torstai 1. marraskuuta 2012

Nyt täytyy sanoa että hävettää. Minun piti ottaa monta päivää sitten asiakseni päivittää tätäkin paikkaa mutta kappas kummaa...se jäi. Ehkä olen parantumaton. Ehkä.

Syysloma meni mukavasti lomaillessa Laukaassa ja Jyväskylässä. Stressasinkin hiukan ja epätoivo iski Verivelan kanssa, mutta hetkellinen epätoivohan kuuluu prokkiksen tekemiseen. On se koettu ennenkin ja aina selvitty. Valomiehen metsästyksessä ja näyttämön takaverhojen kanssa olin hulluuden partaalla, kunnes muistin lehtorini sanat "kaikki järjestyy aina". Se rauhoitti hieman ja niin tapahtuikin. Sain hoidettua meille valomieheksi tai no naiseksi entisen luokkalaiseni Kayan. Kiitos hänelle suostumuksesta. Verhot päätettiinkin korvata sermillä joka onkin parempi vaihtoehto lavastuksenkin kannalta.

Niin ja ensimmäinen läpimenokin saatiin syysloman alkuun joka meni vieläpä hyvin ensimmäiseksi läpäriksi. Näytelmän kesto oli tasan tunti. Olen tyytyväinen.

Lomalla tein itselleni kuitenkin myös lupauksen, että arkena en mieti teatteriasioita. Ei se aina onnistunut, mutta kyllä sain rentouduttuakin. Onneksi.

Tämä viikko on jälleen ollut sellainen "paluu arkeen"-viikko, joka on taas hujahtanut kuin siivillä. Kävimme tänään katsomassa Lahden Kaupunginteatterissa näytelmän Voitto Kotiin. Minusta se oli vaikuttava. Nautin esityksestä. Näytelmä todisti sen että ei siellä kaupunginteatterinkaan lavalla tarvita niitä 20 ihmistä, jotta näytelmää voisi kantaa hyvin, ei suinkaan. Siihen riitti tällä kertaa kaksi ihmistä ja heidän kemiansa. Suosittelen lämpimästi ihmisille kyseistä näytelmää. Aihekin oli hyvin tunnistettava ja läheinen. Tuli mieleen että tuohon voisi hyvin tapahtua omassa naapurissa tälläkin hetkellä tai mikä vielä ahdistavampaa, voisi tulla tapahtumaan itselle.

Huomenna olisi jalkapallomatsi kakkosia vastaan, jonka jälkeen olisi ryyppäjäiset. Itse pelaan mutta muihin hömpötyksiin ei ole aikaa. Velvollisuus kutsuu, Verivelka kutsuu toiseen läpimenoon.

Lopuksi haluan mainita että olen tällä hetkellä parhaassa fyysisessä kunnossa kuin koskaan, Olen alkanut viime aikoina treenaamaan myös cardiotani eli kestävyyttä. Hölkkä toimii hyvin siinä eikä tuollainen tunnin hölkkä tunnu nää missään. Voi toista se oli joskus nuorempana...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti