tiistai 28. elokuuta 2012

Paljon opittu vähässä ajassa

Nyt täytyy ensiksi todeta että olen pettynyt ja vihainen itselleni siitä, etten ole kirjoittanut tänne useammin. Lähinnä siitä millaista täällä Lahden kansanopiston Teatteri  1 -linjalla on. (Ihan vain siltä varalta jos joskus joku tänne pyrkivä eksyísi lukemaan höpinöitäni, niin saisi jonkinlaisen kuvan tästä mestasta)

Eli siis vaikka olen ollut täällä vain 1,5 viikkoa, tuntuu siltä että on oppinut todella paljon ja niin olenkin. Ja se kaikki on tullut kanssakavereiltani kun heidän esiintymistään ja tekemistään on päässyt seuraamaan. Aivan uskomattoman taitavia ja lahjakkaita tyyppejä jokainen. Kaikki ovat näyttäneet todellakin miksi kuuluvat tähän laitokseen.

Viime viikolla aloimme tehdä koreografiaa ensi lauantaita varten. Esitämme silloin pienen performanssin Lahden taidemuseolla. Sen työstämisen lisäksi teimme viime viikolla vielä pääsykoetehtävät kaikille nähtäviksi, eli liikesoolo sekä omavalintamonologi. Lisäksi viime perjantaina näimme viimevuotisten kakkosten esityksen "Oleanna" joka kertoi opettajan ja oppilaan välisestä suhteesta ja rakkaudestakin. Aivan loistava pätkä!


Viikonlopun vietin kotona Laukaassa Emmin kanssa. Myös oma projektimme meni hiukan eteenpäin. Kohtausluetteloa tarkensimme viime sunnuntaina, joten nyt on helppo lähteä hakemaan kohtausten sisältöä näytellen. Jouluun on vielä aikaa, mutta ei se sinnekään valmistu jos kädet taskussa lorvitaan, joten töitä kyllä riittää.

Eilen aamulla tulin tänne takaisin ja koko päivä meni erilaisia ääniä nauhottaessa. "Ääni tilassa" oli aiheena. Nauhoitimme erilaista mökää joka sitten vaihtui kesken kaiken melodiaksi tai mekkalaa joka hiipui vähitellen. Oli mielenkiintoista huomata ja varsinkin kuunnella miten tarkkaan mikrofoni poimii pieniäkin ääniä, joihni ei muuten kiinnittäisi huomiota.

Tämän viikon toinen aihe onki sitten Minä-tehtävät. Näimme niitä jo tänään ja huomenna ja ylihuomenna lisää. Jokainen siis tekee oman pienen esityksen aiheesta "Minä". Kesto on about 5-10 min. Tänäänkin toisia katsellessa sitä huomasi miten eri tavalla sitä voikaan esiintyä. Tulee aivan uusia oivalluksia ja ajatuksia kuten "Perkele, tuohan oli hyvä idea, miksi minä en sitä keksinyt." Itse olen miettinyt että onkohan oma esitykseni tylsä tai laimea, mutta senpähän sitten näkee ylihuomenna kun on oma vuoro!

Ryhmäkin alkaa tulla enempi ja enempi tutuksi päivä päivältä ja tulihan sitä Lahden paikallisessakin viime viikolla vierailtua ;) Hanhenpoika on hyvä mesta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti