tiistai 30. kesäkuuta 2015

Enskaria odotellessa

Heipä hei!

Se olis sitten vihdoin ensi-iltaviikko! Koko viikon saanut lukea facesta samaa myös muualta päin Keski-Suomea. Hyvä vaan että tarjontaa piisaa. Kunpa vielä itsekin ehtisi mahd. monta katsastamaan.

Kalenteritytöt tosiaan starttaavat siis Lauantaina virallisesti. Tänään oli ensimmäinen ns. kunnollinen läpimeno ja huomenna ja torstaina myös. Perjantaina on sitten ennakko yleisön kera. Vielä ei jännitä. Alan kokea sitä kunnon jännitystä vasta enskaripäivänä.

Vasta viime päivinä olen päässyt vihdoin paremmin kiinni rooliin. Tuskailin sen kanssa viimeisen kuukauden mutta nyt alan jo vähän saada siihen tuntumaan. Onhan se toki jo aikakin ja eiköhän esitysten startattua olla aivan eri tasolla sen kanssa kuin nyt. Harvinaista etten kerrankin ole se "the bad guy" vaan sympaattinen herrasmies. Virkistävää vaihtelua, vaikka tällä pärställä konnan roolit ovat ehkä luontevampia :P

Oon ollu tosi väsyny viime päivinä. En tiiä yhtään mistä moinen voisi johtua. Tämä väsymys sitten aiheuttaa myös ärtymystä ja se on valitettavaa. Ehkä se kevään hektinen aikataulu on jäänyt vielä päälle enkä ole osannut irroittautua siitä näin lomallakaan. Työt jatkuvat vasta viikon päästä. Ehkäpä se tästä vielä tasaantuu jahka nyt saadaan enskari pois alta!

Juhannus tuli tosiaan vietettyä Kuopiossa Tompan vieraana. Kaupunkijuhannus oli oikein kiva ja säätkin suosivat ihan kohtuullisesti. Tsekattiin myös Scalassa uusin Jurassic World ja täytyy sanoa että leffa on kyllä hehkutuksensa arvoinen. Pitkästä aikaa oikeasti hyvä leffa, minkä olen nähnyt valkokankaalta. Suosittelen lämpimästi!

Eilen oli ensimmäinen kunnon hellepäivä  ja olihan se heti pakko rannalla rientää. Talviturkinkin heitin mutta olihan se vesi vielä iha helvetin kylmää.

Tänään ajattelin sitten hieman rentoutua itse teatterissa katsomon puolella. Kävin tsekkaamassa Adastran Pikku Vampyyrin. Ensin mietiskelin olisiko sitä järkevää juuri tänään mennä, koska väsytti, vitutti ja nälätti jo valmiiksi kun ei kunnon ruokaakaan ollut ehtinyt tänään syömään, mutta päätin nyt sitten mennä vilkaisemaan kyseisen teoksen Erjan ja Emmin kanssa. Onhan sitä aina mukava tuttuja nähdä lavalla. Vesisade toisella puoliskolla koetteli kyllä vahvasti hermoja, mutta siitäkin selvittiin. Sääli ettei Mäkimatissa ole katettua katsomoa, vaikka pieni katsomo onkin.

Milkaa oli itse asiassa mukava nähdä nyt kunnolla näyttelemässä. PD:ssäkin toki oli lavalla, mutta parissa pikkuroolissa ettei hänen taiteestaan kerennyt nauttimaan kunnolla. Hyvällä energialla kiskaisi läpi shown. Hyvä hyvä! Koko porukka oli muutenkin suht. tasavahva. Maskeeraus oli tosi onnistunut ja etekin Tea ja Petra näyttivät uskottavilta niissä. Kysyin kuitenkin itseltäni oliko n. kaksituntinen teos sitten lapsille liian pitkä? Hmm..maybe. Tällä kertaa sain kaikkien reploistakin selvää toisin kuin viime vuonna Ronjassa joka esitettiin samalla stagella. Tosin tuo paikka ei ole ehkä mikään kaikkein otollisin paikka teatterille. Sään ja muun ympäristön takia, mutta tänään onneksi se palveli hyvin asiassaan. Paitsi sateen osalta :P

Arieksessa vietämme ensi sunnuntaina 2v syndejä. Paikkana toimii jälleen Emmin porukoiden Petäjäveden mökki joka on omalla saarellaan. Koko konkkaronkka siis suuntaa sinne kesäpäiville :)

Myös uutta tekstiä on jo syntynyt parin sivun verran. En aio ottaa siitä mitään stressiä, etenkään nyt kevään jälkeen. Katselen tässä kesän kuhneessa mitä siitä saan aikaan. Vahva fiilis kuitenkin kyseistä teosta kohtaan Kahtellaan!


20. George Clooney

Sangen charmikas herrasmies! Vaikka mies muistetaan myös surullisenkuuluisana Batmanina, on tämän legendan uralle kertynyt myös kosolti niitä hyviäkin rooleja. Itse olen herralta diggaillut mm. Gravitya, The Descendantsia sekä tietysti kuuluisaa Voi veljet missä lienet. Toki myös hieno konnan rooli 90-luvun hämärästä aamunkoittiin leffassa. Häpeäkseni kuitenkin myönnän etten Teho-osastoa ole koskaan tsekkaillut, vaikka tässä olisi oikein hyvä syy senkin aloittamiseen!






maanantai 15. kesäkuuta 2015

Koleaa ja kylmää lavan reunalla

Heei!

Noniin! Tässä sitä taas ollaan. Kesäkuu on saapunut puoleen väliin vaan eipä ainuttakaan hellepäivää ole luoja vielä suonut. Moni manaa jo että surkein kesä miesmuistiin mutta itse olen vielä maltillinen. Täytyy kuitenkin muistaa että viime Juhannuksenakin satoi vielä rakeita!

Kulunut kuukausi on mennyt aika kevyellä aikataululla, onneksi. Helmikuusta toukokuun loppuun oli helvetinmoista kiirusta ja nyt on sitten jo hengähdyksen aika. Huomenna vielä yksi työpäivä ja sitten lähden virallisesti kesälomalle ja töihin palailen heinäkuun alussa. Aijaijai, kunpa nyt vaan sattuisi niitä kuumiakin päiviä että pääsisi rannalle asti :)

Kalenterityttöjen treeneissä on mennyt aikaa ja pikkuhiljaa valmista tulee. Toki, koko paletti on vielä levällään kuten tänään tuli todettua mutta kyllä se siitä. Itsekin voisin pikkuhiljaa alkaa näyttelemään. Tähän asti olen vaan höpöttänyt repliikit vailla ilmaisua, tänään jo sitten hieman kokeilin ottaa tunnettakin peliin. Se välittyikö siitä mitään ulos onkin sitten toinen juttu.

Fiilis ei ole ollut iha mikään parahin treeneissä ainakaan itsellä johtuen juurikin siitä että sateet ovat kiusanneet. Pari treeniä ollaan päästy suht kuivana tekemään mutta olisihan se mukavampi auringonpaisteessa. Tätähän tämä kesäteatterin tekeminen tosin aina on!

Juhannus tulee sitten tosiaankin vietettyä Kuopiossa Harjusen tykönä. Neljä viimeistä jussia ovat olleet oikein mieluisia Katsellaan millainen on tämän vuoden kaupunkijuhannus. Saa nähdä uskaltautuuko järveen asti?

TJM:n tilattu esitys meni myös oikein hyvin ja herätti tunteita. Kokonaisuudessaan olen kuullut pelkkää positiivista palautetta joten eiköhän tätäkin oikein onnistuneena teoksena voine pitää. Ajattelinkin ensin eläköityä kirjoittamisesta kolmen onnistuneen tekstin jälkeen, mutta kutkuttavat prokkisajatukset silti täyttävät mielen joten päätin vielä kirjoittaa yhden tekstin jota olen aloittanut työstämään viime päivinä. En vielä lähde avaamaan mistä on kyse tai että milloin on ensi-illan aika. En aio ottaa nyt mitään stressiä tuon kevään jälkeen ja katselen kaikessa rauhassa mitä siitä tulee. Mutta pientä suunnitelman poikaa on tuottajan kanssa jo oluttuopin ääressä sumplittu. Mutta ideasta itsessään tykkään! Viimeksi näin varma fiilis oli L-teoriassa.

Eipä tässä nyt ihmeempiä tule mieleen. Jyväskylän Yliopistokadun näyttelijäpoikamiehet (tosin Atte on varattu) kuittaavat täältä koleasta kaupungin keskustasta!

Ps. Missä viipyvät mansikat toreilta? Ja kun sitten alatte niitä myymään niin ei mielellään mitään vitosen litrahintaa. Kiitos!


19. Dominic Power

Tää on kyllä niin jokerivalinta että oikeen itteeniki ihmetyttää, mutta siis joka ei tiedä niin mm. Emmerdale - sarjassa teki aivan loistavan Cameronin rooliin. Itse en sarjaa niinkään tunne mutta tämän herran takia jaksoin seurata kyseisen sarjan juonenkäänteitä. Sympaatinen pahis joka teki kaiken vain rakkauden tähden. Jes! Tosin nyt voin olla sokea ja valitsin herran vain hyvän karaktäärin perusteella. Hyvän näyttelijän tulisi tehdä useampi hyvä rooli todistetusti, mutta menköhön nyt herran tähden tämän kerran! Äijä toimii myös teatterin opettajana englannissa joten pointsit myös siitä!



sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Kesä, I love you!

Heippa!

Täytyy ensimmäiseksi todeta että huhhuh. Aries-Teatterin TJM eli Tuhansien Järvien Maa on nyt aikalailla paketoitu. Vielä olisi jäljellä yksi yksityisesitys ensi keskiviikkona, jonka jälkeen on aika haudata tämä projekti.

Viime kirjoituksesta on kulunut kotvanen joten mainittakoon hiukan TJM:n esityskaudesta. Itse ensi-ilta joka oli 8. toukokuuta meni esityksellisesti suht. hyvin. Pakko kuitenkin myöntää että ensi-ilta tuntui aikalailla vielä enemmän harjoitukselta kuin itse esitykseltä. Syitä siihen oli varmasti allekirjoittaneen stressi, pienet vastonkäymiset paria tuntia ennen ensi-iltaa sekä vähäinen katsojamäärä. Noh, itse esitys kuitenkin luisti ja sehän on tärkeintä.

Myös seuraava esitys kärsi suuresta katsojakadosta. Olemme kuitenkin pikkuteatteri emmekä osaa vielä uneksiakkaan kovin suurista yleisömääristä. Resurssimme ovat pienet ja suurin syy katsojien vähyyteen uskon olevan markkinoinnin. Sitä kun ei koskaan voi liikaa olla. Kuitenkin tokan esityksen jälkeen ihmiset alkoivat pikkuhiljaa meidät löytää ja saimme pienen arvostelunkin lehteen joka oli vieläpä oikein hyvä!


6 esitystä pidimme Laukaassa ja sitten siirryimme Jyväskylän Teatteri Miiluun jossa tänään olikin viimeinen esitys. Kokonaisuutena olen tyytyväinen esityskauteen. Alun nihkeydestä huolimatta saimme kuitenkin suht. kivasti katsojia ja tänä iltana oli kuitenkin yleisöennätyksemme joten oli oiva tapa päättää TJM;n viralliset esitykset tähän paikkaan.

Olenkin aina kaikille sanonut että Arieksessa kaikkein vahvinta duunia on nimenomaan näyttelijäntyössä.Meillä ei ole ns. heikointa lenkkiä, vaan oikeasti osaavia nuoria näyttelijänalkuja ja jo siitä syyystä soisin että katsojat löytäisivät heidät ja ihastelisivat heidän taidettaan. Minä itse en ole ohjaaja, en osaa ohjata, enkä halua ohjata, oikeastaan en pidä ohjaamisesta, mutta siltikin kokeilen leikkiä ohjaajaa jotta saisin edes hiukan pintaraapaistua sitäkin teatterin osa-aluetta. Onneksi Aries tarjoaa siihen turvalliset puitteet.

Kun TJM nyt loppuu, minä huokaisen. PD:n, TJM:n ja Ao opettajien Vihdoinkin Vapaa - projektin jälkeen voin viimein keskittyä Laajavuoren Kalenterityttöihin. Toki töitä riittää Finnkinolla myös, mutta kesäkuu on minulla helpotettu juurikin Kalanterityttösten takia. Heinä - ja elokuu menevätkin sitten enempi töiden parissa. Kesäkuuta voisin siis kutsua melkein jo lomaksi!


Mitä sitten tulee siihen Vihdonkin Vapaa- projektiin, en valitettavasti itse ollut näkemässä lopputulosta koska olin tuona hetkenä Helsingin puolella hommissa. Kuulin vaan että oli mennyt aivan nappiin ja ohjaukseni oli herättänyt keskusteluja ja mikä parasta: tunteita. Enimmäkseen positiivista mutta oli myös ilo kuulla että joukkoon mahtui näitä suuttuneitakin yksilöitä. Ah, tämän takia tätä tykkää tehdä! <3 Lyhyesti kerrottuna Vihdoinkin Vapaa kertoi siis työhönsä kyllästyneestä opettajasta joka ei voi sietää kollegoidensa kulissielämää vaan päättää puhua suunsa puhtaaksi. Hieno projekti kaiken kaikkiaan tämäkin. Olisi mukavaa heittää keikkaa tällä teoksella!


Kalenterityttöjen enskarihan on n. kuukauden kuluttua ja harka ovat jo täydessä vauhdissa. Itse olen tyytyväinen pieneen rooliini. Se mahdollistaa sen että voin tehdä pitkästä aikaa kesällä muutakin kuin oleskella harjoituksissa. Kanavan kesät veivät aina suuren osan aikaa mutta nyt maistuu hieman kevennetty kesäaikataulu. Esityksethän ovat siis vain Pe ja La Heinä - ja elokuun ajan. (Lukuunottamatta paria poikkeusta)


Kesä tulee ja minä nautin! Harjunen käväisi Julian kanssa viikko sitten visiitillä ja puhetta oli jos lähtisin Kuopioon viettämään Juhannusta. Saa nyt nähdä mitä tässä keksii. Paljon on myös Keski-Suomessa teatteritarjontaa näin kesällä ja nyt on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ihan jopa aikaakin lähteä katsastelemaan niitä. Kovasti kiinnostaa myös ulkopaikkakunnan tarjonta mm. muuan Baskervillen Koira suuresti fanittamani näyttelijäkollegani Esko Korpelaisen Kaukasus-Teatterissa.

Hyvää kesän alkua kaikille! Toivotaan lämpöisiä kelejä ja sitä että mansikat saapuvat mahdollisimman nopeasti taas myyntiin :) Nauttikaa!





18. Jean-Claude Van Damme

Tässä on kyllä niin badass äijä kanssa. Huhhuh! 80 ja 90-luvulla tämä babyface tähditti helkkaristi erinäisiä toimintapätkiä ja hänen potkunyrkkeilijätaustastaan otettiin kaikki hyöty irti. Mies on kuin viini joka vaan paranee ikääntyessään. Markkasin (mark out, painitermi) suuresti miehen roolille The Expendaples 2 leffassa jossa äijä oli edelleen aivan jumalattomassa kondiksessa. Eka leffa mieheltä jonka näin taitanee olla The Kickboxer 80-luvun lopulta. Siitähän tehdään nyt uudelleenfilmatisointi jossa Van Damme esiintyy jälleen, mutta nyt eri roolissa. Sitä odotellessa! Heil Van Damme!

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Itsesääliä ja enskarin paniikkia

Hejdo!

Noniin, johan tässä taas on tapahtunut kaikennäköstä. Jospa saisi nyt oltua aloillaan sen verran että jotain raapustelisi. Mistähän sitä oikein alottelisi?


No, Huoneteatterin PD:n esitykset päättyivät puolisentoista viikkoa sitten. Fiilis oli kaikilla oikein hyvä, sillä olihan projekti aiheesta huolimatta oikein mieleinen ja porukka etenkin. Juhlintaa kestikin sitten allekirjoittaneella aamuviiteen jolloin könysin kotia lepäämään. Saapi nyt nähdä milloin Huoniksen lavalle seuraavan kerran astuu. PD loppui kyllä kreivin aikaan, koska Arieksen TJM:ssä oli meneillään samoihin aikoihin loppukiri, joten vapaat viikonloput tulivat tarpeeseen.

No, sittenhän oli taas tämä surullisenkuuluisa Teak. Joni Hyvösen #eatsleepconquerTEAK ei mennyt ihan ku strömsössä.

En oikein tiedä... turha selitellä etten olisi laittanut parastani tai että olin valmistautunut huonosti, niin asia ei ollut. Okei ,treenasin huomattavasti vähemmän kuin ennen johtuen muiden menojen paljoudesta, mutta siltikin oli suhteellisen varma fiilis vielä pääsykokeen jälkeenkin kunnes sitten todellisuus hankasi karvaisia pallejaan naamassa jatkoonpääsyn estäen.

Eniten vituttaa se, että itselle jäi hyvä fiilis muttei se sitten kantanut hedelmää edes hiukan. Taas sitä joutui pohtimaan pienessä päässään bussiasemalle kävellessä, että "miltä tuntuu Joni olla paska näyttelijä?" Kun ei edes iltapäivään kelpuuteta.  Totta kai sitä alkaa väkisin vertaamaan muiden tuttujen menestykseen, niiden samojen joiden kanssa pari vuotta sitten puksutettiin eteenpäin Teakin vaiheista, että miksen mä enää pärjää kuten muut tai että missä musta on tullu muita huonompi?

Noh, prosessoin tappioni omalla tavallani ja se vie sen muutaman päivän, kunnes alan taas tekemään töitä sen eteen että olisin parempi ensi vuonna. 365 päiväähän menee äkkiä?

Mutta jumalauta jos jotakin toivon niin sitä että Otto Pilli menee tänä vuonna sisään ja reippaasti! Toivotin hänelle jo onnea ja menestystä tulevaan. Otolle soisin sen kaikkein pyhimmän mieluiten.


Noh, Arieksen johtoratsuna en suinkaan voi jäädä vellomaan säälissäni vaan on ajateltava jo tulevaa. TJM saa ensi-iltansa ylihuomenna ja viime viikonloppuna pidimme oikein kunnon mehut puristavat hinkkaustreenit ja ennakon siinä samalla. Molemmista selvittiin oikein hienosti ja tämän päivän kenraali meni myös puhtain paperein. Perjantai ei jännitä vielä, mutta kyllä senkin aika tulee.

Olen huomannut olevani aivan jumalattoman hermoherkkä. TJM:n tiukka aikataulu on saanu hermot menemään tosi nopeasti + sitten kun oli vielä PD:t ja pääsykokeet päällä niin huhhuh! Välillä huomaan olevani välinpitämätön ja ehkä töykeäkin TJM:n väelle. Yritä siinä sitten näytellä kuudelle ihmiselle ohjaajaa ja sitä että sulla on langat käsissä vaikka oikeasti pelkää sisimmässään että kaikki näkee sun läpi miten heikko sä oot ja yrität epätoivosesti pitää järjestyksen kaiken paineen alla.

Porukalla kuitenkin iso kiitos että on jaksanu tehdä mukisematta tän projektin loppuu asti. Mulla on taitavia tyyppejä käsissä ja kova luotto heihin. Enhän mä ole oikeastaan tehnyt juuri mitään. Näyttelijät sen työn tekevät siellä lavalla. Onnekas olen kun on nii hyvä ryhmä. Jos vaan Arieksen johtajakin olisi yhtä vahva paineen alla...


TJM kun alkaa rullaamaan voinkin keskittyä kokonaan Laajavuoren Kalenterityttösiin. Kesä tekeekin tuloaan kovaa vauhtia ja minä nautin!

Lopuksi vielä toivotan kaikille Teakkiin hakeville tsemppiä. Murtakaa systeemi ja menkää läpi, tai sitten  pysykää piikkinä lihassa kuten minä ;)




17. Lars Von Trier

Okei, herra ei ole niinkään näyttelijä, mutta otan hänet kuitenkin mukaan koska kyseessä on yksi suosikkiohjaajistani. Von Trier on tunnettu omalaatuisesta luonteestaan kuten myös teoksistaan, ah, siinäpä vasta taiteilija! Suosittelen ehdottomasti tsekkaamaan etenkin Melancholian sekä AntiChrist tuotokset. Nymphomaniac 1 & 2 menettelivät, vaan eivät ehkä olleet parasta Von Trieriä. Hattua kuitenkin nostettava kun lähti kesken kaiken lataamosta niitä ohjaamaan. Odotan innolla uusia leffoja herralta! Dogville tosin on vielä vilkaisematta.









sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

TJM lähestyy!

Noniin!

Tässä sitä taas istuskellaan joutilaana ja kukutaan yötä myöten vaikka aamulla on töitä, noo onneksi ei sentään kahdeksan aamuja. Some kuhisee Liigan lopupeleistä ja vaalien lopputuloksesta vaan itse en jaksa moiseen lähteä. Pirun hauskaa luettavaa tosin  välillä miten eri puolueen kannattajat ovat toistensa kurkussa kiinni facessa ja solvaavat toisiaan "tietämättöminä" ja "typerinä". Mielipiteitä saa ja pitääkin olla mutta tuo kaikenmaailman solvaaminen lähinnä huvittaa. Ihmisiähän täällä vain ollaan. Siksi aionkin paeta somea fiktiiviseen todellisuuteen ja katsoa viimein Hobitin ensimmäisen osan ja herkutella. Olen sen ansainnut!....Mutta no, raapustetaan nyt jotain ensin...

Mukava viikonloppu takana. Piia ja Pete käväsivät täällä päin ja eilen tulikin vietettyä sitten ilta ja yö heidän kanssaan. Kävästiin kuuntelemassa yhtä keikkaa jonka jälkeen vietimme iltaa kera muutaman juoman. Tsekkasivat myös eilen Phobos &Deimosin ja pitivät oikein kovasti, josta tulikin mieleeni että PD:tä on jäljellä enää kaksi esitystä! Ensi Pe ja La klo 19!

Jos et ole nähnyt niin ei muuta kuin Huoneteatterille jompanakumpana ajankohtana. Prokkis on kieltämättä ollut hyvä mutta olen ollut jo jonkin aikaa sitä mieltä että alkaahan se jo olla taputeltu. Ajatukset ja katseet ovat jo tulevassa. Myönnettäköön, että vasta hiljattain olen alkanut enemmän kommunikoimaan PD:läisten kanssa. Tai no kommunikoimaan ja kommunikoimaan, mutta tullut enemmän sellanen fiilis että siellähän on sellasia tapauksia joiden kanssa ihan aikuisten oikeesti voisi tulevaisuudessa tehdäkin yhteistyötä. No, mene ja tiedä. Hyvä prokkis anyway mutta jatkoa on pian luvassa sillä:





Ah! Kyllä vain! Arieksen Tuhansien Järvien maa, eli TJM saa ensi-iltansa Laukaan nuorisotalolla Pe 8.5. klo 19! Kuvassa ei suinkaan ole väärää inffoa vaan mainosjulisteita on kaksi ja tämä kyseinen merkkaa Jyväskylän esitysaikoja jotka ovat Teatteri Miilulla kyseisenä ajankohtana. Mahtavaa! Onkin jo aika tuoda Ariesta enemmän tännekin päin. Toki L-teoria teki sen myös mutta tulevaisuudessa tähän on panostettava enemmän, mikäli resurssit sen sallivat.


Kovasti ollaan töitä tehty. Muutaman viikon päästä on h-hetki. Paljon on jo hyvää ja valmista matskua mutta kosolti vielä tekemistäkin. Keskiviikkona Chapterilaiset näkevät viimein kaikki toistensa taidetta ja lopputyönä vain nidomme ne yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.  Jänskättää!



AO:n opettajia on tullut myös ohjattua ja siellä alkoi jo näkyä pieniä valonpilkahduksia ja tekemisen meininkiä. Tosin ohjattavinani on sellaisia nimiä kuin Matala ja Mansikkaviita, johon on kova luotto. Ja hyvältähän tekeminen on näyttänytkin, erityisesti heillä.


Nyt en aio turhia jorista joutavia vaan aika rientää. Nyt otan hyvän asennon ja suon itselleni aikaa nauttia elokuvasta. Palaillaan!



16. Emma Stone

Kieltämättä ihmettelen itsekin miksi ihmeessä tätä naikkosta fanitan. Stonen huomasin ekaa kertaa katsoessani paljon b-luokan tissielokuvia kuten American Piet yms. sellainen leffa tuli sitten vastaan kuin Easy A joka toki oli juurikin tuollainen höpöleffa mutta jokatapauksessa viihdyttävä. Tämä neiti sitten syöpyi siitä lähtien mieleeni ja nythän sitten onkin päässyt enempi pinnalle mm. Spidermanissa ja Birdmanissa. Kaunis neitonen jonka edesottamuksia aion seurata. Ehkäpä jo ihan ulkonäön vuoksi!


sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Onhan taas hommaa!

Heissan!

Kauhistelin yksi ilta miten on taas taukoa edellisestä kirjoittelusta. Voi hyvän tähen! En kuitenkaan ole saanut slaagia tai mitään muutakaan. On vaan ollut tässä kaikkea mahdollista ja tuntuu että on koko ajan menossa. Nyt istahdan alas ja oksentelen kuulumisia kuluneelta kuulta näytölle. Ehkä se jotain saattanee kiinnostaakin....ehkä?

Kulunut maaliskuu on siis mennyt teatteria tehdessä ja työmaalla oleskellen. Olen tällä hetkellä 4 projektissa yhtäaikaa töiden lisäksi, joten päivärytmini on ollut aikalailla: herää, tee töitä/teatteria, nuku.

Mistähän sitä alottaisi? Noh, ainakin Huoneteatterin Phobos&Deimos on lähtenyt käyntiin enskan jälkeen oikein kivasti. Katsojia on ollut joka esityksessä mutta toki voisi olla vielä enemmänkin :) Erityisesti perjantait ovat olleet täysiä.Yleisö on tykännyt kovasti. Vaikka teos saattaa jokseenkin ahdistava olla, käsittelee se silti oivasti asioita jotka ovat meitä läsnä jokapäiväisessä elämässä. Moni löytää sieltä varmasti jotain itselleen. Jos ette usko niin tulkaahan katsomaan ;)
 Nyt onkin sitten kokonaista kaksi viikkoa taukoa esityksistä koska pääsiäinen on tulevana viikonloppuna. Pieni hengähdys Huoneteatterilta ei tule ollenkaan huonoon saumaan, sillä tuon ajan voikin käyttää sitten muihin projekteihin.

Jyväskylän ammattiopistolle olen nyt sitten myös alkanut vetämään näytelmää, jonka ensi-ilta ja ainoa esitys (ellemme sitten innostu kiertueelle lähtemään ;)) on toukokuun 20. päivä Nuorissa on voimaa- tapahtumassa Jyväskylän Jäähallilla. Esityksen nimi on "Vihdoinkin vapaa". Kestoksi antoivat 15 min. ja toimimme Duudsonien lämmittäjinä kyseisessä tapahtumassa. Kuinka mieltä ylentävää. Noh, laitan kuitenkin parastani kyseisessä projektissa ohjaaajana kuten pitääkin ja uskon että sen tekevät myös näyttelijäkaarti. Jännitin eka mitä nopeasti kyhätystä tekstistäni sanottaisiin, mutta se otettiin ilolla vastaan, joten hyvä niin. Joukossa on muutama joka on tehnyt ennenkin ja sen kyllä huomaa. Harjoitukset ovat sujuneet jouhevasti. Porukka on hyvä ja uskon että saamme kiireistäni huolimatta oikein salonkikelpoisen pläjäyksen toukokuun lopulle. Hyvä me!

Kalenterityttösten treeneissä kerkesin käymään kerran. Nyt on ollut sitten pari viikkoa taukoa koska työt ovat menneet ikävästi päällekäin harkkojen kanssa. Harmittihan se ensin hieman mutta ohjaaja Erika Hast otti asian tosi hyvin. Olenkin siitä kiitoksen velkaa. Itse siis aina olen toiminut niin että harjoituksiin on mentävä vaikka olisi mikä ja olen myös tottunut sellaiseen ohjaajaan joka moittii poissaolosta. Itse saisin ohjaajana slaagin jos joku inffoisi ettei tule 2 viikkoon treeneihin. Olen kuitenkin nykyään alkanut myös muistamaan paremmin sen, etteivät kaikki ajattele samalla tavalla teatterista kuin minä. Tai että se ei ehkä ole kaikille se suurin unelma minkä eteen tehdä töitä., eivätkä siksi pidä joitain harjoituksia niin tärkeänä kuin minä. Tässä ajattelussa minulla on vielä tekemistä. Ikuinen oppilas kun olen.  Siksi hämmennyin positiivisesti Hastin vastaanotosta. Mutta toki nyt on sitten alettava vastapalveluksena hommiin ja oltava paras ! :P

Mitäs sitten omaan kruununjalokiveeni Arieksessa? Tuhansien Järvien Maa on hyvällä mallilla. Tänään vielä stressasin hiukan, mutta kun katselin aikatauluja niin ei siitä pääse yli eikä ympäri että ollaanhan me nyt iha vitun hyvällä kohdalla menossa. Olemma treenanneet kuluneen kuukauden Viitamäen kellarissa ja siitä suuri kiitos hänelle. Juliste on valmis, esityspäivätkin ovat julkaisua vaille valmiit, mutten voi niitä laittaa vielä levitykseen ennen kuin kevään pääsykoepäivät ovat ihmisille selvät. Se tuo hiukan viivästystä. Toivottavasti tässä viikon kuluessa oltaisiin jo viisaampia niistä. Kuitenkin lähtökohtana on että ensi-ilta on Laukaassa 8. toukokuuta.

Sini ja Henna ovat päässeet tosi pitkälle tekemisessään. Nyt heille on tullut pieni tauko sairastumisen takia joten tekemistä riittää että saavat homman toimimaan samalla tavalla kuin aikaisemmin ja vielä paremmin.
Aten ja Martin kanssa klikkaa. Ei ole muuta mahdollisuutta kun 3 parasta kaverusta pelaa hyvin yhteen. Toki voin kuvitellakin kaiken, mutta fiilistä on tekemisessä, toki paljon hiottavaa, mutta tämä tupuhupulupu- kolmikko vaan toimii!
Juha on ihailtavasti hanskannut tekstin. Lausuminen ja ulkoa sopertaminen on alkanut muokkautua ilmaisuksi toisinaan myös taiteeksi, jota on ilo katsella. Hyvä juttu, koska kyseessä on vasta herran toinen lavaesiintyminen ikinä.


Mutta se teatterista! Helsingissä olen nyt viime aikoina vieraillut useampaan otteeseen. Pari viikkoa takaperin olin työn puolesta kahden päivän koulutuksessa ja puolitoista viikkoa sitten kävin Out - elokuvan jälkiäänityksissä. Se olikin sitten jännää touhua koittaa saada huulisynkan kanssa menemään replat uudestaan. Haastavaa mutta mieluista. Tosin olin tosi väsynyt ja päätä särki joten siinä varmasti yksi syy haastavuuteen. Tunnissa homma saatiin pakettiin ja hyvä niin. Yövyinkin sitten maisteri Alhorinteen luona Vallilassa ja oli kyllä mukava visiitti. Koko yön siinä sitten skumppaa siemailimme ja jutustelimme taiteesta ja maailman menosta. Minä toki innokkaana ja naivina kysyjän roolissa. Maisterin rauhallisempi rooli tasapainotti tunnelmaa Bobikin nukkuessa jaloissa.

Viime torstaina kävinkin sitten taas koulutuksessa Helsingissä ja tällä kertaa menin yöksi äidin luokse Espooseen. Säälittävän nopea olikin visiittini sillä perjantaina lähti jo klo 12 juna takaisin, Olisin viihtynyt pidemmänkin ajan. Siellä vierailu tuntui lomalta.
 Sisko aloittaa kohta jo autokoulun ja vanhempi veli lähtee jalkapalloilemaan Viroon turnaukseen. Ajat vierii. Vaan mitä mainittavaa ite olen saanut aikaan? Niimpä...


Perjantaina oli ensimmäinen vapaapäivä pitkään aikaan. Tällä tarkoitan siis sitä ettei ole ollut töitä, harjoituksia tai esitystä ja kyllä nautinkin täysin siemauksin. Kävin treenaamasa, saunoin, söin mummon tekemää lasagnea (lempiruokani!) ja kävin katsomassa Kanavateatterin Suomen Hevosen jossa Kayakin näytteli :)

Esitys kokonaisuutena oli minusta oikein kelpo. Minna Tuomanen pääosassa toimi ja oli porukan karismaattisin hahmo heittämällä. Huomasi että on tehnyt saman roolin joskus aikaisemminkin. Siksi se oli toimivaa, mutta samaan aikaan ehkä liiankin toimivaa?  Toinen ehdoton suosikki oli Katja Kolehmainen jonka tekemisestä tykkäsin myös ! Aihe ei ehkä ollut minulle niin mieluisa mutta ilo on katsella aina hyvää näyttelijäntyötä. Esitys viihdytti ja se riitti. Niinhän minä aina olen manifestoinut!

Paljon olisi katseltavaa tässä taas. Merkkimies Ylioppilasteatterilla kiinnostaisi samoin kuin Vakkarin Eichmann jota kaikki ovat hehkuttaneet elämää suuremmaksi. Sen on oikeastikin oltava sitten erittäin hyvä. Menen sinne suurilla odotuksilla. Nähtäväksi jää. Yksi idoleistani Petteri Olkinuorahan on pääosassa joten siltä osalta voi odottaa mainiota jälkeä.


Nyt kello on sen verta paljon että alan suksimaan sänkyä kohti. Huomenna työpäivä ja ennen sitä ojentajat odottavat rääkkiä Satsilla.

Kuulumisiin!



15. Ben Kingsley


Tässäpä mahtipatu! Tuntuu että mitä tahansa leffaa katselee on siellä sivuroolissa joko konnan tai hyviksen ympärillä häärävän apurin roolissa Ben Kingsley. Mies joka sopii mainiosti ns. täyterooleihin ja tarjoaa siltikin loistavaa jälkeä. Muistetuinpia rooleja itselle herralta ovat ehkä Shutter Islandissa, Oliver Twistissä, Dictatorissa mutta ennne kaikkea Anne Frankissa. Oscarinkin sai 80-luvulla Gandhi -elokuvasta. Mies on britti, joten sinänsä ei yllätä että olen tykästynyt tekemiseen. Olenhan aina sanonut että briteistä tulee mielestäni parhaimpia näyttelijöitä!


sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

PD:n kausi alkakoon!

Moikka!

Noniin! PD:n esityskausi on lähtenyt virallisesti nyt liikkeelle ja se rullailee kivasti tuonne Huhtikuun loppuun. Ensi-ilta oli oikein onnistunut ja tänään oli sitten vasta toinen esitys. Kuten Paavolle totesin, kylvö ja kasvu on nyt hoidettu, aika poimia hedelmät!

Enskari oli siis loppuunmyyty ja tunnelma oli katossa. Se on aina jännä kuinka etenkin ensi-illassa aistii sen yleisöstäkin lähtevän energian ja vielä kun siitä osaa myös ottaa sipaleen itselleenkin. Itse esitys meni oikein mukavasti ja sitten oli tietenkin luvassa hieman juhlintaa.

Tänään esitys oli puolentoistaviikon tauon jälkeen ihmeellisenkin hyvä, tai no, ainakin omassa tekemisessä oli paljon myös parantamista, mutta tarkoitan että olisi se voinut mennä huonomminkin. Nyt onneksi esityksiä on se 3 kertaa viikossa, joten ei ehdi vaipua horrokseen.


Tulkaahan vaan katsastamaan Huoneteatterille mitä olemme saaneet aikaan! Kas tässä Keskisuomalaisen arvio taiteestamme: http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/teatteri/huoneteatteri-phobos-ja-deimos-kantaesitys-2022015/1992107






Ariksen Tuhansien Järvien Maa- projekti on lähtenyt oikein kivasti käyntiin. Kaikkia kolmea Chapteria olen nyt päässyt treenauttamaan, joitakin jopa parikin kertaa, joka on ihan hyvä. Suurin työ on lähinnä tekstissä ja se on onneksi näyttelijöiden tehtävä. Itse ohjaus tulee olemaan aika helppoa, sillä etenkin Martti ja Sini ovat lähteneet kuljettamaan roolejaan juuri niille raiteille mihin halusinkin. Eivätkä muutkaan kovin kaukaa perästä tule. Vielä on lepsuvaihe päällä mutta se sallittakoon toistaiseksi. Alan vaatia sitä oikeaa tekemistä sitten kun teksti on kunnolla hallussa ja aikaa on sen hieman yli kuukausi jäljellä. Nyt voidaan vielä mennä ns. kepein kengin.

Toki stressaan alitajunnassa koko ajan aikataulua mutta samalla myös rauhottelen itseäni että kyllä se siitä. Pakkohan sen on. Vielä on oma hommansa kaiken maailman tekijänoikeusjutuissa mutta toisaalta, niin oli viimeksikin, joten eiköhän sekin tästä hoidu. Täytyy vaan alkaa töihin!


Kalenteritytöistä otetut promo - ja mainoskuvat tulivat julki ja tällaisia otoksia niistä syntyi:

Kuvaajana erittäin taitava Hanna-Kaisa Hämäläinen, jonka nettisivut löytyvät tästä: http://www.ihmepeili.com/contact.html














Esitän siis syöpäsairasta John Clarkea ja odotankin innolla miltä hahmoni tulee näytöksissä näyttämään syövän runtelemana :)



Hiihtolomaviikko onkin mennyt suurelta osin töiden parissa jossa kiirettä on pitänyt Luokkakokous elokuvan takia. Viime kesänähän pääsimme avustamaan Martin, Hennan ja Emmin kanssa kyseiseen elokuvaan ja kävimmekin sen siis porukalla tsekkaamassa Finnkinolla viime torstaina. Oikein hauska pätkä oli. Juuri sellaista aivot narikkaan viihdyttävää menoa kuten osasin odottaakin. Ei sitä tiukalla pipolla pidäkään mennä katsastamaan.




Ajattelin jälleen sivistää itseäni ja lainailin kirjastosta Teakin Shakespearin lisäksi myös mm. Brechtiä ja Lymiä. Tiina Lymin Susi Sisällä on tällä hetkellä itsellä menossa ja täytyy sanoa että aivan mainio teksti on kyseessä. Pitää hyvin otteessaan ja mielessäni jo kuvittelinkin miten olisi kiva päästä kyseinen teksti tekemään jossakin joskus.

Tänä vuonna päätin etten stressaa Teakin takia. Siitä on vouhotettu niin monta vuotta ja siitä kuulee muidenkin vouhkaavan niin ei itse jaksaisi. En halua edes puhua siitä kenenkään kanssa. Se tulee kun aika on. Dialogi ja biisi nyt on päässä ollut jo jonku aikaa, vielä pitäisi valita ne monologit, jotka ovatkin aina olleet suosikkejani. Harjoituspaikkana taidan pitää edelleen Laukaan nuorisotaloa, jossa saa olla kaikessa rauhassa.


Treenikin on sujunut viime päivinä oikein kivasti mutta liika saleilu on syönyt roimasti kestävyyskuntoa joka on aivan retuperällä. Sen on nähnyt PD:n esityksissä sekä kun YRITIN käydä juoksemassa tässä eräs päivä. Ei ollenkaan hyvä. Se on saatava ennen kesää takaisin reilaan, eihän tästä muuten mitään tule :P


 
 
 
Mutta eipä tässä kummempia! Palaillaan taas!
 
 
 
 
Allekirjoittaneen ja PD:n yhden suosikkityypeistäni Milkan "15 min. ennen enskaria - selfie"
 
 
 
 
14. Steve Austin
 
Okei, joku voi nyt pilkata valintaani herran taustan takia, mutta totuus on se, että mielestäni kyseinen herra on oikein hyvin sisäistänyt toimintaleffojen periaatteet ja toimii siksi hyvin joko karskina sankarina tai roistona. Pellepainissahan on kuitenkin suurin kysymys showsta ja myöskin näyttelijänlahjoista. Jotkut sen hanskaavat hyvin ja jotkut sitten hieman huonommin mutta Austinin tekemisessä on jotain mikä näkyy ja erottuu muista, kuten myös Rockilla ja Batistallakin. Mies on valitettavasti saanut näkyvyyttä b-luokan toimintaleffoissa jotka ovat suoraan DVD:lle päätyneet, vaikka rahkeita olisi ihan mainstream tasolle. Rooli The Expendaplesissa oli jo askel kohti suurempaa, muttei sekään vielä riittänyt että herra olisi päässyt kolkuttelemaan Hollywoodin superstaran ovia. Kenties vielä joskus?