Lomaa, Kanavaa ja Ariesta

Jep jep, tässähän sitä nyt sitten istutaan koneen ääressä ja naatitaan lomasta ja sen lämpimistä kesäpäivistä. Vielä ei ole kunnolla sisäistänyt sitä ettei tarvitse palata Lahteen, vaan on koko ajan sellainen fiilis, että kohta on taas bussiin noustava ja sinne suunntattava. Noo, eiköhän tuokin tunne mene ohi ajan kanssa.

Lahden lopettajaisbileet olivat suht. railakkaat, mutta niinhän sitä pitääkin. Hauskaa oli ja viina virtasi läpi yön. Sunnuntaipäivä menikin sitten asuntolaa siivotessa, etenkin omaa huonetta, ennen kuin pääsin illalla lähtemään. Kiitos kaikille hyvästä vuodesta!

Nyt kun olen kesän täällä, voin keskittyä 100 prosenttisesti Ariekseen ja Kanavateatteriin. Torstaina jatkuukin Kanavateatterin treenit ja on mukavaa päästä taas mukaan remmiin, tällä kertaa täysipäiväisesti. Monttuun pääseminen tuo taas sen oikeanlaisen fiiliksen siihen touhuun, sillä onhan luokassa harjoittelu  tuolien ja penkkien kanssa aina hieman ankeaa. Ensi ilta Kanavassa on vasta 5. heinäkuuta, mutta työtähän tässä vielä riittää. Toivottavasti vaan kesä tulee olemaan lämmin, toisin kuin viime vuonna, jolloin kesää ei oikeastaan edes ollut sen kokoaikaisen sateen takia :/

Olen sumplinut ja bookannut kesän harjoitusaikatauluni niin, että kykenen toimimaan sekä Arieksessa, että Kanavassa, eikä tarvitse kummastakaan olla poissa. Tosin, Kanavateatteri on nyt ykkössijalla ja Aries vasta sitten, mutta meillä on Arieksen kanssa nuokkari käytössä koko kesän täysipäiväisesti, joka on mahdollistanut tämän systeemin. Kiitos siitä!

Täytyy sanoa, että olin alussa epäileväinen Kayan produktion suhteen, ja ehkä olen sitä vieläkin hieman. En missään nimessä siis epäile hänen ohjaajuuttaan, vaan pikemminkin sitä, että olisiko Arieksen kannattanut ottaa ensimmäiseksi produktiokseen jokin tunnettu näytelmä, joka olisi ikään kuin nostanut Ariesta pinnalle. On aikamoinen riski lykätä heti kättelyssä oma teksti ja uhkapelata sillä, mutta toisaalta, jos niitä riskejä ei otettaisi jo nyt, niin tultaisiinko niitä sitten koskaan ottamaan? Tarkoitan että jos nyt olisi otettu jokin tunnettu ja kaikkien pitämä produktio, olisiko riskin ottaminen sen jälkeen ollut sitten vaikeampaa, kun se aikaisempi olisi menestynyt niin hyvin, eikä uskaltaisi luottaa omiin luomuksiin. Ehkä tämä siis onkin ihan hyvä ratkaisu ja antaa Ariekselle sen positiivisen leiman, että se myös uskaltaa kokeilla uutta ja omaa, eikä aina sitä samaa ja itseään toistavaa.

Arieksen esikoisproduktio "Kumpa minä olisin sinä" saa siis Kaya Ryytyn ohjauksen alla ensi-iltansa 9.8. 2013. Olen myös tyytyväinen produktion kokoonpanoon. Täytyy sanoa, ettei pitkään aikaan ole ollut näin hyvää kokoonpanoa näissä meidän omissa jutuissa täällä Laukaassa. Joukko taitaa olla ensimmäistä kertaa sellainen, missä kaikki ovat jotenkin kokeineita teatterin saralla ja se on hyvä. Yksi asia, mikä minua kiehtoo tässä produktion joukossa, on se, että pääsen lavalle pitkästä aikaa hyvän ystäväni Erja Korteojan kanssa. Viimeksi teimme yhteistyötä 2010 Laukaan  kesäteatterissa "Laulu tulipunaisesta kukasta" - produktiossa. Erja on myös hyvin läheinen ystäväni ja tuntuu kuin hän olisikin enemmän sisko minulle.

Näytelmässä näyttelevät siis : Joni Hyvönen, Erja Korteoja, Atte Leppänen, Essi Pekkarinen, Emmi Koivisto, Sina Rosti sekä Markus Horttanainen.

Aten kanssa on aina kunnia olla lavalla, eikä sitä aina pääse parhaan ystävänsä kanssa tekemään taidetta. Essi Pekkarinen on ollut mukana parissa edellisessä epävirallisessa produktiossamme, jossa hän on näyttänyt kykynsä yltää lavalla hyviin suorituksiin. Markus Horttanainen on luokkatoveri JKO ajoilta ja Lahdessa kävi samaan aikaan elokuvalinjan kun itse olin teatterilinjalla. Emmikin tekee lavacomebackinsa sitten JKO:n.

Ainoa, jota en tunne lainkaan, on Sina, mutta hän päätti juuri opintonsa JKO:ssa tänä vuonna ja olen nähnyt hänet myös lavalla. Arieksessa on aina tilaa osaaville ihmisille. Toivon, että hän tulee viihtymään Arieksessa.

Kokoonpano on siis osaavuudeltaan mainio ja plussana myös se, että lähes kaikki tuntevat toisensa. Ehkä ainoa asia, mikä olisi tehnyt tästä vielä mahtavamman, olisi ollut se, että rooleja olisi vielä ollut yksi enemmän ja sen olisi hoitanut Martti Nikamaa. Silloin olisi toteutunut tämä kovasti haluamani Atte-Erja-Joni-Martti - akseli, joka toimi tehokkaasti v. 2010. Noh, ehkä sen aika vielä koittaa ;)

Minulla on nyt Kumpa minä olisin sinä- prokkiksen plarikin vihdoin kädessäni ja replojen tankkaus on alkanut. Jos sitä nyt edes pari kohtausta saisi päähän ennen ensitapaamista niin saisi hyvän alun!

Ei muuta kuin oikein hyvää kesän alkua kaikille! :)