Parisen viikkoa jälleen vierähtänyt viime tekstistä. Eipä pahemmin mitään erikoista ole tapahtunut. Yliopistokadulla poikamiesboksissamme vietämme irstasta ja railakasta elämää, ainakin minä ja Martti. Treenit, teatteri ja työt ovat sitten menneet sinä sivussa ;P
Nojoo, tänään tosiaan tajusin että työharjoittelustahan on jo herranen aika puolet takana päin. Aivan uskomatoman nopeasti mennyt 6 viikkoa. Finnkino on kyllä sellainen paikka missä nauttii olla töissä :) hyviä tyyppiä ja hyviä hommia!
Vime aikoina olen katsellut jonkin verran taas elokuvia. Voi veljet missä lienet mm. oli oikein menevä pläjäys ja Clooney iskee kyllä allekirjoittaneeseen oikein kovasti. Leffassa kävin eilen myös tsekkaamassa kauhupätkän As above so below. Ei hassumpi sekään. Vähän ehkä liikaa luotettiin taas perinteiseen säikyttelykauhuun kun minusta taas piinaava kauhu on sitä parasta.
Joukkoon on mahtunut myös joitakin erikoisuuksia tai jopa sairaita pätkiä. Saló oli kaikessa yliampuvuudessaan niin absurdia katsottavaa että ihmettelen suuresti kuinka sitä on pidetty ahdistavana. Loukkaavana ehkä kyllä, mutta eihän sitä nyt oikeasti voinut tosissaan ottaa missään vaiheessa. Kunniamaininta kuitenkin Aldo Valletti nimiselle näyttelijälle. El presidenten rooli oli jotai aivan uskomatonta. :P Mainittakoon että elokuvan ohjaaja laitettiin kylmäksi leffan ulostulon jälkeen. Oli nähtävästi vielä liikaa nuo fasistijutut italialaisille 70-luvulla.
Serbian film olikin sitten sairain leffa mitä olen koskaan nähnyt. Okei, tarina menetteli muuten iha jees, mutta pari kohtaa, etenkin se missä vauvalle tehtiin pahaa laittoi oksettamaan. Moni mietiskelee miksi sellaisia leffoja edes tehdään tai mitä niillä haetaan? Että kuinka sairas täytyy ihmisen olla että edes keksii tuollaista?
Itse näen asian niin, että on pystyttävä näyttämään elokuvissa myös niitä kaikkein sairaimpia ja pahimpia asioita. Ei ole mitään järkeä että aina kaikki menisi samalla kaavalla. Ohjaaja on Serbian filmissä tehnyt rohkeita päätöksiä ja valintoja ja nostan hänelle siitä hattua. On haettava katsojilta sitä tunnetta esiin oli se sitten positiivista tai negatiivista. Jokainen terve ihminen kokee minusta kuitenkin elokuvankohtauksen kuvottavana, mutta silloinhan juuri ohjaaja onkin onnistunut. Hänellä on ollut omat syynsä miksi valita näin ja että hänen pointtinsa jäisi varmasti mieleen. Ohjaajaa on kosolti kritisoitu. Olisi eri asia jos hän olisi mässäillyt koko pätkän ajan samalla tavalla. Minusta syyttävän sormen pitäisi lähinnä osoittaa sinne suuntaan joka ei näe mitään väärää kyseisessä kohtauksessa. Itselleni tuli huono olo ja käänsin katseen pois. Tunsin vihaa, inhoa ja halveksuntaa. Noh, ainakin herätti tunteita ja todisti että olen inhimillinen minäkin.
Leffa jota ei tee mieli katsoa uudestaan mutta päätin kuitenkin sen vilkaista. Täytyy kuitenkin muistaa että sehän on vain elokuvaa :) Sairaitakin asioita on pystyttävä käsittelemään, tuntui se sitten miltä vain. Katsokaa leffa mikäli mielitte, siihen ei kuole mutta ei se mitään katselunautintoakaan ole.
Ja sitten hiema iloisempiin aiheisiin: No mitäs sitten teatteriin? Tänään ensimmäistä kertaa tuntui siltä että Neekeripoikien harjoituksissa päästiin siihen tekemisen meininkiin. Minä en ole himmailun ystävä vaan haluan toimintaa koko ajan. Tänään päästiin tekemisen makuun ja olin tyytyväinen. Kumpa huomenna olisi samanlainen päivä :) Kärsivällisyys on toki hyvästä mutten voi itselleni mitään että kaipaan lavatoimintaa :P
Eipä oikeastaan mitään ihmeellistä. Arieksen kokous tule olemaan maanantaina ja käsittelemme siellä Arieksen syksyn. Pyörittelen päässäni nyt paria mahdollista ideaa mutta katsellaan mitä tulen niistä päättämään. Aika näyttänee :)
Ainii! Nyt on uutisoitu että vihdoinkin oltaisiin selvitetty kuka olikaan se kuuluisa Jack The Ripper joka silvoi niitä ilolintuja Lontoon kaduilla 130 vuotta sitten. Siitä muistuikin eräs hyvä elokuva mieleen jonka voisi myös vilkaista ja joka kertoo juuri tuosta tapauksesta. Katsastakaa tekin ihmeessä elokuva nimeltä From Hell. Pääosissa taisi olla Johnny Depp :)
3. Christoph Waltz
Aivan jotai mahtavaa! Siis tämä herra ei ollut mitään, ainakaan mainstream tasolla, ennen kuin Kunniattomat nostivat miehen overiksi. Herra veti mielestäni elämänsä parhaan elokuvaroolin juuri kyseisessä pätkässä ja herran edesottamukset vakuuttivat allekirjoittaneen myös elokuvissa Vettä elefanteille sekä Djangossa. Mies on erittäin lahjakas myös laulajana ja on erittäin kansainvälinen. Hyvä ettei kaikki suuruudet ole aina Yhdysvalloista tai Briteistä. Tämän herran jos saisi Sherlock Holmes 3:een Robert Downey Jr:n kanssa olisi klassikko taattu. Ehdottomasti paljon lisää hyviä rooleja herra Waltzille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti