Huhhuh hellettä! Tätä on piisannut, mutten valita. Viime vuoden paskakesä oli niin sateinen, etten ala marmattamaan tästä helleaallosta. Ainakin voi hyvällä syyllä syödä jätskiä :P
Viime perjantaina yhteinen tiemme Emmin kanssa erkani. Yli vuoden seurusteltuamme, tulimme siihen päätökseen, että on parempi erota kuin jatkaa, koska niin olisi molemmille helpompaa. Tää teatterielämä ei ole ollut suhteen kannalta helppoa. Se on valitettavasti pitäny mua niin kiireisenä, että mun parisuhde on alkanut kärsimään siitä ja lahdessaolo ei ollut suhteemme kannalta mitään helppoa aikaa. Joku voi tuomita minut tästä hyvästä, mutta senkin ohella puolustan valintaani. Tää on mun unelma ja mun on pakko seurata sitä ja tehä kaikkeni sen eteen, enkä halunnut että Emmi joutuisi kärsimään minun valintojen takia. Toinen syy on se, että viime aikoina on tuntunut, että olisimme ikään kuin enemmän ystäviä kuin pari joten myös siksi tämä tuntuu oikealta.
Nämä pari viimestä päivää on ottanu aika koville ja ei tätä jotenkin vielä ole eds kunnolla sisäistäny. Olo on jotenkin apea ja apaattinen, mutta kyllä se tästä ajan kanssa. Onneksi kuitenkin olemme Emmin kanssa väleissä ja se onkin mulle kaikkein tärkeintä ja se, että toivoisin et voitas pysyä ystävinä, koska Emmi on yks mun elämän tärkeimmistä henkilöistä, enkä halua hänestä mitenkään eroon. Rakastan häntä edelleenkin, mutta enemmän ystävänä.
Kiitos Emmi tästä kuluneesta yhdessäoloajasta. Meillä oli tosi kivaa ja monta mahtavaa muistoo ja hetkee, eikä ne mihinkää katoa :) Oot mulle edelleen tosi tärkeä ihminen, jonka haluan pitää luonani <3
Lauantaina sitten starttasivat Arieksen harjoitukset ja ne jatkuivat myös sunnuntaina sekä tänään (tai oikeastaan eilen). Kumpa minä olisin sinä- teksti on aivan mahtava ja minä pidän siitä aina vain enemmän. Sunnuntaina meillä oli perus lukuharjoitukset isommalla porukalla ja tänään aloimme sitten jo ihan tekemään itse taidetta. Tarinahan oikeastaan kertoo pienestä taiteilijaporukasta sodan jälkeen, jotka eivät tee juurikaan mitään, puhuvat paljon millainen yhteiskunnan tulisi olla ja mitä täytyisi tehdä, mutta eivät koskaan tee asian eteen mitään tai jos tekevätkin niin tulos ainakin on heikkoa. ´Näytelmä käsittelee myös kiellettyä rakkautta ja sen tunnuslauseena kulkeekin fraasi: "Se mitä haluat, on mahdotonta"
Lenssunpoikanenkin on mennyt jo ohi ja uskaltauduin tänään jälleen salille treenaamaan. Tavoitteenahan nyt on myös satsata aerobiseen puoleen ja päästä parempaan kesäkuntoon.
Saa nähdä mitä tuleva kesä tuo tullessaan Hellettä on riittänyt nyt jo muutama viikko ja kesä on vasta alkanut. Toivottavasti nyt sitten ei Juhannuksen jälkeen ala kovin pahasti kylmetä. Huomenna voisi jo heittää talviturkinkin.
PS. Mansikoiden saapumista odottelen torille. Juhannusviikoksi lupasivat! Nam!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti