiksen Millasta ja nyt parisuhdeasioihin saattin myös naisen näkökulmaa. Kayan kanssa väännettiin teos parissa kuukaudessa ja se oli onnistunut. Prokkis lähenti Kayaa ja minua entisestään ystävinä ja nautin suuresti työskennellessäni hänen kanssaan. Esitimme teosta muutaman kertaa Laukaassa ja muutaman Jyväskylässä.  Aries alkaakin pikkuhiljaa viedä toimintaansa enemmän ja enemmän pois Laukaasta kohti Jyväskylää, sillä täällähän ne katsojat lymyävät. Myös ensimmäisen osan vastanäyttelijäni ja paras ystäväni Atte oli mukana projektissa, tällä kertaa valo - ja äänipöydän takana. Tuleeko vielä trilogian päätös L-teoriaan? Myöntää täytyy että suunnitteilla on, mutta ajan ja näyttelijöiden on oltava oikeita. Katsellaan!






Kuvia L-teoria II #Laitamua - esityksestä



#Laitamua oli mainio tapa päättää Arieksen viime vuosi. Kaya on tällä hetkellä tulossa takaisin Bratislavasta jossa hän oli vaihdossa vuoden alusta, joten Arieksessa on eletty nyt pientä hiljaiseloa. Mutta lisää on tulossa! Siitä kirjoitan vielä  myöhemmin.


Sitten koittikin joulun aika. Vietimme ensimmäistä kertaa joulua Vantaalla Piian ja Petrin luona, syynä tähän on Piian ja Petrin suloinen Elmovauva, joka syntyi marraskuussa :) Elmo olikin sitten ollut kaikkein kiltein meistä kun sai eniten lahjojakin :) Terkkuja Elmolle!



Kauan en joululomilla ehtinyt viihtyä ilman teatteria. Ensin oli suunnitelmissa pitää kevät vapaata ja keskittyä työntekoon, mutta sitten kun tultiin oikein töistä hakemaan lavalle, oli sitä suostuttava. Kansannäyttämö etsi Lokkiin Trigorinia. Moni oli kieltäytynyt roolista vedoten sen vaativuuteen tai aikatauluun. Noh, päätin ottaa roolin haltuuni koska olihan Tsehov jo Lahden aikoina tuttu ja Lokki myös näytelmänä. Marko Nurmi kiskaisi Lahdessa ollessani Trigon roolin.

Lokin työryhmä oli minulle uusi. Ainoa tuttu nimi oli Milka johon tutustuin vuosi sitten Huoneteatterin Phobos&Deimos - produktiossa. Mikko Hintikka esitti Kostjaa ja minä tykkäilin hänen suorituksestaan. Milkan ja Mikon kanssa tulinkin eniten juttuun etenkin kulisseissa.

Lokista tykkäsin myös. Aikataulut vähän stressasivat ja jännittivät ja vielä ensi-iltaviikolla oli fiilis ettei olla vielä valmiita yleisön eteen. Kaikki kuitenkin onneksi lutviutui paikalleen ja suurin osa 13:sta esityksestä olikin täysiä. Ihmisille näytti siis Lokki kelpaavan ja hyvä niin. Milla Pystysen toinen ohjaus ja aika rohkea veto ottaa heti moinen klassikkoteos.







Kevät saapui kovaa vauhtia ja totta kai oli myös pääsykokeiden aika! Näty haki taas tänä vuonna ja olihan sitä sielläkin käytävä pyörähtämässä. Iltapäivään selvitin tieni siellä muttei kolmanteen vaiheeseen ollut asiaa. Sikäli siinä oli hyvänä puolena se, että 3. vaihe järjestettiin juuri silloin kun olisin ollut Riikassa matkoilla. Olisin joutunut ostamaan uudet lennot ja setvimään niin perkeleesti asioita, mutta onni onnettomuudessa jatkolta vältyttiin ja Riikaan matkasimme jo kolmatta kertaa huhtikuussa.

Riikasta on tullut vakkaripaikka. Hieno kaupunki. Kaunista ja halpaa. Ruoka on myös hyvää mikä on tärkeää allekirjoittaneelle. Heinäkuussa olisi tarkoitus lähteä vielä neljännelle reissulle. Sitten siellä olisi oltu kaikkina vuodenaikoina ;)


Teak menikin sitten päin persettä. Siltä se kyllä hieman tuntui jo itse pääsykoetilanteessa joten putoaminen ei tullut kauheana yllätyksenä. Eniten ehkä vituttaa sellaisten taitureiden kuin Esa-Matti Smolander, Otto Pilli tai Monica Metsärannan puolesta joille oikeasti ja vilpittömästi soisin menestystä kokeissa. Suuria opettajiani kun nuo kaikk ovat!

Nyt kun pääsykoekarjamarkkinoista on selvitty olen voinut keskittyä kahteen asiaan: töihin ja ensi kesän AdAstra-teatterin Pekka Töpöhäntään. Vuoden alussa minua pyydettiin mukaan Töpikseen ja sain harvinaisen tilaisuuden kun sanottiin että "valitse minkä roolin haluat tehdä". Sanomattakin selvää että on vain yksi rooli mikä minua kiinnosti ja sen myös oitis nappasin. Kuka nyt voisi näytellä Monnia paremmin kuin Joni Hyvönen!

Monni. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen


Kesä siis tulee mentyä lastenteatterin parissa mikä on virkistävää vaihtelua. Rehellisiä ja vaativia katsojia joiden edessä ei passaa himmailla. Harjoitukset ovat hyvällä mallilla mielestäni, ottaen huomioon että läpimenoja tai läpikahluita on kuitenkin jo muutama takana ja kuukauden päästä ensi-ilta. Tarkemmin 10. kesäkuuta. Ohjaajana toimii jo viime kesän Kalenteritytöissä ohjannut Erika Hast jota pidän taitavana. Toivon että hän vaatii minulta mahdollisimman paljon koska jos haluan olla paras, on minun myös saatava lokaa niskaani ja tiukkaa ohjausta. Työryhmä on jälleen uusi ja mukava päästä tekemään uusien kasvojen kanssa. Pekkaa esittää Sina, jonka kanssa löytyy yhteistä historiaa. Taitava näyttelijä, joka laittaa miettimään missä sitä itse olisi jos sen ikäisenä olisi ollut yhtä hyvä.

 Tervetuloa vaan kaikki katsomaa kesäkuussa Mäki-matin perhepuistoon!


Työkuvioista sen verran että edelleenkin jatkan Finnkinolla. Työ on ollut samanlaista ja joustavuus teatteria kohtaan on pysynyt. Olen myös saanut junailtua kesälomani niin että heti Töpöhännän jälkeen alkaakin kuukauden kesäloma jonka aikana olisi sinne Riikaan vielä tarkoitus lähteä. Aion pitää suunnittelemattoman kesäloman, eli en bookkaa mitään. Otan rennosti ja teen miltä tuntuu hetkessä (yeah, right). Nyt ollut muutama päivä vapaata ja tiistaina palaan sorvin ääreen. Angry Birdsin kävin tänään tsekkaamassa ja sanottava on että minä pidin.


Ai niin, ja sanottava nyt myös sekin valitettava seikka teille kaikille hyvännäköisille sporttipimatsuille että tämä Monnikissa on nyt viety vapailta markkinoilta. Teatteri, työ, salitreeni ja parisuhde kukoistaa, niin miksipä siitä ei nyt nauttisi!


Makoisaa kevättä!





24. Kiefer Sutherland


Olin jo unohtanut että tällästäkin listaa tänne joskus rustannut. Kyseessä oli siis 24 eniten fanittamaani ulkolaista näyttelijää ja miten ihanan ironista että numeron 24 saa juurikin Kiefer Sutherland jota siis pidän henkilökohtaisesti all time suosikkinäyttelijänäni. Need I say more? Jack madafakin Bauer! Paras toimintahahmo ikinä ja vielä tänä päivänä on kiittäminen mutsia kun v. 2002 ehdotti että vilkaisisin 24 toisesta tuotantokaudesta yhden jakson. Siitä lähtien olin koukussa. Paras sarja mitä on kuunaan tehty ja ylittää jopa The Ozin sekä Prison Breakin. Kiefer oli jo sangen charmikas ennen legendaarista Bauerin rooliaan mm. Stand by Me.ssa ja The Lost Boys:ssa. Molemmissa cool pahis, josta on vaan pakko digata. Mies jonka uraa seuraan loppuun asti. On muuten aloittanut nykyään Countryn laulamisen. Onnea myös sille uralle! Jos en olisi Joni Hyvönen, olisin Kiefer "Jack Bauer" Sutherland!

2 kommenttia: