4 päivää lomaan, Jipii!

Taas kerran uusi viikko startannut Lahden kansanopistolla. Tähän väliin haluan harmitella etten ole kirjotellut näitä päivityksiä kuin kerta viikkoon, kun tavoite olisi vähintään joka toinen päivä, yritän tehdä parannuksen. Lupaan. Ei sillä ettäkö jotain kiinnostaisi turhanpäiväiset hömpötykseni, mutta ainakin itselleni, voisin yrittää moisen luvata.

Olen erittäin tyytyväinen viime viikonlopun Verivelan harjoituksiin. Saimme hiottua hyvin kohtauksia ja ensi sunnuntaina koittaa ensimmäinen läpikahlaus. Hieman jännittää miten se menee, mutta uskon että sen pitäisi mennä suht. jouhevasti.

Haluan tähän väliin myös kiittää Laukaan Nuorisoseuraa, joka on tukenut meidän näytelmäämme ja lupaa auttaa meitä mainostuksessa. Ennen teimme näytelmämme Laukaan lukion auditoriossa, jossa piti melkeinpä tapella harjoitusajoista, esitysajoista ja siitä saako tilaa edes käyttää ilman vuokraa. Byrokratia yritti tunkea kapuloita rattaisiin koko ajan, mutta aina me selvisimme.
Tämä on ensimmäinen kerta kun meitä oikeastaanpa halutaan auttaa. Ilman mitään vaateita, kiitos siitä!

Täytyy sanoa että ensi perjantaina alkava syysloma (kyllä vain, meillä se on viikko myöhempään kuin suurella osalla Suomea) tulee ihan napakkaan aikaan ja tarpeeseen. Ei sillä, että olisin väsynyt tai burnoutin partaalla, mutta kyllä sitä toisaalta on ihan hyvä lepuuttaa muutama päivä aivojaan kun on viimeiset 2 kk tehnyt 7 päivänä viikossa teatteria. Ajattelin ottaa vihdoin aikaa hieman itselleni ja tietysti myös Emmille :) <3

Viime tiistaina oli minun ensimmäiset Casting-kuvaukset. Jännittävää. En ole koskaan ennen oikeastaan näytellyt kameran edessä (jos nyt jotain nassikkajuttuja ei oteta huomioon). Hieno kokemus. Näyttelimme pienen dialogin pätkän Kirsikkapuiston reploilla johon loimme oman tilanteemme. Tein Niklaksen kanssa ja minusta meillä meni helvetin hyvin! Vaikka ainakin itsellä pientä kamerajännitystä olikin ilmassa. Kai sitä nyt sitten ollaan Tuffi Filmsien listoilla näyttelijä/avustajaehdokkaana??

Tänään kävimme katsomassa Lahden Kaupunginteatterilla näytelmän "Näillä palkoilla ei makseta". Okei, ymmrrän että ensi-ilta on ylihuomenna ja...tai vitut. En kyllä ymmärrä sitten yhtään. Minä en tykännyt näytelmästä. Okei, toisin kuin muut luokkalaiseni, jotka arvostelivat näyttelijäsuorituksia, minun mielestäni, niissä ei ollut mitään vikaa. Mutta itse ohjaus muuten ei minusta toiminut. Tekstiä oli liian paljon. Pitkiä tylsiä dialogeja koko ensimmäinen puoliaika täynnä. Toinen puoliaika oli hieman parempi, mutta kun kyseessä oli farssi, odotin enemmän. Itse rakastan komedioita ja farsseja ja en tiedä, ehkä on vaan sattunut niin, että kun olen mennyt katsomaan jotain farssia, se naurattaa minua koko esityksen ajan. Tässä taas suurin huumori oli jätetty sinne loppuun. Kyllä, farsissahan loppu juuri onkin se antikliimaksi ja temmon pitisi nopeutua, mutta kun minusta se ei tapahtunut tässä.

Ehkä olen vain typerä ja taiteesta mitään ymmärtävä jos en ole huomannut mikä taideteos tuo sitten muka oli, mutta silläkin uhalla sitten olen se typerys, kun sanon että minun mielestäni tuo näytelmä oli jotain uskomatonta kuraa. Hyvä jos joku tykkäsi, mutta itse en pitänyt. Muutama "ihan kiva" kohta näytelmässä ei riitä kantamaan/pelastamaan sitä. Minusta.

Nyt aion paneutua Brechtin pariin ja lukaista hänen teoksensa "Äiti Peloton ja hänen lapsensa".

Jahas, viime kirjottelusta onkin vierähtänyt kotvanen, olen kuitenkin edelleen elossa enkä myöskään ole saanut burnoutia. On vaan taas (mukamas) ollut nii vitummoinen kiirus ettei ole ehtinyt kirjoittaa.

Tänä aamuna saavuin taas tänne Lahteen. Viikonloppu meni jälleen oman prokkiksen Verivelan kanssa. Lauantaina olin tyytyväinen harjoituksiin, eilen en niinkään, sillä meno tuntui jotenkin vetelältä, jopa laiskalta. En suinkaan osoita syyttävällä sormella ketään, itsessänikin oli varmasti osuutta, mutta harmittihan se jälkeenpäin.

2 kk ensi-iltaan ja töitä on vielä runsaasti. Näytelmän runko,  rakenne ja kohtaukset ovat jo onneksi lapasessa, joten kyllä 2 kk:ssä ehtii hioa kohtauksia tarpeeksi. Mutta, on vielä paljon muutakin: mm. Äänimiehen löytäminen ja valojen ja äänten kanssa ähertäminen sekä lavan takaverhon asentaminen. Niin ja jos sitä paikallislehteenkin yrittäisi aikataulut saada Vatin markkinoinnin lisäksi, niin ehkä sinne jopa tulisi väkeäkin!

Viime viikolla vielä kävimme Kirsikkatarha Dialogeja läpi parien kanssa ja huomenna viel viimeisen kerran. Olemme siis 3 kolmen viikon ajan luoneet pareittain 3 sivun dialogista erilaisia kohtauksia ja tilanteita. Huomenna tänne saapuu myös joku Casting-porukka koekuvaamaan dialogit.Etsivät avustajia Korso nimiseen elokuvaan.

Viime perjantaina pidimme tällä rakkaassa kansanopistossamme pippalot. Viina virtasi hyvän tunnelman kanssa. Itsekin päädyin ottamaan ihan kunnolla ja sen kyllä lauantaina huomasi. Mutta täytynee antaa itselle kunniamaininta, aikoihin en ole yöelmässä käynyt, mutta kunto on ihan entisellään ;)

Dialogi hallussa!

Tänään sain viimein nuppiini tankattua Kolmen sivun mittaisen kirsikkapuistodialogin. Jessus että jollakin on voi olla pitkiä reploja (Ljubov Andrejevna) vaikka eihän ne olleet kun puolen sivun mittaisia, mutta kun sanasta sanaan pitää osata ja kun niitä on useita niin kyllä se ottaa oman aikansa, ainakin tähän kaaliin. Mutta nyt ne ainakin tuntuvat olevan hanskassa, saa nähä sitten huomenna :)

Keho tunti meni jälleen hikoillessa. Opin jopa ensimmäistä kertaa elämässäni tekemään takaperinvoltin ja se se vasta onkin minulle suuri juttu. Kyllä sitä 80-kiloinen mieskin näköjään pystyy lentämään sulavasti :)

Olen alkanut myös käymään vähintään kerran viikossa Lahden uimahallissa uimassa. Tänään tuli taas käytyä ja jospa sitä torstainakin menisi. Nyt voisin ehkä vähän tehdä synopsista omaan käsikirjoitukseeni ja katsoa miten se siitä lähtee luonnistumaan!

Viikonloppu Lahdessa

Tämän viikonlopun päätin viettääkin täällä Lahdessa. Tänään oli Arto Kytöhongan näyttelyssä meillä oma performanssi (about 20 minsaa). Olen tyytyväinen esitykseemme ja yleisökin tuntui olevan. Hyvä niin! Esitys koostui aikalailla samasta koreografista kuin kuukausi sitten ollut Taidenmuseon keikka, paitsi että nyt lausuimme Arto Kytöhongan runoista pätkiä. Kytöhonka on siis runoilija.

Emmi tuli eilen tänne ja hyvä että tulikin :) Kävimme tänään syömässä Raxissa ja jätskillä Ciao Cafessa. Aivan uskomattoman hyvä paikka. Kuuluisa italialaisista jäätelöistään. Tuo mesta pitäisi saada myös Jyväskylään!

Ilta onkin mennyt sitten leffan parissa. Katsoimme Robert De Niron tähdittämän Cape Fearin ja nyt vuorossa olisi sitten The Hangover (Kaamea kankkunen)

Huomenna täytyy sitten jatkaa myös Dialogin tankkausta päähän. Saimme Kirsikkapuiston dialogit (3 sivua pitkät) ja ne pitäisi olla tuossa ensi tiistain paikkeilla nupissa. Huhhuh, koville ottaa mutta hyvähän se on että haastetta annetaan!

Aloin myös lämpimikseni eilen kirjoittelemaan oman näytelmäni käsikirjoitusta. Henkilöt kirjasin ylös ja nyt on menossa Synopsis. Näytelmän nimi on "Pappi vaan joi". Nimestä voi jo päätellä että kyseessä on komediallinen pätkä. Tosin saa nyt nähä kantaako inspis loppuun, mutta on lohduttavaa tietää että on ainakin joku työ mihin panostaa jos ei ole muutakaan. Ehkäpä se vuoden mittaan lutviutuu näytelmäksi!

Hurahuhhahhei ja silleen.

 Jälleen vietin viikonlopun Laukaassa Verivelan parissa ja olen kyllä tyytyväinen työtulokseen. Lauantaina meno tuntui olevan hiukan laiskempaa, mutta tänään otimme kyllä eilisen hyvin kiinni ja päsimme hyvinkin tavoitteeseen. Yli puolet näytelmästä jo kahlattu ja loput hoidetaan Aten johdolla ensi viikonloppuna, kun taas itse olen kiinni täällä Lahdessa performanssin takia.

Täytyy kyllä sanoa että on virkistävää välillä tehdä vakavampaa pahisroolia, eikä aina niitä humoristisiä nilkkihahmoja. Pois mukavuusalueelta niin kuin sanotaan ja huomasin että vaihtelu virkistää. Olen saanut roolihahmooni aivan uudenlaista pontta, kun sen kerrankin ei pidä olla edes hauska vaan vakava. Itse halusinkin kokeilla toisenlaista ja hyvä että valitsinkin. Tämä hahmo on hyvä!

Viikonlopun leffoina minua viihdyttivät The Goodfellas (Mafiaveljet) sekä Insidious (Riivattu). Jälkimminen muuten ihan kelpo kauhuleffa, suosittelen kaikille kauhun ystäville!

Huomenna alkanee jälleen uusi viikko ja Sami Perälän kehotuntia huomenna luvassa. Huhhuh, fyysinen kestävyys taas koetuksella, mutta hyvä niin!

Taidan tästä nyt paneutua Ibsenin Nukkekodin pariin!

Tehokas Viikonloppu

Jälleen kerran yksi viikonloppu takana ja uusi viikko Lahden kansanopsitossa alkamassa. Viikonlopun vietinkin kotona Emmin kanssa sekä omaa prokkista tehden, jonka nimi muuten on Verivelka ja joka saa ensi-iltansa 8. joulukuuta.

Perjantaina lähdin heti koulusta suoraan bussilla Jyväskylään ja sieltä Laukaaseen. Ilta meni Emmin kanssa koti-iltana saunoen ja syöden :)

Lauantaina ja sunnúntaina harjoittelimme sitten Verivelkaa, joka näytti starttaavan loistavasti. Alussahan tässä vasta ollaan, mutta kohtaukset alkoivat jo hyvin lutviutua. Ensi viikonloppuna jatkuu samalla temmolla niin ehkäpä siitä saadaan salonkikelpoinen show joulukuuksi!

Tänään oli sitten täällä Lahdessa kehotunti. Huhhuh, salillakävijänä ja pelkästään voimaharjotteluun satsaavana 1,5 tunnin kestävyysharjottelu otti oikeasti koville, mutta kyllä teki jälkeenpäin ajateltuna helvetin hyvää. Vaikka lenkkikunto onkin hyvä, mutta kaikenmaailman kuperkeikka,toisen jätkän kantamiset, hypyt etc puristivat kyllä kropasta mehut.

Huomenna sitten koulu jatkunee hahmoihin syventymisellä, mihin jäimme perjantaina. Kävimme siis Lahden keskustasta etsimässä jonkun ihmisen, jota kopioimme ja josta keksimme tarinan, mitä hän tekee, kuka ja millainen on.

Torstaina taas laulutunti ja siitä olen innoissani :)

Tänään aloin pohtimaan että mitähän entiset teatteriluokkatoverit puuhailevat. Täytynee syyslomalla pitää yhteinen miitinki jossa kysellä kuulumiset. Hassua jotenkin kuinka ollaan hajottu kesän jälkeen ympäriinsä: Kolme täällä Lahdessa, yksi Mikkelissä, yksi Kokkolassa, yksi ´Helsingissä, yksi Norjassa ja muutama Jyväskylässä. Nooh, jospa sitä saisi porukkaa jotenkuten kasaan lomalla :) Toivon heille kaikkea hyvää opiskelunsa parissa. Vielä joskus Lavallakin nähdään!

Nyt ajattelin paneutua sänkyyn ja syventyä Euripideksen Medeiaan!

Minustako laulaja?

Taas yksi viikko mennyt Lahden kansanopistossa. Tämä viikko on ollut hieman löysempi kuin edelliset. Ensi viikosta sitten alkaa tuntiopetukset rullaamaan ni alkaa ehkä sitten olemaan enemmän hommiakin!

Eilen oli ihka ensimmäinen laulutuntini. Jännitti kovasti mennä, minä kun en ole koskaan ollut laulaja ja aina on sanottu miten kamala lauluääni minulla on. Opettaja kehui kuitenkin heti lauluääntäni ja että minulla toimii artikulaatio sekä hengitys hyvin. Olin hämmästynyt. Vittu aina on mollattu lauluääntä, niin ettei ole kehdannut laulaa ku karaokessa tuhannen päissää. Noo, tästä minä vielä kehityn vaikka kuinka hyväksi, toivottavasti :)

Sain myös kuulla olevani Baritoni Basson sijaan. Se joka ymmärtää näitä termejä niin hyvä, minä en kamalasti ymmärrä. Mutta korkealta onnistuu laulaminen, sekin ihmetytti. Jotenkin minäkuva mullistui sen puolentunnin aikana melkoisesti. Tässä sitä huomaa kuinka hyvin sitä itsensä lopulta tuntee.

Huomenna kohti Laukaata ja oman prokkiksen kimppuun. Paljon on hommaa mutta uskon että paljon myös saadaan aikaan ku laitetaan hihat heilumaan. On jo aikakin!